Heprean sana malʼákh ja kreikan sana ángelos merkitsevät kirjaimellisesti ’sanansaattajaa’ ja ’viestinviejää’, mutta kun tarkoitetaan henkiolentoja, jotka välittävät sanomia, ne käännetään vastineella ”enkeli” (1Mo 16:7; 32:3; Lu 7:27; Il 22:8). Jumala loi nämä voimakkaat henkiolennot kauan ennen ihmisen luomista. Raamatussa heitä kutsutaan myös ”pyhiksi enkeleiksi”, ”tosi Jumalan pojiksi” ja ”aamutähdiksi” (5Mo 33:2; Job 1:6; 38:7). Heille ei ole annettu lisääntymiskykyä, vaan jokainen heistä on luotu erikseen. Heitä on pitkälti yli sata miljoonaa (Da 7:10). Raamattu osoittaa, että jokaisella enkelillä on oma nimi ja yksilöllinen persoonallisuus, mutta koska he ovat nöyriä, he eivät halua saada osakseen palvontaa eivätkä useimmat heistä edes paljasta nimeään (1Mo 32:29; Lu 1:26; Il 22:8, 9). Enkelit ovat arvoasemaltaan erilaisia, ja heille on annettu erilaisia tehtäviä. He muun muassa palvelevat Jehovan valtaistuimen edessä, välittävät hänen sanomiaan, toimivat hänen maan päällä olevien palvelijoidensa hyväksi, panevat täytäntöön hänen tuomioitaan ja tukevat hyvän uutisen saarnaamista. (2Ku 19:35; Ps 34:7; Lu 1:30, 31; Il 5:11; 14:6.) Tulevaisuudessa he taistelevat Jeesuksen johdolla Harmageddonin taistelussa (Il 19:14, 15).