Vaikuttiko uskonto jollain tavoin elämääsi, kun olit lapsi?

Kyllä. Äiti oli katolilainen. Mutta kun luin ristiretkistä ja inkvisitiosta, tunsin vastenmielisyyttä uskontoa kohtaan enkä halunnut enää olla missään tekemisissä sen kanssa. Luin myös ei-kristillisistä uskonnoista ja huomasin, etteivät ne olleet sen parempia. 14-vuotiaana ajattelin, ettei Jumalaa voi olla olemassa, koska uskonnot ovat niin turmeltuneita. Kun sitten koulussa opetettiin evoluutioteoriaa, tulin siihen tulokseen, että elämä on syntynyt luonnon prosessien kautta.

Mikä herätti kiinnostuksesi tieteeseen?

Sain seitsemänvuotiaana mikroskoopin, ja siitä tuli mieleisin leikkikaluni. Tutkin sillä muun muassa mielenkiintoisia hyönteisiä, kuten perhosia.

Mikä sai sinut kiinnostumaan elämän alkuperästä?

Kun olin 22-vuotias, tapasin tiedenaisen, joka oli Jehovan todistaja. Hän uskoi, että Jumala on luonut elämän. Se tuntui minusta hyvin erikoiselta. Ajattelin voivani helposti todistaa, että hänen käsityksensä oli naurettava. Yllätyksekseni hän esittikin järkeviä vastauksia kysymyksiini. Olin utelias tietämään enemmän ihmisistä, jotka uskovat Jumalaan.

Muutamaa kuukautta myöhemmin tapasin erään miehen, joka myös oli Jehovan todistaja ja tunsi hyvin lääketiedettä. Hän tarjoutui kertomaan tarkemmin uskonkäsityksistään. Suostuin ehdotukseen saadakseni tietää, miksi ihmiset uskovat Jumalaan.  Halusin vapauttaa hänet harhakuvitelmista.

Saitko hänet vakuuttuneeksi siitä, että hän oli väärässä?

En saanut. Aloin tutkia teorioita elämän alkuperästä. Hämmästyin, kun huomasin joidenkin merkittävien tutkijoiden sanovan, että yksinkertaisinkin elävä solu on liian monimutkainen, jotta se olisi voinut saada alkunsa maan päällä. Jotkut heistä ajattelevat, että ensimmäiset solut tulivat ulkoavaruudesta. Elämän synnystä kiistellään paljon.

Ollaanko jostain asiasta yksimielisiä?

Kumma kyllä, monet tiedemiehet ovat yhtä mieltä siitä, että jollain tavalla luonnon prosessit tuottivat elämää elottomasta aineesta. Ihmettelin, että jos he eivät tiedä, millä tavalla elämä on voinut saada alkunsa ilman Luojaa, miten he voivat olla varmoja, että niin tapahtui. Aloin ottaa selvää, mitä Raamattu sanoo elämän alkuperästä.

Mihin johtopäätökseen tulit Raamatusta?

Mitä enemmän sain tietoa Raamatusta, sitä vakuuttuneemmaksi tulin sen totuudellisuudesta. Esimerkiksi tiedemiehet ovat vasta hiljattain saaneet todisteita siitä, että maailmankaikkeudella on alku. Mutta jo Raamatun ensimmäisessä jakeessa, joka kirjoitettiin noin 3 500 vuotta sitten, sanotaan: ”Alussa Jumala loi taivaat ja maan.” * Totesin, että aina kun Raamattu käsittelee tieteellisiä asioita, se on tarkka.

Tekikö tieteen tuntemus sinulle vaikeaksi uskoa Jumalaan?

Ei tehnyt. Siinä vaiheessa, kun aloin uskoa Jumalaan, olin opiskellut tieteitä yliopistossa kolme vuotta. Vielä nykyäänkin kun tutkin eliöiden rakennetta, tulen yhä vakuuttuneemmaksi Luojan olemassaolosta.

Voisitko kertoa esimerkin?

Kyllä. Olen tutkinut sitä, miten lääkeaineet ja myrkyt vaikuttavat elollisiin olentoihin. Minuun tekee vaikutuksen esimerkiksi se, miten aivomme pysyvät suojassa vaarallisilta aineilta ja bakteereilta. Niin sanottu veri-aivoeste estää joidenkin aineiden pääsyn aivosoluihin.

Mikä tekee tästä merkittävän?

Yli sata vuotta sitten tutkijat havaitsivat, että verenkiertoon imeytyvät aineet kulkeutuvat kaikkialle muualle elimistöön paitsi aivoihin ja selkäytimeen. Se on minusta hämmästyttävää, koska pienten hiussuonten valtava verkosto kuljettaa verta aivojen jokaiseen soluun. Veri puhdistaa kaikki aivosolut ja vie niille ravintoa ja happea. Miten sitten estetään se, että jotkin veren mukana kulkeutuvat aineet eivät pääse aivosoluihin? Tämä pysyi vuosien ajan salaisuutena.

Miten mainitsemasi veri-aivoeste toimii?

Mikroskooppisen pienet verisuonet eivät ole kuin muoviputkia, jotka estävät niiden sisäpuolella ja ulkopuolella olevien aineiden sekoittumisen. Verisuonten seinämät muodostuvat soluista. Nämä solut päästävät joitakin aineita ja mikrobeja kulkemaan niiden läpi ja niiden välistä. Aivoverisuonten solut ovat kuitenkin erilaisia. Ne ovat tiukasti kiinni toisissaan. Nämä solut ja niiden väliset tiiviit liitokset ovat ällistyttäviä. Suuri määrä monimutkaisia mekanismeja varmistaa sen, että jotkin aineet, kuten happi, hiilidioksidi ja glukoosi, siirtyvät verenkierrosta aivoihin säädellysti. Sen sijaan muut yhdisteet, proteiinit ja solut pysyvät ulkopuolella. Veri-aivoeste saa siten aikaan molekyylitasolla fyysisiä, kemiallisia ja sähköisiä esteitä. Mielestäni tällainen järjestelmä ei yksinkertaisesti ole voinut kehittyä itsestään.