Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

 NAYRÏR JANAN PʼEQEÑCHÄWIPA: JESUSAN JAKTÄWIPA. ¿JESUSAJJ CHEQAPUNIT JAKTPACHÄNA?

Jesusan jaktäwipa. ¿Jesusajj cheqapunit jaktpachäna?

Jesusan jaktäwipa. ¿Jesusajj cheqapunit jaktpachäna?

SARNAQÄWINAKAT qellqer Heródoto sat griego chachajj akham sasaw qellqatayna: “Qamiri egipcionakan jachʼa manqʼäw tukuyatarojja, mä ataúd cajonwa mä chachajj muytayirïna, ukanjja kʼullut khitsuta ukat pintʼata cheqpach jiwat jaqer uñtataw uktjäna, ukasti mä metro, jan ukajj 50 centimetronak ukchʼänwa, uk uñchtʼaykasajja akham sasaw sapa maynir sirïna: ‘Umtʼasim, manqtʼasim jiwjjat ukhajj jupjjamakejjatawa’” sasa. Uka arunak qellqatapatjja niya 2.500 maranakaw pasawayjje.

Ukhamjja, janiw egipcionakak amuyapkänti. Jichhürunakanjja, ukhamarakiw “manqʼtʼasiñäni, umtʼasiñäni ukat kusistʼañäni” sasajj sapjjaraki. Ukhamajja, jakañatï jiwañamp tukusjjchinejja, ¿janit jichhajj jakkasin kusistʼañajj wakiskaspa? Ukat ¿sum sarnaqañatak chʼamachasiñajj wakisiskakispati? Jiwañarutï taqe kunas tukusjjchejja, jichhürunakan sum jakasiñajj walikïskaspawa. Apóstol Pablojj ukhamarakwa jan jaktäwir iyawsapkäna ukanakat akham säna: “Jiwatanakan jakatatañapatejj jan cheqäkchi ukkhajja, kunjämtejj säwejj siski ukhamarakwa sisnajja: ‘Manqʼasiñäni, umtʼasiñäni, qhärurojj jiwjjchiñänejjaya’” sasa (1 Corintios 15:32).

Cheqpachansa, jiwatanakajj wiñayatakis armatäpkaspa ukham janiw Pablojj amuykänti. Jiwatanakajj jaktanipjjaspawa ukat wiñayatakiw jakapjjaspa sasaw taqe chuyma atinisïna. Cheqansa, mä wakiskir jaktäwiruw atinisïna, ukajj: Jesucriston jaktäwipänwa. * Ukat ukarakiw nayra cristianonakan iyawsäwinakap chʼamañcharakïna.

Ukhamajja, Criston jaktäwipajj ¿kunatsa jiwasanakatakejj wali wakiskirejja? ¿Kunjamatsa cheqapun jaktatap yatsna? Apóstol Pablojj kunjamsa  Corintonkir cristianonakarojj uka toqet amuytʼayäna uk uñjañäni.

CRISTOJJ JAN JAKTKASPÄNSTI

Corintonkir yaqhep cristianonakajja, cheqpach jaktäwirojj janiw iyawsapkänti ukat yaqhepanakajj pächasipjjarakïnwa. Apóstol Pablon nayrïr carta qellqatapanjja, jaktäwitï cheqapun jan utjkaspa ukajja, kunanakas jan utjarakispa uk akham sasaw qhanañchäna: “Janitejj jiwatanakat jaktañ utjkchi ukasti, janirakipï Cristos jaktkpachäntejja. Cristotejj jan jaktkchejja, yatichapksmas uka arunakajj janipï kunatakis askïkitejja, jumanakan iyawsañanakamasa inamayarakipï. Ukhamächi ukajja, nänakajj kʼari parlirinakäpkiristsa ukhamäpjjaraktpï Diosatakejja. [...] Jumanakan iyawsatanakamajj janiw kunatakis sirvkiti, juchanakamanwa sarnaqasipkaraktajja. [...] Khitinakatejj Tatitur iyawsasa jiwapki ukanakajj chhaqtatäsipkarakiwa” sasa (1 Corintios 15:13-18).

“Phesqa pataka jilatanakarurakiw uñstänjja, [...] uka qhepatsti Jacoboruw uñstänjja, ukhamarak taqe apostolunakarusa. Qhep qheparusti, nayarurakiw uñstawayitu.” (1 Corintios 15:6-8.)

Uka arunakajj cheqapunïskatap amuytʼayañatakejja, Pablojj akham sasaw qalltäna: Jiwatanakatï jan jaktanipkchinejja, Cristojj janirakiw jaktankasapänti. Ukat Cristotï jan jaktkchïnjja, Diosan arunakap yatiyañajj inamayakïspawa, mä arunjja, kʼarinaks parlksna ukhamäspawa. Cheqansa, Criston jaktäwipajj uka tiempon jakir cristianonakan iyawsäwip wal chʼamañchäna, ukat Biblian aka yatichäwinakap chikaw yatichasirakïna, sañäni: Diosan Apnaqäwipa, Diosan sutipa, Reinopa ukat jiwasanakan qhespiyasïwisa. Ukhamajj Jesucristotï jan jatkchejja, kuntï apóstol Pablompi ukat maynïr apostolonakamp yatichapkäna ukajj inamaya ukat kʼarikispänwa.

Cristotï jiwatanak taypit jan jaktayatäkchïnjja, cristianonakan iyawsäwipajj inamaya, chʼusa ukat kʼari arunakakïkaspas ukhamaspänwa. Ukampisa, Pablompi ukat maynïr cristianonakampejj janiw Jesusan jaktäwipatak kʼarisipkasapänti, jan ukasti Jehová Diosatsa kʼarisipjjarakispanwa, kunattejj Diosaw Jesusarojj jaktayi sasaw sapjjäna. Ukat ‘Cristow juchanakas layku jiwawayi’ sasin qhanañchapkän ukasa, kʼarirakispänwa, amuytʼañäni: qhespiyiritï jiwatanak taypita jan jaktayatäkchejja, ¿kunjamsa mayninakar qhespiyaspa? (1 Corintios 15:3.) Ukat Cristo layku jiwawayapki uka cristianonakan jiwatat jaktaniñ suytʼäwipasa inamayakirakïspawa.

Apóstol Pablojj akham amuytʼäna: ‘Aka jakäwinaktï Cristoru suyapjjstanjja, taqe jaqenakat sipansa jukʼampi llakkañatanwa’ sasa (1 Corintios 15:19, MT). Ukat maynïr cristianonakjamarakiw Pablojj tʼaqhesiyata, arknaqat uñjasïna ukat jaktäwi utjatap yatisinjja janiw jiwayañarus ajjsarkänti. Ukhamajja, jiwatat jaktaña yatichäwitï kʼarïspänjja, Pablojj mä loqhe jaqëkaspas ukhamaspänwa.

¿KUNATSA JIWAÑAT JAKTAÑAJJ UTJAPUNINIW SASAJJ SISSNA?

Apóstol Pablojj jiwatat jaktañarojj janiw kʼarïkaspas ukham uñjkänti. Jesusajj jiwatanak taypita jaktayatätapjja jupajj yatïnwa ukat Corintonkir cristianonakarojj akham sasaw uka toqet qhanañchäna: ‘Cristojj juchanakas laykuwa jiwäna qellqatanakarjama; Sepulturaru imantatarakïnwa, ukatsti kimsïri ururuwa jaktarakïna, qellqatanakarjama; Ukatsti Cefasaruw uñstäna, ukjjarusti tunka payanpacharu. * Ukjjarusti, phesqa patakata jukʼampi jilatanakaruw uñstäna ukjpachäskiriru; ukanakatjja waljaniw jakasipki jichhakama, mayninakasti jiwarjjapjjewa. Ukjjarusti Jacoboruw uñstäna; ukatsti taqpacha apostolonakaru. Taqenit qheparusti, nayaruw uñstitu’ sasa (1 Corintios 15:3-8, MT).

 Cristojj juchanakas laykuw jiwäna, sepulturar imantatäna ukat jiwatanak taypit jaktayatarakïnwa sasaw Pablojj qhanañchañ qalltäna. ¿Kunatsa jan pächasisa ukham sispachäna? Kunattejj walja uñjirinakaw utjäna. Jiwatanak taypit jaktayat Jesusajja, sapa maynirusa (Pablorus uñstarakïnwa), jukʼa jaqenakarusa, 500 jila jaqenakarus uñstarakïnwa ukat jupanakat waljanejj inas ukajj janiw cheqäkiti sapjjchïna (Lucas 24:1-11). Uka uñjirinakat waljaniw Pablon urunakapan jakasipkäna ukat jupanakaw cheqapunïskatap qhanañchapjjaspäna (1 Corintios 15:6). Cheqansa, mä paninir uka toqet qhanañchir istʼasajj janiw cheqäkaspati sasajj sissna, ukampis 500 jaqenakar istʼasajj janiw ukham amuyjjsnati.

Ukat Cristojj jiwänwa, sepulturar imantatänwa ukat jiwatanak taypit jaktayatänwa sasin Pablojj qhanañchkän ukhajja, pä kutiw “Qellqatanakarjama” sasin säna. Mä arunjja, Hebreo arut Qollan Qellqatanakan Mesiasjjat parlir profecianakaw phoqhasïna, ukhamatwa Jesusajj cheqpach jutïr Mesiasätap uñachtʼayäna.

Qellqatanakas qhanañchkchïna ukat uñjirinakas utjkchïnjja, Jesusan jaktäwipat pächasisipkakïnwa ukat jichhürunakan pächasirinakajj utjaskakiwa. Ukat yaqhepanakajj akham sapjje: Arkirinakapaw Jesusan jiwat cuerpop apsusin jiwatat jaktjjewa sasajj sapjjäna. Cheqansa, Jesusan arkirinakapajj janiw uk lurapkaspänti, kunattejj romanonakan soldadonakapaw sepultur punkun uñjasipkäna, ukat janiw kunjamats mantapkaspänti. Yaqhepanakajj akham sapjjarakiwa: Jesusan jiwatat jaktasin uñstkäna ukajja, aleq visionanakakiwa, sasa. Ukampis uka amuyunakajj janiw cheqaw sañjamäkiti, kunattejj kunayman cheqana ukat waljanirakiw Jesusarojj uñjapjjäna.

Ukat yaqhepanakajj akham sapjjarakiwa: Jiwatat jaktañajj utjiwa sapki ukajj Jesusan arkirinakapan uñstayatakiwa sasa. Ukhamäspäna ukhajja, ¿kuna askinaksa jikjjatapjjaspäna? Jesusan  jaktäwipat qhanañchasajja, tʼaqhesiyata ukat jiwayat kunaw uñjasipjjañapäna. Ukampis Jesusan jaktäwipatï kʼarisapänjja, ¿taqe ukanak aguantapjjaspänti? Ukat Jerusalén markanjja, uñisirinakapan uñjatpachas uka toqet yatiyasipkakïnwa. Ukat uñisirinakapajj kunaymanitwa juchañchañ munapjjäna.

Jesusan arkirinakaparojj jiwatat jaktañ suytʼäwiw kunayman jan waltʼäwinakar saykatañatakisa ukat Jesusat yatiyaskakiñatakis yanaptʼäna. Jesusan jaktäwipajj cristianonakan iyawsäwip chʼamañchtʼañatakejj wali askïnwa. Nayrïr cristianonakajja, janiw mä yatjjattʼat jaqejj kunjamsa jiwayat uñjasïna uk yatiyañatak chʼamachasipkänti. Jan ukasti kunjamsa Jesusajj jaktayatäna uk qhanañchañatakiw jakäwinakap aptʼasirjamäpkchïn ukhas chʼamachasipjjäna. Kunattejj ukaw Cristötapa ukat Diosan Yoqapätapa, jakkirïtapa, chʼamanïtapa, jupanakar yanaptʼaskatapa ukat irpaskatapsa uñachtʼayarakïna. Ukampis Jesusan jaktatapajja, jupanakatakejj jiwatat jaktañ suytʼäwi utjatapwa uñachtʼayarakïna. Mä arunjja, Jesusatï jan jaktkaspänjja, cristianonakajj janiw utjkaspänti ukat jupatsa janirakiw kuns yatkasänti.

Ukhamajja, Criston jaktäwipajj ¿kunjamsa yanaptʼistu?

^ tʼaqa 5 Biblian griego arut jaqokipatäki ‘jaktäwi’ siski uka arojja, “jiwatäjjasin mayampi jakjjaña” sañ muni, mä arunjja, kunjam jaqëkänti uka pachpa amuyuni, amtawini jaktaniñwa sañ muni.

^ tʼaqa 13 “Tunka payanpacharu” sasinjja, ‘apostolonaka’ sañwa muni, Judas Iscarioten jiwatapat mä qhawqha urunakajj 11 apostolonakakikchin ukasa. Ukat Jesusan yaqha uñstäwipanjja, 10 apostolonakakiw tantachasisipkäna, Tomasejj janiw ukankkänti ukampis 12 apostolonakas tantachasipkaspa ukhamwa qhanañchasiraki (Juan 20:24).