SUUNNILLEEN 800 vuotta sitten maorit matkustivat tuhansia kilometrejä valtameren yli, kunnes he lopulta saapuivat Uuteen-Seelantiin. Tuo maa oli täysin erilainen kuin trooppiset Polynesian saaret, jotka he olivat jättäneet taakseen. Uudessa kotimaassaan maorit näkivät vuoria ja jäätiköitä sekä kuumia lähteitä ja lunta. Noin 500 vuotta myöhemmin Uuteen-Seelantiin saapui toisenlaisia uudisasukkaita, tällä kertaa kaukaisesta Euroopasta. Nykyään useimmat uusiseelantilaiset pitävät arvossa niin kotimaansa anglosaksisia kuin polynesialaisiakin perinteitä. Lähes 90 prosenttia väestöstä asuu kaupungeissa, ja Wellingtonilla on kunnia olla maailman eteläisin pääkaupunki.

Vaikka Uusi-Seelanti on suhteellisen kaukana kaikesta, sen monimuotoisen luonnon mykistävä kauneus  houkuttelee maahan vuosittain jopa kolme miljoonaa turistia.

Uudessa-Seelannissa on oma outo villieläimistönsä. Siellä on esimerkiksi enemmän lentokyvyttömiä lintulajeja kuin missään muualla maailmassa. Maassa asustelee myös tuatara, liskonkaltainen matelija, joka voi elää 100-vuotiaaksi! Kotoperäisiä nisäkkäitä on hyvin vähän; vain muutamia lepakkolajeja ja joitakin suuria merinisäkkäitä, kuten valaita ja delfiinejä.

Uudessa-Seelannissa on ollut Jehovan todistajia lähes 120 vuotta. He antavat Raamattuun perustuvaa opetusta ainakin 19 kielellä. Niihin kuuluvat muun muassa polynesialaiset kielet niue, rarotonga, samoa ja tonga.