Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

Ajllit cristianonakarojj ‘qollan ajayuw Diosan wawapätap qhanañchi’

Ajllit cristianonakarojj ‘qollan ajayuw Diosan wawapätap qhanañchi’

“Uka kipka ajayurakiw jiwasan ajayusamp chika Diosan wawanakapätas qhanañchi.” (ROM. 8:16)

109, 108 QʼOCHUNAKA

1-3. 1) ¿Kunas Pentecostés urun pasäna, ukat kunatsa uka urojj wali wakiskirïnjja? 2) ¿Kuna profecías uka urun phoqasïna? (Aka janankir dibujo uñjjattʼam.)

DOMINGO alwa 33 maranjja, Jerusalén markan wali kusiskañ urupunïnwa. ¿Kunatsa? Uka urojja walja jaqenakaw Pentecostés fiesta amtañatakejj uka markar sarapjjäna. Uka fiestajja, trigo apthapiñ qalltaw sapa mara amtasirïna. Uka alwajja, jilïr sacerdotew templon loqtasirïkäna uka sacrificionak loqtäna. Ukatjja llätunka alwa horasarusti, trigot lurat pä tʼantʼwa loqtarakïna. Uka tʼantʼajja, uka maran nayrïr achunak apthapiskäna uka trigot luratänwa. Sacerdotejja, Jehová Diosar katuyañatakejj amparapampi alayar aptasaw maysat maysaru uka ofrenda onjjtayirïna (Lev. 23:15-20).

2 Uka ofrendajj walja maranakaw Jehová Diosar sapa mara loqtasjjäna. Jilïr sacerdoten ofrenda loqtatapajja, kunas Pentecostés 33 maran pasañapäna ukaruw uñtayaskäna. Uka maranjja, Jesusan 120 discipulonakapaw Jerusalenan mä altus utan orasipkäna (Hech. 1:13-15). 33 maran kunas pasañapäna ukjja 800 maranak nayraw Joel profetajj qellqatayna (Joel 2:28-32; Hech. 2:16-21). Ukampis ¿kunas uka maran pasäna?

3 (Hechos 2:2-4 liytʼañataki.) Uka urunjja Jehová Diosajj qollan ajayup toqew 120 cristianonakar alajjpacharu sarapjjañapatak ajllïna (Hech. 1:8). Qhepatsti walja jaqenakaw uka cristianonakar uñjirejj sarapjjäna. Uka cristianonakasti kuntï istʼapkäna uñjapkarakïna ukanakatwa uka jaqenakar parlaña qalltapjjäna. Ukjjarusti apóstol Pedrow uka jaqenakar parlarakïna, kunas pasaskäna, kunatsa ukajj wali wakiskirïna ukanak qhanañchasasti, uka jaqenakar akham sänwa: “Sapa mayni jumanakajja kutikipstapjjam, ukhamarak bautisasipjjam Jesucriston sutiparu, juchanakamata perdonatäpjjañamataki. Ukatwa Diosajj qollan ajayu churapjjätam” sasa. Uka urunjja, 3.000 jaqenakaw bautisasipjjäna qollan ajaysa katoqapjjarakïna (Hech. 2:37, 38, 41).

4. 1) Kunatï Pentecostés urun paskäna uk yatiñajja, ¿kunatsa taqenitakis wali wakiskirejja? 2) Uka pachpa urunjja, ¿kunas walja maranak nayrajj paspachäna? (Qhanañchäwi uñjjattʼam.)

4 Jilïr sacerdotesa, Pentecostés urun Diosar loqtaskäna uka tʼantʼanakasa ¿khitirus uñtayi jan ukajj kunamp sasisa? Jilïr sacerdotejj Jesusaruw uñtayi, pä tʼantʼanakasti alajjpachar sarañataki ajllitanakampi sasirakiwa. Jupanakasti pantjasir jaqenak taypit ajllitäpjjänwa. Bibliajj jupanakat akham siwa: ‘Nayrïri achunaka’ sasa (Sant. 1:18). Jehová Diosajja jupanakarojj wawanakapäkaspas ukhamwa katoqe, ukhamat Jesusamp chika alajjpachat apnaqanipjjañapataki (1 Ped. 2:9). Uka apnaqäwi toqew Jehová Diosajj jupan munañap luriri jaqenakarojj walja bendicionanak churani. Ukhamajja, Paraisoptayat oraqen jakañataki suytʼäwinïstansa, jan ukajj alajjpachan Jesusamp chika jakañataki suytʼäwinïstansa, kunatï Pentecostés 33 maran paskäna uk yatiñajj taqenitakiw wali wakiskirejja. [1]

¿KUNJAMSA DIOSAJJ MAYNIR AJLLI?

5. Ajllit cristianonakajj janiw mä kikpa ajllitäpkiti sasin ¿kunatsa sissna?

5 Jerusalenankir Jesusan 120 arkirinakapajja janiw alajjpachar sarañatak ajllitätapat pächasipkänti. Pentecostés 33 maranjja, jupanakat sapa maynin pʼeqepanwa ‘lajjrar uñtata ninanakajj uñstaräna’, ukatsti yaqha arunak parlañwa jupanakajj qalltapjjarakïna (Hech. 2:6-12). Ukampis Jehová Diosajja janiw alajjpachar saririnakarojj ukhampun ajllkiti. ¿Kunatsa ukham sistanjja? Pentecostés urunjja walja jaqenakarakiw alajjpachar sarañatakejj ajllitäna, ukampis Bibliajja, ‘lajjrar uñtata ninanakajj jupanakjjan uñstarakïnwa’ sasin janiw siskiti. Jupanakajj bautisasjjapjjäna ukhaw ajllitäsipkäna (Hech. 2:38). Ukampis Jehová Diosajja, mä cristianorojj janiw bautisaski ukhapun alajjpachar sarañataki ajllkiti. Sañäni, Samariankir cristianonakajja bautisasjjapjjäna uka qhepatwa ajllitäsipkäna (Hech. 8:14-17). Ukatsti Cornelio chachasa, utapankirinakasa janïr bautisasipkäna ukhaw ajllitäpjjarakïna (Hech. 10:44-48).

6. ¿Kunsa taqpach ajllit cristianonakajj katoqapjje, ukat kunatakis ukajj jupanakar yanaptʼi?

6 Alajjpachar sarañatak ajllit cristianonakat yaqhepajja, jankʼakiw Diosan ajllitäpjjatap amuyasipjje. Yaqhepasti jukʼat jukʼatwa amuyasipjjaraki. Ukampis ¿kunsa taqenis katoqapjje? Apóstol Pablojj akham sänwa: “Diosankirinakjamajj qollan ajayumpi sellatäjjapjjaraktawa [...]. Qollan ajayuwa jiwasanakan arjjatirisajja kawkïr wajjtʼasïwtejj Diosajj churkistani uk katoqañasatakejja” sasa (Efe. 1:13, 14). Ukhamasti, taqe ajllitanakajj Jehová Diosan qollan ajayupampi sellatäpjjewa, ukhamatwa alajjpachar sarapjjañapatak ajllitäpjjatapat jan pächasipkiti. Ukatwa Pablojj akham säna: “[Jehová Diosaw] qollan ajayu churarakistu kuntejj katoqkañäni uka cheqpachan katoqañasataki” sasa. Ukhamasti jupanakajj janiw aka Oraqen jakapkaniti, jan ukasti alajjpachan jakañatak ajllitäpjjewa (2 Corintios 1:21, 22; 5:5 liytʼañataki).

7. Alajjpachar sarañatakejja, ¿kunsa ajllit cristianonakat sapa maynejj lurañapa?

7 Maynejj alajjpachar sarañataki ajllitäjje ukhajja, suytʼäwip jutïrin janipunis aptʼasiñapäkaspa ukham janiw amuyañapäkiti. ¿Kunatsa? Apóstol Pedrojj akham sasaw ewjjtʼäna: “Jilatanaka, Diosajj jumanakar jawsapktam, ukhamarak ajllipktam ukanjja sum saytʼapjjañamajja; jumanakatejj taqe akanaka lurapjjäta ukkhajja janipuniw aynachtʼapkätati. Ukhamatwa jumanakarojj churasirakini jiwasan qhespiyiri Jesucriston wiñay markapar qhespita mantapjjañamajja” sasa (2 Ped. 1:10, 11). Ukhamasti, ajllit cristianonakat sapa mayniw Jehová Diosar taqe chuyma serviñatak chʼamachasiñapa. Maynitï alajjpachar sarañatak jawsatäkasin Jehová Diosat jitheqtaspa ukhajja, janiw alajjpachar sarkaspati (Heb. 3:1; Apo. 2:10).

¿KUNJAMATSA AJLLITÄPJJATAP YATISIPJJE?

8, 9. 1) Ajllit cristianonakajj kunjamsa jikjjatasipjje uk amuyañajja, ¿kunatsa waljanitakejj chʼamäspa? 2) Mä cristianojja, ¿kunjamatsa alajjpachar sarañataki ajllitätapjja yatisispa?

8 Walja cristianonakatakejja, alajjpachar sarañatak ajllit cristianonakajj kunjamsa jikjjatasipjje uk amuyañajj chʼamakiwa. ¿Kunatsa? Maya, janiw taqenejj alajjpachar sarañatak ajllitäktanti. Paya, jaqenakajj aka Oraqen jakasiñataki luratätanwa, ukatwa uka toqet amuytʼañajj chʼamakïspa (Gén. 1:28; Sal. 37:29). Cheqansa, mä qawqha cristianonakakiw alajjpachan reyjama, sacerdotjama irnaqapjjañapatak ajllitäpjje. Kunapachatï jupanakajj qollan ajayumpi alajjpachar sarañatak ajllitäpjje ukhajja, amuyunakapasa, suytʼäwipas mayjtʼiwa, ukatwa uka urut uksarojj alajjpachan jakaña suyjjapjje (Efesios 1:18 liytʼañataki).

9 Mä cristianojja, ¿kunjamatsa alajjpachar sarañataki ajllitätapjja yatispacha? Apóstol Pablojj romankir ajllit cristianonakarojj akham qellqäna: “Janiw esclavo tukuyir ajayu katoqapktati ajjsaratak sarnaqaskañataki, jan ukasti katoqapjjtawa Diosan wawapa tukuykistu uka ajayu, ukat jupajj arsuyistu: ‘Nayan Awkejja’ sasa. Uka kipka ajayurakiw jiwasan ajayusamp chika Diosan wawanakapätas qhanañchi” sasa (Rom. 1:7; 8:15, 16). Kunjamtï uñjtanjja, Jehová Diosaw qollan ajayup toqe mä cristianorojj alajjpachar sarañapataki yatiyi, ukatwa jupanakajj Jesusampi chika alajjpachat apnaqaniñ jan pächasis suyapjje (1 Tes. 2:12).

10. ¿Kunatsa 1 Juan 2:27 qellqatajj ‘janiw khitin yatichäwips munapktati’ sasin sispacha?

10 Alajjpachar sarañataki ajllit cristianonakajja, ‘jumajj alajjpachar sarañatak ajllitätawa’ sasin mayninakampi satäñ janiw suyapkiti, jan ukasti Jehová Diosaw jupanakar jan pächasipjjañapatak yatiyi. Apóstol Juanajj ajllit cristianonakar akham siwa: ‘Jumanakarojj Jupaw qollan ajayu churawayapjjtamjja, ukhamarak taqe kunwa yatipjjaraktajja’ sasa. Ukatsti saskakiwa: ‘Jumanakanjja utjapjjtamwa qollan ajayu kawkïrtejj Jupajj churapjjtam uka. Ukhamatwa jan khitin yatichäwips munapktati, uka pachpa ajayuw jumanakarojj yatichapjjtam. Yatichäwipasti cheqawa, janirakiw kʼarïkiti. Ukhamajj jupampejj mayak jakapjjam, kunjamtï qollan ajayojj yatichapktam ukhamarjama’ sasa (1 Juan 2:20, 27, NM). Cheqas alajjpachar sariri cristianonakasa, aka Oraqen jakasiñataki suytʼäwinïpki uka cristianonakasa, taqeniw Jehová Diosamp yatichatäñ muntanjja. Ukampis alajjpachar sariri cristianonakajj ‘alajjpachar sariripunïsktawa’ sasin mayninakampi satäñ janiw suyapkiti, jan ukasti Jehová Diosaw qollan ajayup toqejj jan pächasipjjañapatak yatiyi.

JUPANAKAJJ WASITATWA NASIPJJE

11, 12. ¿Kunsa mä ajllit cristianojj jisktʼasispa, ukat kuna toqetsa jan pächaski?

11 Kunapachatï mä cristianojj alajjpachar sarañatak ajllitäjje ukhajja, ‘wasitatsa naskaspa’ ukhamawa sasaw Jesusajj säna (Juan 3:3, 5). Ukatsti akham sasaw qhanañcharakïna: “Jan muspharamti kuntejj sisksma ukatjja: ‘Taqeniw wasitat naciñapa’. Thayajj kawksats thaytʼanikiwa, thaytʼatapsti istʼaraktawa, ukampis janiw yatktati ni kawksat jutatapa ni kawksar saratapsa. Ukhamarakiwa ajayut nacitanakajja” sasa (Juan 3:7, 8). Kunjamtï uñjktanjja, alajjpachar sarañataki ajllit cristianonakajj kunjamsa jikjjatasipjje uk jan ajllitäpki uka cristianonakar qhanañchañajj chʼamakïspawa. [2]

12 Inas ajllit mä cristianojj akham jisktʼaschispa: “¿Kunatsa Jehová Diosajj alajjpachar sarañatak nayar ajllpachïtu?” sasa. Ukatjja, uka luräwi phoqañatakejj janis wakichtʼatäkaspa ukhamwa amuyasirakispa. Ukampis alajjpachar sarañataki ajllitätapat janiw pächaskiti. Ukatwa wali kusisita jikjjatasi, Jehová Diosarus yuspärarakiwa. Cheqansa ajllit cristianonakajj kunjamtï apóstol Pedrojj jikjjataskäna ukhamwa jikjjatasipjjaraki, jupasti sänwa: “Yupaychañäni Diosaru, Jesucristo tatitun Awkiparu, jupasti jachʼa khuyapayasiñap laykuwa jiwasarojj machaqat naciyistu, Jesucriston jiwatanak taypit jaktatap toqe. Ukasti jiwasanakarojj suytʼañanwa jakayarakistu, ukhamarakiw jumanakarojj kuntï Diosajj imarapkistus uka herencia alajjpachanjja katoqayapjjätam, ukajj janiw tukjatäkaspati, ni qʼañuchatäkaspasa, janirakiw mä panqarjamas wañskaspati” sasa (1 Ped. 1:3, 4). Kunapachatï ajllit cristianonakajj uka arunak liytʼapjje ukhajja, Jehová Dios pachpas uka arunak jupanakar siskaspa ukhamawa.

13. 1) Maynejj alajjpachar sarañatak ajllitäjje ukhajja, ¿kunjamsa amuyupajj mayjtʼi? 2) ¿Kunatsa ajllit mä cristianon amuyupajj mayjtʼi?

13 Kunjamtï uñjaniwayktanjja, kunapachatï Jehová Diosajj mä cristianor alajjpachar sarañatak ajllki ukhajja, amuyupajj mayjtʼiwa. ¿Kunatsa? Janïr alajjpachar sarañatak ajllitäkasajja, aka Oraqen wiñay jakañwa suypachäna. Inas akapachan jan walinak tukusiñap suychïna. Ukatjja, inas jaktaniri familiaranakaparu, amigonakaparu katoqañ suyarakchïna. Maysa toqetjja, uta utachasiñata, uka utan jakasiñata, uvanak yapuchasiñata, uka yapunakat manqʼasiñatwa lupʼpachäna (Isa. 65:21-23). Ukampis alajjpacharu sarañataki Diosan ajllitäsajja, uka cristianon suytʼäwipajj mayjtʼiwa. ¿Kunatsa? ¿Akapachan sinti jan walinak uñjasati suytʼäwipajj mayjtʼpacha? Jan ukajj ¿wali llakinakana, jan walinakan uñjasisacha alajjpachar sarañ amtpacha? Aka Oraqen jakasiñajj janis sumäkaspa, alajjpachan jakañas jukʼamp sumäkaspa ¿uk amuyasati alajjpachar sarañ munpacha? Janiwa. Amuyupjja Jehová Diosaw mayjtʼayi. Kunapachatï Jehová Diosajj alajjpachar sarañataki mä cristianor ajllki ukhajja, Jupaw qollan ajayup churasajj uka cristianon amuyupsa, suytʼäwipsa mayjtʼayi.

14. Ajllit cristianonakajja, ¿kunjamsa aka Oraqenkkasajj jikjjatasipjje?

14 Ukhamajj ajllit cristianonakajja, ¿alajjpachar sarañatakejj jankʼakit jiwañ munapjjpacha? Janiwa. Kunjamsa jikjjatasipjje ukjja, akham sasaw Pablojj qhanañchäna: “Aka oraqen jakkasajja tʼaqhestanwa, ukatsti ayqoraktanwa. Janiw qʼalaläña munktanti, jan ukasti isthapitäñwa muntanjja, ukhamata kunatejj jiwirïki ukajj machaq jakañampi chhaqtayatäñapataki” sasa (2 Cor. 5:4). ‘Aka oraqena’ sasinjja, Pablojj ajllit cristianonakan jañchi cuerponakapatwa parlaskäna. “Janiw qʼalaläña munktanti” sasinsti janiw jiwañ munktanti sañwa munarakïna. Ukhamasti, alajjpachar sarañataki ajllit cristianonakajj janiw jiwañ munapkiti, jan ukasti jupanakajj wali kusisitaw jakasipjje. Ukatjja Jehová Diosarusa, taqe chuymaw amigonakapamp chika familiaranakapamp chika serviñ munapjje. Ukampis kun lurasasa, janipuniw kuntï jutïrin katoqapkani uk armasipkiti (1 Cor. 15:53; 2 Ped. 1:4; 1 Juan 3:2, 3; Apo. 20:6).

¿ALAJJPACHAR SARAÑATAK AJLLITÄTTI?

15. ¿Kunatsa maynejj alajjpachar sarañataki ajllitäkaspas ukham amuyaspa?

15 Jumajj inas akham jisktʼassta: “Alajjpachar sarañatakejja, ¿Diosajj nayar ajllirakpachïtuti?” sasa. Ukhamächi ukhajja akham jisktʼasiñamaw wakisispa: “¿Taqe chuymat Diosan arunakap yatiytjja? ¿Diosan Arupata ukhamarak ‘Diosan jan amuytʼkay amtanakapata’ yatjjatañ jukʼampti muntjja?” (1 Cor. 2:10). “Arunakap jukʼampi yatiyañatakejja, ¿Jehová Diosajj yanaptʼawayituti? ¿Taqe chuymat Diosan leyinakaparjam sarnaqañ muntjja? ¿Jilatanakarusa kullakanakarusa taqe chuymat munastjja, Jehová Diosar servipjjañapatakis yanaptʼañti munaraktjja? ¿Jehová Diosajj jakäwijan yanaptʼawayituti?” sasa. Jumatï uka jisktʼanakaru ‘ukhamawa’ sasin sissta ukhajja, alajjpachar sarañatak ajllitäkasmas ukham janiw sañ munkiti. ¿Kunatsa ukham sistanjja? Taqe cristianonakaw ‘ukhamawa’ sasin uka jisktʼanakarojj qhanañchapjjarakispa, ukampis ukajj janiw alajjpacharu sarañataki ajllitäpkaspas ukham sañ munkiti, jan ukasti Jehová Diosajj taqe servirinakaparuw qollan ajayupampejj yanaptʼaspa. Ukampis jumatï ‘¿alajjpacharu sarañataki ajllitäpachätti janicha?’ sasin pächassta ukhajja, janiw ajllit cristianöktati. Alajjpacharu sarañataki ajllit cristianonakajj janiw ukham pächasipkiti, jan ukasti jan pächasisaw alajjpacharu sarañ suyapjje.

16. Qollan ajayu katoqerinakajj janiw taqpachanejj alajjpachar sarapkaniti sasajja, ¿kunatsa sissna?

16 Nayra tiemponjja waljaniw qollan ajayu katoqapjjäna sasaw Bibliajj qhanañchi. Ukampis jupanakajj janiw alajjpachar sarapkänti. Jupanakat maynïrejja Bautisir Juanänwa. Jesusasti jupat akham sänwa: “Janiw maynis akapachanjja utjkiti Juanat sipan jukʼamp jachʼajja” sasa. Ukatjja, Bautisir Juanajj janiw alajjpachan reyjam apnaqaniñapatak ajllitäkiti sasaw Jesusajj sarakïna (Mat. 11:10, 11). Maysa toqetjja, David reyis ukhamarakiw qollan ajayun irpatäna (1 Sam. 16:13). Ukhamätapatwa ‘Diosan jan amuytʼkay amtanakap’ amuyäna, ukatjja Bibliankir mä qawqha cheqanaksa qellqarakïnwa (Mar. 12:36). Ukampis Pedrojj Davitat akham sänwa: “Cheqpachansa janiw Davidajj alajjpachar makhatkänti” sasa (Hech. 2:34). Uka chachanakajja, Jehová Diosan qollan ajayupamp yanaptʼatajj walja muspharkañ luräwinakwa lurapjjäna, ukampis janiw alajjpachar sarañatak ajllitäpkänti. ¿Janit Diosar taqe chuyma servipkpachäna, jan ukajj janich alajjpachar sarañatak wakichatäpkpachäna? Janiw ukhamäkänti. Antisas taqe chuyma servipjjatapatjja, Jehová Diosajj wiñay jakapjjañapatakiw Paraison jaktayani (Juan 5:28, 29; Hech. 24:15).

17, 18. 1) Jichhürunakan Jehová Diosar servisipki ukanakatjja, ¿kawkinsa jilapartejj jakapjjani? 2) ¿Kuna jisktʼanakarus jutïr yatichäwin qhanañchasiskani?

17 Jehová Diosar jichhürunakan servipki jupanakat jilapartejja, janiw alajjpachar sarañ suyapkiti, jan ukasti Diosan Reinopampi apnaqat aka Oraqen jakañwa suyapjje. Nayra tiemponakanjja ukhamarakiw Abraham chachasa, David chachasa, Bautisir Juanasa, Diosar servir walja chachanakasa warminakas suyapjjäna (Heb. 11:10). Alajjpachatjja, 144.000 jaqenakakiw Jesusamp chik reyinakjam apnaqanipjjani. Ukampis qhepa urunakanjja, uka ajllit cristianonakat mä qawqhanejj aka Oraqenkasipkaniwa sasaw Bibliajj qhanañchi (Apo. 12:17). Ukhamasti, alajjpachar saririnakat jilapartejj janiw aka Oraqenkjjapjjeti, jan ukasti alajjpachanwa jakjjapjje.

18 Ukampis maynitï ‘nayajj alajjpachar sarañatak ajllitätwa’ sasin sistani ukhajja, ¿kunjamsa jupar uñjañasa? Jesusan jiwäwipajj amtaski ukan mä cristianor tʼantʼa manqʼeri, vino umtʼiri uñjañäni ukhajja, ¿kunjamsa uka cristianor uñjañasa? Alajjpachar sarañatak ajllit cristianonakan jiljjattatap yatisajja, ¿llakisiñasäspati? Jutïr yatichäwinwa uka jisktʼanakar qhanañchasiskani.

^ [1] (4 tʼaqa): Pentecostés fiestajja, Sinaí qollun leyinakajj Moisés chachar churaskäna uka kikpa urunwa amtasirakpachäna (Éxo. 19:1). Ukhamajja, Jehová Diosajj Moisés toqe Israel markamp mä pacto lurkäna, uka kikpa ururakiw alajjpachar sariri ajllit cristianonakampejj Jesús toqe mä pacto lurarakpachäna.

^ [2] (11 tʼaqa): ‘Wasitat nasiña’ siski ukajja, kun sañsa muni uk yatjjatañatakejja, La Atalaya abril 1, 2009 revistan 3-11 jananakap uñjjattʼäta.