Stressi on elimistön keino reagoida vaativaan tilanteeseen. Aivot saavat kehon tuottamaan hormoneja, jotka kiihdyttävät sydämen sykettä, nostavat verenpainetta, saavat lihakset jännittymään ja lisäävät tai pienentävät keuhkojen toimintakapasiteettia. Ennen kuin huomaammekaan, elimistömme on valmiina toimintaan. Kun stressaava tilanne on ohi, keho palaa hälytysvalmiudesta normaalitilaan.

Stressi on luonnollinen, aivoissa syntyvä reaktio, joka auttaa kohtaamaan haastavia tai vaarallisia tilanteita. Hyödyllinen stressi saa toimimaan tai reagoimaan nopeasti. Sopiva määrä stressiä voi myös auttaa saavuttamaan tavoitteita tai parantamaan suorituskykyä esimerkiksi kokeessa, työhaastattelussa tai urheilusuorituksessa.

Pitkittynyt, äärimmäinen tai krooninen stressi on kuitenkin haitallista. Kun keho on toistuvasti tai jatkuvasti hälytystilassa, seuraukset voivat olla fyysisesti ja psyykkisesti vahingollisia. Myös ihmisen käytös voi muuttua, mukaan lukien se, miten hän kohtelee toisia. Krooninen stressi voi johtaa myös päihteiden väärinkäyttöön ja muihin terveydelle haitallisiin selviytymiskeinoihin. Seurauksena voi olla jopa masennus, loppuunpalaminen tai itsemurha-ajatukset.

Stressi ei tietenkään vaikuta kaikkiin samalla tavalla. Se voi kuitenkin lisätä monenlaisten sairauksien todennäköisyyttä ja vaikuttaa lähes koko elimistöön.