KAIKISTA koskaan esitetyistä virallisista julistuksista tämä lienee eriskummallisimpia. Se on osa el Requerimientoa, uhkavaatimusta, joka espanjalaisten konkistadorien täytyi 1500-luvulla lukea ääneen heidän valloittaessaan alueita Amerikan mantereelta.

Mikä konkistadorien viesti paikallisille oikeastaan oli? Miksi he esittivät tällaisen uhkavaatimuksen?

Pian sen jälkeen kun Kolumbus oli astunut jalallaan Amerikan mantereelle vuonna 1492, sekä espanjalaiset että portugalilaiset alkoivat vaatia uusia alueita hallintaansa. Molemmat kansakunnat pitivät paavia Kristuksen edustajana maan päällä, joten he pyysivät häntä ratkaisemaan kiistan. Paavin ohjauksessa kirkko jakoi alueet Espanjan ja Portugalin kesken. Ehtona oli, että molemmat maat lähettäisivät lähetyssaarnaajia käännyttämään alkuperäisasukkaita.

Sitä mukaa kuin alueita valloitettiin, Espanjan hallitsija yritti laillistaa konkistadorien harjoittaman riiston. Espanjalaiset väittivät, että koska paavi toimi Jumalan puolesta antaessaan maat heidän hallintaansa, konkistadorit olivat vapaita menettelemään mielensä mukaan alkuperäisasukkaiden ja heidän omaisuutensa suhteen sekä rajoittamaan heidän vapauttaan.

 Espanjalaiset laativat asiakirjan, jossa paavin päätös ilmoitettiin paikallisille asukkaille. Näitä vaadittiin omaksumaan kristillisyys ja tulemaan Espanjan kuninkaan alamaisiksi. Mikäli alkuperäisasukkaat vastustelivat, espanjalaiset katsoivat, että heillä oli oikeus käydä sotaa näitä vastaan Jumalan nimessä.

Espanjan hallitsija luetutti uhkavaatimuksen rauhoitellakseen omaatuntoaan ja antaakseen oikeutuksen siirtomaiden valloitukselle. Konkistadorit lukivat julistuksen usein laivan kannella ennen hyökkäystä tai maihin noustuaan asukkaille, jotka eivät osanneet eurooppalaisia kieliä. Välistä se luettiin tyhjille majoille, joiden asukkaat olivat paenneet kauhun vallassa.

Tämä pakkokäännytys johti verilöylyihin. Esimerkiksi Chilessä teurastettiin eräässä vuonna 1550 käydyssä taistelussa parituhatta araukaania. Konkistadori Pedro de Valdivia kertoi eloon jääneistä kuninkaalle: ”Kahdeltasadalta katkaistiin kädet ja nenä heidän niskoittelunsa takia; olinhan monta kertaa lähettänyt heidän luokseen sanansaattajia ja esittänyt heille Teidän Majesteettinne antamat käskyt [uhkavaatimuksen].” *

Uhkavaatimuksen lukeminen on ehkä tyynnyttänyt maahantunkeutujien omaatuntoa, mutta heidän uskontonsa houkuttavuutta se ei ollut omiaan lisäämään. 1500-luvulla elänyt lähetyssaarnaaja ja munkki Bartolomé de las Casas, joka oli omin silmin nähnyt, mitä uhkavaatimus sai aikaan, kirjoitti: ”Miten epäoikeudenmukainen, jumalaton, pöyristyttävä, järjetön ja mieletön tämä käsky olikaan! Siitä, millaista häpeää se aiheutti kristilliselle uskolle, en aio puhua.” Kronikoitsija Gonzalo Fernández de Oviedo valitti, että Amerikan alkuperäisasukkaiden julma kohtelu antoi näille erittäin huonon ensivaikutelman kristillisyydestä.

Onko Jumalan syy, että poliittiset ja uskonnolliset vallankäyttäjät syyllistyivät tällaisiin julmuuksiin hänen nimessään? Raamatussa sanotaan: ”Kaukana olkoon tosi Jumalasta, että hän toimisi jumalattomasti, ja Kaikkivaltiaasta, että hän toimisi epäoikeudenmukaisesti!” (Job 34:10.)