Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

¿Josefo chachapunit qellqpachäna?

¿Josefo chachapunit qellqpachäna?

Nayra patak jichha pach maranakan sarnaqäwinakat qellqer Flavio Josefo chachajja, Antigüedades Judías sat libronakapat 20 qellqatapanjja, kunjamsa Santiago, Jesusan jilapajj jiwäna uka toqet parli: “Cristo satäkan uka Jesusan jilaparuw juchañchañatak irpanipjjäna, uka jilapajj Jacobo jan ukajj Santiago satänwa”. Walja yatjjattʼatanakasti ukajj cheqapunïskiwa sasaw sapjjaraki. Ukampisa, uka pachpa libron Jesusjjat yaqha cheqan qhanañchki ukjjatwa pächasipjje. Uka cheqarojja Testimonium Flavianum sasaw uñtʼasi, ukan akham siwa:

“Uka tiempon yatiñan mä jaqew utjäna, jupasti Jesús satänwa, jachʼa milagronakwa luräna ukat kunatï cheqäki uka toqet yatiñ munirinakarus yaticharakïnwa. Ukanakatsti Judío ukat jan Judío jaqenakanwa. Jupasti Cristowa. Ukat judionakan jilïrinakapaw jan walinak jupjjat yatiyapjjäna, Pilatosti crusaruw chʼakkatayäna. Ukat khitinakatï munasipkäna ukanakajj Jesusar munasisipkakïnwa, kunattejj kimsa urut jaktasaw jupanakar uñstäna, ukjja profetanakaw nayrajj yatiyapjjäna ukat kunanakansa uñjasiñapäna ukjja walja toqenakatwa qhanañchapjjarakïna. Ukhat jichhakamaw cristiano sasin uñtʼat yupaychäwi iglesianakajj utjawayi.” (Antigüedades Judías, qellqatajj Luis Farré sat chachan jaqokipatawa.)

Khä 1500 maranak tukusïwitwa, Josefo chachan qellqataw sas arjjatapki ukat khitinakatï uka qellqatat pächasipki ukanakajj may may parlañ qalltawayapjje. Ukhamjja pusi patak maranak jilas parlapkchïnjja Serge Bardet chachaw uk tukuyañatakejj chʼamachasiwayi, jupasti Francia markan sarnaqäwipata ukat wali uñtʼat nayra qellqatanakat yatjjatatawa. Uka toqet yatjjatasin mä libro apsüna, ukasti akham sas pʼeqeñchatänwa: “Le Testimonium FlavianumExamen historique considérations historiographiques”.

Jupajj janiw cristianökänti jan ukasti judiönwa, ukatwa Judá markankirinakan sarnaqäwipat qellqäna. Ukhamasti Jesusajj “Cristowa” sasaw sasïna, ukjjatwa jila partejj may may parlapjjäna. Uka toqet sum amuytʼasajj Bardet chachajj akham siwa: “Kunjamtï griego arun qellqaski ukarjam qellqatawa”. Bardet chachajj judionakana ukat cristianonakana amuyunakaparjamajj akham sänwa, “Josefojj Christos siski uka aru aytatapajja”, “khitinakatejj uka toqet parlapki ukanakajj jan amuytʼapjjatapwa uñachtʼayi, ukhamatwa wal pantjasiwayapjje”.

¿Josefo chachan qellqatapar wali askit uñjasa ukat uka kikpa qellqañ munasati Josefjam qellqerejj qellqpachäna? Sarnaqäwi toqenakata ukat qellqatanakat amuytʼasajja, Bardet chachajj ukham kikpa qellqat apsuñajj mä milagrowa sasaw säna. Ukhamächi ukhasti, uka kikpa qellqat apsurejj “nayra sarnaqäwinakat wali yatjjattʼatapunïpachawa”. Mä arunjja, “Josefojj kunjamtï qellqerïkäna uk sumpun yatpachäna” sasa.

Ukhamasti, ¿kunatarak uka qellqatat may may parlawayapjje? Bardet chachajj kunatsa uka jan waltʼäwejj utji uk yatiñatakiw chʼamachasi: “Yaqha nayra qellqatanakat sipansa, Testimonium sat qellqatat pächasisipkakiwa, kunattejj jisktʼanakaw uka toqet uñstawayi”. Niyakejjay sum yatjjatasajj cheqätap uñachtʼaychejja, jupanakajj uka qellqatat janiw sum amuyapkiti, jan ukasti “kunatï imantatäski” uk thaqhasakiw walja maranak ukham parlawayapjje.

¿Kunjamtï Bardet chachajj yatjjatawayki ukhamti Testimonium Flavianum qellqatat yaqha yatjjatatanakajj amuyjjapjjani? Uk janiw yatktanti. Pierre Geoltrain chachajj nayra amuyup mayjtʼayänwa, jupasti Judío yupaychäwita, griegonakana ukat nayra cristianonakan sarnaqäwipat yatjjattʼata wali uñtʼat jaqënwa. Geoltrain chachatakejj Testimonium sat qellqatajj mä aleq yaptʼata qellqatakïnwa ukat cheqaw sapki ukanakats phiskasirakïnwa. Jichhasti Bardet chachan yatjjattʼataparjamaw jan nayrjam amuyjjti sasaw jupajj saraki. Ukat siwa: “Janiw khitis Josefo chachan qellqatapat pächasiñapäkiti” sasa.

Ukhamasti, Jehová Diosan Qhanañchirinakapjamajj Jesusajj Cristowa sasin akan yatjjatawayktan ukat sipansa Bibliaw uka toqet sum qhanañchistu (2 Tim. 3:16).