Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Liikaa tekemistä!

Liikaa tekemistä!

Liikaa tekemistä!

OLYMPIATASON painonnostajat eivät yritä rikkoa ennätyksiä joka päivä. He harjoittelevat säännöllisesti kevyemmillä painoilla ja saavat siten voimaa suurempia painoja varten. Jos he ajaisivat jatkuvasti itsensä äärirajoille, heidän lihaksensa ja nivelensä rasittuisivat liikaa ja he vaarantaisivat uransa.

Vastaavasti nuoret näkevät paljon vaivaa koulussa. Ja kun he saavat vaikeita tehtäviä tai lukevat kokeisiin, he ponnistelevat vielä enemmän. * Mutta mitä tapahtuisi, jos kaikki päivät olisivat täynnä pelkkää koulutyötä ja muita tehtäviä? Syöminen ja nukkuminen voisivat jäädä vähemmälle, ja ankara stressi voisi lopulta tehdä sairaaksi. Jos olet koulua käyvä nuori, ehkä sinustakin tuntuu tältä. *

Loputtomasti läksyjä

”Ylemmillä luokilla läksyjä tulee enemmän ja ne ovat entistä vaikeampia. Niiden tekemiseen menee paljon aikaa”, sanoo Hiroko *, 15-vuotias koululainen Japanista. ”Haluaisin tehdä paljon muutakin, mutta kotitehtävät pitää palauttaa seuraavana päivänä. Joskus iskee paniikki.” 14-vuotias venäläinen Svetlana sanoo: ”Kotiläksyt ovat entistä vaikeampia. Joka vuosi aineita tulee lisää ja opettajat antavat enemmän tehtävää. Lisäksi jokainen opettaja pitää omaa ainettaan kaikkein tärkeimpänä. On vaikeaa löytää tasapaino ja saada kaikki tehdyksi.”

Miksi kotitehtäviä annetaan niin paljon? Brasilialainen 18-vuotias Gilberto kirjoittaa: ”Opettajat sanovat, että he haluavat valmentaa meitä kilpailuhenkisille työmarkkinoille.” Siitä huolimatta jo pelkkä kotitehtävien määrä voi tuntua lannistavalta. Voisit ehkä helpottaa stressiä muuttamalla asennoitumistasi ja olemalla järjestyksellisempi.

Ajattele, että kotitehtävät ovat harjoitusta, jota tarvitset voidaksesi menestyä aikuisena. Vaikka niihin kuluva aika voi tuntua loputtomalta, kouluvuodet kuluvat nopeammin kuin arvaatkaan. Kun alat tehdä töitä elatukseksesi, olet tyytyväinen siitä, että sait nuo vaikeat tehtävät tehtyä. Silloin ”näet hyvää [sen] kovan työn vuoksi”, jota teit opiskellessasi (Saarnaaja 2:24).

Itsekuri ja järjestelmällisyys lievittävät huomattavassa määrin stressiä (ks. tekstiruutu  ”Keinoja vähentää stressiä”). Kun otat tavaksesi tehdä kotitehtävät ajoissa ja huolellisesti, opettajat voivat alkaa luottaa sinuun, ja he haluavat auttaa sinua. Kuvitellaanpa, että sinulla olisi tällaiset välit jonkun opettajan kanssa. Jos sattuisi jotakin odottamatonta ja sanoisit hänelle etukäteen, ettet saa jotakin tehtävää valmiiksi ajoissa, eikö hän todennäköisesti olisi valmis joustamaan? Jumalan palvelija Daniel ”oli luotettava eikä hänessä havaittu mitään laiminlyöntiä tai turmelusta”. Koska hän oli ahkera työssään, hän voitti kuninkaan luottamuksen ja arvostuksen. (Daniel 6:4.) Jos jäljittelet Danielia siinä, miten hoidat koulutehtäväsi, olosuhteesi saatetaan hyvinkin ottaa tarvittaessa huomioon.

Poistuuko sitten kaikki koulunkäyntiin liittyvä stressi, jos keskittyy tunneilla ja tekee kotitehtävät ajoissa? Ei, mutta osa jäljelle jäävästä stressistä saattaa johtua yksinkertaisesti omasta halusta menestyä koulussa hyvin. Jollet pelkästään yritä päästä koulutyöstä mahdollisimman helpolla, saatat huomata, että pikemminkin haluat oppia asioita ja hyötyä koulusta.

Tällainen stressi on hyödyllistä ja toivottavaa. Saatat kuitenkin tuntea stressiä, joka on sekä vahingollista että turhaa.

Harrastukset pitävät kiireisenä

Ajattelehan ihmistä, joka aina ajaa autoaan kovaa vauhtia. Hän lähestyy pysähtymismerkkiä täydellä vauhdilla ja jarruttaa viime tipassa. Sitten hän painaa kaasun pohjaan ja kiihdyttää renkaat ulvoen. Miten tämä vaikuttaa hänen autoonsa? Todennäköisesti moottori ja jotkin muut osat vahingoittuvat. Auto saattaa kuitenkin romuttua jo ennen sitä vakavassa onnettomuudessa.

Samaan tapaan monet nuoret ajavat itsensä äärirajoille henkisesti ja fyysisesti sekä koulussa että sen jälkeen. Tri Denise Clark Pope kirjoitti haastattelemistaan nuorista: ”Heidän koulupäivänsä alkoi aikaisin, tuntia tai kahta ennen kuin useimmat aikuiset aloittavat työpäivänsä, ja se loppui myöhään jalkapallo- ja tanssiharjoitusten, oppilaskunnan kokousten, palkkatyön ja kotitehtävien jälkeen.” (Doing School.)

Kun tahti jatkuu tällaisena päivästä toiseen, tiedossa on ongelmia. Kova stressi voi aiheuttaa vatsavaivoja tai päänsärkyä. Jatkuva väsymys heikentää immuunijärjestelmää ja altistaa sairauksille. Sairaana vauhti pysähtyy, ja voi olla työn takana saada menetetyt voimat takaisin. Onko sinulle tapahtunut jotakin tämän tapaista?

On hyvä ponnistella arvokkaiden päämäärien hyväksi, mutta olemmepa kuinka vahvoja tahansa, sillä on rajansa, kuinka paljon voimme tehdä yhden päivän aikana. Raamatussa on viisas neuvo: ”Tulkoon järkevyytenne tunnetuksi kaikille ihmisille.” (Filippiläisille 4:5.) Järkevyys on määritelty muun muassa ’arvostelukyvyksi’ ja ’tervejärkisyydeksi’. Järkevä ihminen tekee päätöksiä, jotka eivät ole vahingollisia hänelle itselleen eivätkä muille. Hän osoittaa kypsyyttä, joka on arvokasta nykypäivän levottomassa maailmassa. Kannattaa siis suojella terveyttään olemalla järkevä ja karsimalla pois vähemmän tärkeää toimintaa.

Rahan tavoittelu

Joistakin nuorista järkevyys tuntuu pikemminkin estävän heitä pääsemästä tavoitteisiinsa kuin auttavan niiden saavuttamisessa. He ajattelevat, että avain menestykseen on hyväpalkkainen työ ja siitä tuleva vauraus. Pope havaitsi, että jotkut hänen tapaamansa nuoret ajattelivat tällä tavalla. Hän kertoo: ”Nämä oppilaat toivoivat, että he ehtisivät nukkua enemmän ja voisivat kohentaa terveyttään, mutta he eivät voineet tehdä muutoksia tiukkojen aikataulujensa vuoksi, joihin sisältyi koulu-, perhe- ja työvelvollisuuksia. He olisivat myös halunneet viettää enemmän aikaa ystävien kanssa, käyttää aikaa muihin toimiin tai pitää muutaman päivän vapaata, mutta suurin osa ajatteli, etteivät he voisi tehdä niin uhraamatta korkeita arvosanojaan. He ymmärsivät, että heidän oli tehtävä valinta, ja heille menestyminen tulevaisuudessa oli tärkeämpää kuin tämänhetkinen onnellisuus.”

Tällaista kovaa vauhtia ylläpitävien nuorten olisi hyvä miettiä viisaan miehen sanoja: ”Mitä hyötyä siitä on, jos voittaa itselleen koko maailman, mutta kadottaa elämän? Kadotettua elämää ei saa rahallakaan takaisin.” (Matteus 16:26, Uusi testamentti nykysuomeksi.) Näillä sanoilla Jeesus Kristus varoitti, että tavoitteet, joiden hyväksi voimme ponnistella kovasti tässä maailmassa, eivät ole niiden vaatiman fyysisen, henkisen ja hengellisen hinnan arvoisia.

Psykologi Madeline Levine kirjoittaa: ”Raha, koulutus, valta, maine ja tavarat eivät suojaa tyytymättömyydeltä tai henkiseltä sairaudelta.” (The Price of Privilege.) Pope sanoo: ”Monet nuoret ja heidän vanhempansa tavoittelevat täydellisyyttä, jonka he luulevat tuovan menestystä. – – meidän tulisi pikemminkin tavoitella terveyttä – henkistä, fyysistä ja hengellistä.”

On asioita, jotka ovat paljon tärkeämpiä kuin raha. Niitä ovat muun muassa fyysinen ja henkinen hyvinvointi, puhdas omatunto ja ystävyys Luojamme kanssa. Ne ovat Jumalan antamia korvaamattoman arvokkaita lahjoja. Jos menettää ne tavoitellessaan mainetta tai rikkautta, voi olla, ettei niitä saa koskaan takaisin. Jeesus sanoi tähän liittyen: ”Kuinka onnellisia ovatkaan ne, jotka tietävät tarvitsevansa Jumalaa, sillä taivaan valtakunta on heidän!” (Matteus 5:3, The New Testament in Modern English.)

Monet nuoret ovat oppineet ymmärtämään tämän totuuden. He tekevät parhaansa koulussa mutta tietävät, että koulumenestys ja aineelliset rikkaudet eivät tuo pysyvää onnellisuutta. He tajuavat, että tällaiset tavoitteet aiheuttavat turhaa stressiä. Lisäksi he ovat oppineet, että hengellisten tarpeiden tyydyttäminen on todella onnellisen tulevaisuuden perusta. Tämän lehden julkaisijat tai paikalliset Jehovan todistajat kertovat sinulle mielellään, miten voi olla onnellinen tyydyttämällä tarpeen tuntea Jumala.

[Alaviitteet]

^ kpl 3 Aineistoa niille, jotka menestyvät koulussa kykyjään huonommin tai jotka eivät näe kovin paljon vaivaa koulun hyväksi: ”Nuoret kysyvät: Voisinko menestyä paremmin koulussa?”, Herätkää! 22.3.1998 s. 20–22.

^ kpl 3 Aiheesta lisää: ”Nuoret kysyvät: Mitä voin tehdä kun minulla on niin paljon läksyjä?”, Herätkää! 8.4.1993 s. 13–15.

^ kpl 5 Jotkin nimet on muutettu.

[Huomioteksti s. 6]

Olemmepa kuinka vahvoja tahansa, sillä on rajansa, kuinka paljon voimme tehdä yhden päivän aikana.

[Huomioteksti s. 8]

Tiedon hankkiminen Luojasta on parasta mahdollista koulutusta.

[Tekstiruutu/Kuva s. 5]

 KEINOJA VÄHENTÄÄ STRESSIÄ

❑ Meneekö sinulta paljon aikaa papereiden ja vihkojen läpikäymiseen, kun etsit tarvitsemiasi tietoja? Joskus tarvitaan apua, jotta voisi oppia järjestelmällisyyttä. Älä häpeile kysyä vinkkejä toisilta.

❑ Onko sinulla taipumusta lykätä asioita tuonnemmaksi? Tee jokin tehtävä kokeeksi hyvissä ajoin ennen määräaikaa. Tulet yllättymään, kuinka helpottuneeksi ja tyytyväiseksi tunnet olosi, ja se voi kannustaa toimimaan samoin vastedeskin.

❑ Onko sinulla tapana haaveilla oppitunneilla? Yritä kuukauden ajan kuunnella opetusta tarkasti ja tehdä hyviä muistiinpanoja, joihin voit palata myöhemmin. Voit yllättyä myönteisesti siitä, kuinka paljon helpommaksi kotitehtävien tekeminen tulee. Se vähentää kouluun liittyvää stressiä.

❑ Oletko valinnut ylimääräisiä kursseja, jotka vaativat paljon aikaa ja vaivaa? Ovatko ne välttämättömiä? Keskustele asiasta vanhempiesi kanssa. Kysy jonkun sellaisen mielipidettä, jolla on tasapainoinen näkemys koulutuksesta. Saatat havaita, että nuo kurssit eivät ole tarpeellisia saadaksesi koulun käytyä.

[Tekstiruutu s. 6]

KUVITTEELLINEN SUOJAMUURI

”Rikkaan kalleudet ovat hänen vahva kaupunkinsa, ja ne ovat kuin suojamuuri hänen kuvitelmissaan.” (Sananlaskut 18:11.) Muinoin ihmiset tarvitsivat korkeita muureja suojautuakseen hyökkäyksiltä. Mutta millaista olisi ollut asua kaupungissa, jota ympäröi muuri vain asukkaiden mielikuvituksessa? Vaikka he olisivat kuinka yrittäneet vakuuttaa itselleen muuta, tuo muuri ei olisi suojannut vihollisilta.

Samoin rikkauksia tavoittelevat nuoret tulevat pettymään. Vanhempien olisi hyvä auttaa lastaan välttämään materialismia, joka on kuin elämistä kuvitteellisen muurin suojissa.

Seuraavat Raamattuun perustuvat totuudet voivat auttaa selittämään asiaa lapselle:

▪ Suuri omaisuus usein aiheuttaa paljon enemmän ongelmia kuin ratkaisee. ”Rikkaan yltäkylläisyys ei salli hänen nukkua.” (Saarnaaja 5:12; 1. Timoteukselle 6:9, 10.)

▪ Tyytyväisyyttä tuo vaurauden sijasta rahankäytön hyvä suunnittelu. ”Ahkeran suunnitelmat ovat varmasti hyödyksi.” (Sananlaskut 21:5; Luukas 14:28.)

▪ Kohtuulliset tulot, joilla saa tyydytettyä tarpeensa, johtavat tyytyväisyyteen. ”Älä anna minulle köyhyyttä äläkä rikkautta.” (Sananlaskut 30:8.) *

[Alaviite]

^ kpl 43 Lisää aineistoa materialismista: Herätkää! 8.4.2003 s. 20, 21.

[Kuvat s. 7]

Voimien hajottaminen liian moneen asiaan voi kostautua.

[Kuva s. 7]

Älä pidä kotitehtäviä ongelmana vaan valmistautumisena työelämään.