EDELTÄVISTÄ kirjoituksista on käynyt ilmi, että mitä kärsivällisempi ihminen on, sitä todennäköisemmin hän pysyy terveenä ja tekee järkeviä ratkaisuja ja hänellä on hyviä ystäviä. Miten kärsivällisyyttä sitten voi kehittää? Seuraavassa on joitain ehdotuksia.

Mitkä asiat tai tilanteet tekevät sinut kärsimättömäksi? Koettelevatko kärsivällisyyttäsi jotkut tietyt ihmiset, kuten puoliso, vanhemmat tai lapset? Vai liittyykö kärsimättömyytesi tavallisesti ajan kulumiseen? Menetätkö malttisi esimerkiksi silloin, kun joudut odottamaan toisia tai olet itse myöhässä? Tuletko kärsimättömäksi ollessasi väsynyt, nälkäinen tai stressaantunut? Tapahtuuko näin useimmiten kotona vai työssä?

Miten jo se, että tunnistaa kärsimättömyyttä aiheuttavat tekijät, voi olla avuksi? Kuningas Salomo kirjoitti kauan sitten: ”Kun onnettomuus uhkaa, viisas väistää, tyhmä kulkee kohti ja saa kolhut.” (Sananlaskut 22:3, Kirkkoraamattu 1992.) Tämän Raamatun sananlaskun mukaisesti kärsimättömyyttä aiheuttavien tilanteiden ennakoiminen voi auttaa ”väistämään” ne. Aluksi kärsivällisyyden säilyttäminen saattaa vaatia tietoista ponnistelua, mutta aikanaan se voi käydä luonnostaan.

Professori Noreen Herzfeld, joka opettaa tietojenkäsittelyä Saint John’sin yliopistossa Minnesotassa, sanoo, että ”ihmiset eivät todellisuudessa pysty tekemään montaa asiaa yhtäaikaisesti. Aivot eivät kykene käsittelemään useita asioita samanaikaisesti.” Hän jatkaa: ”Monen asian tekeminen yhtaikaa heikentää pikkuhiljaa keskittymiskykyä, mikä vähitellen jäytää muun muassa kärsivällisyyttä, sitkeyttä, arvostelukykyä ja kykyä ratkaista ongelmia.”

On vaikea kehittää kärsivällisyyttä, jos on stressaantunut siksi, että on liian monta asiaa, jotka täytyisi tehdä, liian monta paikkaa, joihin täytyisi ehtiä, ja liian monta ihmistä, joihin täytyisi pitää yhteyttä. Kirjoitussarjassa aiemmin mainittu psykologi Hartstein varoittaa: ”Pohjimmiltaan kärsimättömyys johtuu pitkälti stressistä.”

Hidasta siksi tahtia ja ”pysähdy haistelemaan ruusuja”, kuten joskus on tapana sanoa. Varaa aikaa elämästä nauttimiseen. Keskity luomaan läheisiä ystävyyssuhteita muutamiin ihmisiin sen sijaan että yrittäisit pitää yllä pinnallisia ystävyyssuhteita valtavaan määrään ihmisiä. Laske, paljonko aikaa pystyt käyttämään eri asioihin, ja pane asiat oikeaan tärkeysjärjestykseen. Ole varuillasi sellaisten harrastusten ja laitteiden suhteen, joihin tuhraantuu paljon aikaa.

Elämän yksinkertaistaminen voi vaatia omien arkirutiinien tarkistamista. Missä voisi hidastaa tahtia, tai mitä voisi jättää tekemättä? Raamatussa sanotaan: ”Kaikelle on määräaika, – – aika säilyttää ja aika heittää pois.” (Saarnaaja 3:1, 6.) Ehkä nyt olisi aika karsia joitain aikaa  vieviä asioita, jotta kiireinen elämä ei tekisi kärsimättömäksi.

Suhtaudu elämään realistisesti. Ensinnäkään asiat eivät aina tapahdu elämässä niin nopeasti kuin toivoisimme. On hyväksyttävä se, että ne tapahtuvat omana aikanaan, eivät meidän odotustemme mukaan. Tästä kärsivällisyydessä on kyse.

Toiseksi on muistettava, että omiin olosuhteisiin ei aina voi vaikuttaa. Salomo kirjoitti: ”Nopein juoksija ei aina voita kilpailua, voimakkain armeija ei aina voita taistelua, viisain mies ei aina saa ansaitsemaansa ruokaa, älykkäin mies ei aina tule rikkaaksi, eikä kouluja käynyt ihminen aina saa ansaitsemaansa kiitosta. Kun aika koittaa, ikäviä asioita tapahtuu kaikille! Ihminen ei koskaan tiedä, mitä hänelle seuraavaksi tapahtuu.” (Saarnaaja 9:11, 12, Holy Bible—Easy-to-Read Version.)

Sen sijaan että menettäisit kärsivällisyytesi tilanteissa, joihin et voi vaikuttaa, keskity asioihin, jotka ovat vallassasi. Esimerkiksi jos linja-auton tai junan myöhästyminen kismittää, yritä päästä määränpäähäsi muilla keinoin. Jopa käveleminen voi olla parempi vaihtoehto kuin se, että menettää malttinsa tai antaa vallan vihan tunteille. Mikäli odottaminen on ainoa vaihtoehto, käytä aika järkevästi: lue jotain hyödyllistä tai suunnittele esimerkiksi tulevaa ajankäyttöäsi.

Elämän tosiasia on, ettei juuri hyödytä murehtia asioita, joihin ei voi vaikuttaa. Raamatussa sanotaan osuvasti: ”Kuka teistä voi huolissaan olemalla lisätä kyynärääkään elinikäänsä?” (Luukas 12:25.)

Monet ovat huomanneet, että kärsivällisyyttä voi kehittää soveltamalla Raamatun periaatteita. Raamatun mukaan hengellinen ihminen on taipuvaisempi osoittamaan kärsivällisyyttä samoin kuin muita arvokkaita ominaisuuksia, kuten rakkautta, iloa, rauhaa, lempeyttä ja itsehillintää (Galatalaisille 5:22, 23). Raamatussa luvataan: ”Älkää olko mistään huolissanne, vaan antakaa anomustenne tulla kaikessa rukouksen ja nöyrän pyynnön avulla kiitoksen ohella Jumalalle tunnetuiksi, niin Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ajatuksen, varjelee teidän sydämenne ja mielenne.” (Filippiläisille 4:6, 7.) Raamattua tutkimalla voit saada selville, miten välttää turhia huolia ja osoittaa kärsivällisyyttä.