Tasapainoinen suhtautuminen lemmikkeihin

KUTEN edellä todettiin, ihminen sai tehtäväkseen pitää huolta maapallosta ja kaikista sen eläimistä. Raamatussa sanotaan: ”Kaiken sinä [Jumala] olet asettanut hänen jalkojensa alle: pikkukarjan ja härät, ne kaikki, ja myös kedon eläimet, taivaan linnut ja meren kalat.” (Psalmit 8:6–8; 115:16.)

Ei ole yhdentekevää, millä tavoin ihmiset kantavat vastuunsa eläimistä. Jumalan sanassa sanotaan: ”Vanhurskas pitää huolta kotieläimensä sielusta.” (Sananlaskut 12:10.) Jumalan Israelille antamissa laeissa tähdennettiin yhä uudelleen sitä, että eläimiä oli kohdeltava hyvin (5. Mooseksen kirja 22:4, 10; 25:4). Huolehtiessaan tästä tehtävästä ihmiset ovat usein kiintyneet kotieläimiinsä ja kesyttäneet villieläimiäkin lemmikeikseen (1. Mooseksen kirja 1:24).

On kuitenkin hyvä muistaa, että Raamattu tekee selvän eron ihmisten ja eläinten välillä. Ihmiset tehtiin ’Jumalan kuvaksi ja kaltaiseksi’, ei eläimiä (1. Mooseksen kirja 1:26). Eläinten elinaika oli luomisesta lähtien rajallinen, kun taas ihmisillä oli odote elää maan päällä ikuisesti (1. Mooseksen kirja 3:22, 23; Psalmit 37:29). Jeesus Kristus sanoi, että meidän on ”ikuisen elämän” saamiseksi uskottava Jumalaan ja hankittava hänestä tietoa; tähän eivät eläimet kykene (Johannes 3:36; 17:3). Lisäksi Raamatussa verrataan niitä ihmisiä, jotka eivät ole arvollisia saamaan ylösnousemusta, ”järjettömiin eläimiin, jotka ovat syntyneet luonnostaan pyydystettäviksi ja tuhottaviksi” (2. Pietarin kirje 2:9–12).

Luotu ihmisen hyödyksi

Jumala on luonut eläimet ihmisiä varten. Ne voivat olla apuna työnteossa sekä palvella seuralaisina ja lemmikkeinä. Niiden välityksellä ilmenee myös Jumalan rakkauden ja viisauden suuruus. Kauniita eläimiä katsellaan mielellään, ja on hyvin antoisaa oppia tuntemaan Luojaa tutkimalla niiden ihmeellistä vaistonvaraista viisautta. (Psalmit 104:24; Sananlaskut 30:24–28; Roomalaisille 1:20.) Tämä viisaus näkyy monin tavoin. Esimerkiksi hyönteisten maailmassa on hämmästyttävää,  miten mehiläiset viestivät keskenään ja seuraavat opastusta ravintolähteille, puhumattakaan siitä, miten ne rakentavat monimutkaisia hunajakennojaan.

Eläimet voivat hyödyttää ihmisiä myös ravintolähteenä. Alun perin Jumala antoi ihmiselle ravinnoksi pelkästään kasvit, mutta runsaat 1600 vuotta myöhemmin, Nooan päivien vedenpaisumuksen jälkeen, Jumala sanoi: ”Jokainen liikkuva, elossa oleva eläin olkoon teille ravinnoksi. Minä annan sen kaiken teille kuten vihreät kasvitkin.” (1. Mooseksen kirja 1:29; 9:3.) Näin Jumala myönsi ihmisille luvan syödä eläimiä. Se oli ilmeisesti hyödyksi ihmiselle, vaikka liha ei Jumalan alkuperäisen tarkoituksen mukaan kuulunutkaan ihmisen ruokavalioon.

Ongelmia nykyään

Historian saatossa kotieläimet ovat ilmeisesti vain harvoin eläneet samoissa tiloissa kuin ihmiset, ja näin on edelleen monissa maissa. Viime aikojen kaupungistumisen ja elintason nousun myötä kodin lemmikkieläimet ovat kuitenkin yleistyneet. Tämä on tuottanut teollisuusmaissa joitakin ongelmia.

Maailmassa on arviolta 500 miljoonaa lemmikkieläintä, joista huomattava osa, 40 prosenttia, on Yhdysvalloissa. Lemmikkeinä on tuossa maassa suunnilleen 59 miljoonaa koiraa ja 75 miljoonaa kissaa. Lontoossa ja Pariisissa lemmikkieläimiä on kuitenkin taloutta kohti enemmän kuin New Yorkissa.

Joitakin vuosia sitten Pariisin kaupunki vuokrasi noin 70 moottoripyörää, joilla koirien jätöksiä käytiin imuroimassa jalkakäytäviltä. Kaupungin noin 250000 koiraa tuottivat päivässä arviolta 25 tonnia jätöksiä, joista vajaa puolet korjattiin pois tällä menetelmällä. Joka vuosi sadat ihmiset loukkasivat itsensä liukastuessaan noihin kasoihin ja joutuivat sairaalahoitoon.

Yksi ongelma ovat meluhäiriöt. Jotkut koiranomistajat sietävät lemmikeiltään käytöstä, jollaista he eivät mitenkään suvaitsisi ihmisten taholta. Eräillä verkkosivuilla sanotaan, että ”ongelmahaukkujien omistajat näyttävät tulevan kuuroksi metelille” (The Pet Care Forum). Esimerkiksi jotkut eivät edes yritä vaientaa koiriaan, vaikka ne haukkuvat niin ettei tärkeästä keskustelusta tule mitään.

Toisaalta koira voi olla rauhallinen ja tyytyväinen omistajansa seurassa mutta muuttua naapurien painajaiseksi hänen ollessaan poissa. Omistajat saattavat hyvinkin rakastaa lemmikkejään näistä huonoista puolista huolimatta, mutta naapurin vuorotyöntekijä tai lastaan nukuttava äiti ei ehkä ole yhtä anteeksiantavainen. Ikävystyneet eläimet voivat lisäksi alkaa tehdä vahinkoa, kun niistä tulee ahdistuneita tai jopa aggressiivisia.

Varsinkin kaupunkioloissa ongelmia tuottaa lemmikkieläinten lisääntymisnopeus. Yhdysvalloissa syntyy vuosittain noin 17 miljoonaa koiraa ja 30 miljoonaa kissaa. Miljoonat niistä päätyvät eläinhoitoloihin, joissa pelkästään tuossa maassa lopetetaan arviolta neljästä kuuteen miljoonaa eläintä joka vuosi.

 Miksi eläinhoitoloihin lähetetään niin paljon eläimiä? Monesti syynä on se, että rakkaus lemmikkiin voi olla lyhytaikainen. Suloinen koiran- tai kissanpentu kasvaa suureksi eläimeksi, jota pitää hoitaa, mutta kellään ei perheessä ole aikaa eikä kärsivällisyyttä leikkiä sen kanssa tai opettaa sitä. Eläinlääkäri Jonica Newby kirjoittaa: ”Toisin kuin yleensä luullaan, eri puolilla maailmaa tehdyt tutkimukset osoittavat yhtäpitävästi, että puolet hoitoloihin tulevista koirista on sellaisia, joita ei ole hylätty vaan joiden omistaja on tuonut ne sinne, kun ei ole enää kestänyt lemmikkinsä haukkumista, vahingontekoja tai silkkaa energisyyttä.”

Eräillä lemmikkieläinten määrän suurta kasvua käsittelevillä verkkosivuilla tilannetta kuvaillaan ytimekkäästi: ”Eläimistä on tullut kertakäyttötuotteita, joita hellitään, kun ne ovat suloisia, ja jotka hylätään, kun niistä tulee hankalia. Tällainen eläinten halveksunta on hyvin yleistä kulttuurissamme ja jäytää sitä.”

Harkittavia näkökohtia

Lemmikkieläimen hankkimista on harkittava tarkkaan, varsinkin jos asutaan kaupungissa. Aktiiviset eläimet tarvitsevat liikuntaa päivittäin voidakseen hyvin. Lemmikkieläimiä koskeneessa australialaisessa selonteossa sanottiin: ”Koira tarvitsee kävelyä ja liikuntaa voidakseen hyvin sekä fyysisesti että henkisesti. Liian vähän liikkuvia koiria voi ajan mittaan olla vaikea pitää hallinnassa.” Monet omistajat ovat kuitenkin kovan työpäivän jälkeen liian väsyneitä viemään koiraa ulos, missä se saisi purkaa patoutunutta energiaansa.

Kun mietitään lemmikkieläimen hankkimista, on siksi hyvä pohtia seuraavia kysymyksiä: Pystynkö kiinnittämään lemmikkiin  tarpeeksi huomiota? Onko elämäntyylini sellainen, että se joutuu olemaan yksin suurimman osan päivästä? Ehdinkö viedä sitä kävelylle ja leikkiä sen kanssa? Olenko valmis kouluttamaan koiraani, jos se tarvitsee sitä, tai viemään sen koirakouluun? Viekö lemmikki aikaa tärkeämmiltä asioilta?

On tärkeää ottaa huomioon sekin, että lemmikkieläimen pitäminen voi olla kallista. Eräässä tutkimuksessa kävi ilmi, että koiran terveydenhoitokulut olivat Yhdysvalloissa keskimäärin 196 dollaria ja kissan 104 dollaria vuodessa. Summaan eivät sisältyneet ruokakustannukset ja muut päivittäisiin tarpeisiin liittyvät menot. Lisäksi lemmikkieläimistä maksetaan joissakin maissa rekisteröintimaksuja ja veroja.

Tasapainon säilyttäminen vaikeaa

Luojamme on varmasti hyvillään, kun iloitsemme hänen luomistaan eläimistä ja kohtelemme niitä hyvin. Eikö siksi olisikin väärin alistaa eläimiä julmalle kohtelulle? Silti ihmiset huvittelevat yleisesti järjestämällä taisteluja ja tappeluja, joissa esimerkiksi härät, koirat ja kukot saavat verisiä vammoja ja kuolevat. Eläimiä ei valitettavasti ole aina kohdeltu niin sääliväisesti kuin Jumala tarkoitti.

Toisaalta jotkut pitävät lemmikkieläimiä tärkeämpinä kuin vielä merkityksellisempiä asioita. Kun kiintymys eläimiin ylittää kohtuuden rajat, niiden henki voi tuntua arvokkaammalta kuin ihmisten henki. Esimerkiksi kun eräällä eläinklinikalla syttyi tulipalo ja eläinten omistajat kerääntyivät ulkopuolelle, jotkut yrittivät päästä vartioketjun läpi ja huusivat, että he halusivat kuolla lemmikkiensä kanssa.

Voi tietysti olla hyvin surullista ja jopa järkyttävää nähdä rakkaan lemmikkieläimen kuolevan. Mutta siinäkin tilanteessa on tasapaino paikallaan. Kuten edellä todettiin, eläimiä ei luotu Jumalan kuvaksi eikä niiden ollut tarkoitus elää ikuisesti kuten ihmisten. Raamatussa sanotaan ihmisistä: ”Iankaikkisuuden hän [Jumala] on pannut heidän sydämeensä”, mutta mitään vastaavaa ei mainita eläimistä (Saarnaaja 3:11, vuoden 1938 kirkkoraamattu).

Raamattu ei siis sano, että olisi väärin tappaa eläimiä, ja nykyään ne ovatkin normaalia ravintoa miljoonille ihmisille. Entä sitten lemmikkieläimen lopettaminen, jos se esimerkiksi on sairas ja kärsii? Miten vaikea ja kipeä ratkaisu tämä voikaan olla! Eläinrakas ihminen saattaa silti tulla siihen tulokseen, että on parempi lopettaa uskollinen seuralainen nopeasti ja kivuttomasti kuin antaa sille kalliita hoitoja, jotka vain pidentävät sen kärsimyksiä ja voivat sitä paitsi kiristää perheen taloutta.

Jumala rakastaa suuresti ihmisiä. Eikö meidän tulisi vuorostamme osoittaa kiintymystä eläimiä kohtaan, jotka hän on uskonut huolenpitoomme ja valvontaamme, ja kohdella niitä hyvin? Moniin eläinrakkaisiin ihmisiin on vedonnut se suurenmoinen odote, että eläimistä voitaisiin tulevaisuudessa nauttia sillä tavoin kuin Luoja alun perin tarkoitti. Kirjoitussarjan viimeisessä osassa valotetaan tätä näkökulmaa.

[Kuva s. 7]

Miksi eläinhoitoloissa lopetetaan vuosittain miljoonia lemmikkieläimiä?

[Lähdemerkintä]

© Hulton-Deutsch Collection/CORBIS

[Kuvat s. 8, 9]

Lemmikkieläimen pitäminen voi varsinkin kaupunkioloissa vaatia paljon enemmän kuin monet tajuavatkaan

[Kuva s. 9]

Luojamme on iloinen, kun kohtelemme eläimiä hyvin