VAIKKA RAAMATTU EI OLE TIEDEKIRJA, SE MAINITSEE TOSIASIOITA, JOTKA TIEDE SAI SELVILLE VASTA PALJON MYÖHEMMIN. MIETI SEURAAVIA ESIMERKKEJÄ:

Oliko fyysisellä maailmankaikkeudella alku?

Johtavat tutkijat olivat aikoinaan vahvasti sillä kannalla, että maailmankaikkeudella ei ollut alkua. Nykyään tutkijat ovat yleisesti sitä mieltä, että sillä oli alku. Tämä tosiasia on ollut kirjoitettuna Raamattuun koko ajan (1. Mooseksen kirja 1:1).

Minkä muotoinen Maa on?

Muinoin monet ajattelivat Maan olevan litteä. 400-luvulla eaa. kreikkalaiset tiedemiehet esittivät sen olevan pallonmuotoinen. Mutta jo paljon aiemmin, 700-luvulla eaa., raamatunkirjoittaja Jesaja viittasi ”maan piiriin” ja käytti tuossa yhteydessä sanaa, joka voidaan kääntää myös ”palloksi” (Jesaja 40:22).

Rappeutuuko taivas?

300-luvulla eaa. elänyt kreikkalainen tiedemies Aristoteles opetti, että ainoastaan maan päällä tapahtuu kulumista ja rappeutumista, kun taas tähtitaivas ei koskaan muutu tai rappeudu. Tuo näkemys oli vallalla vuosisatojen ajan. 1800-luvulla tutkijat kuitenkin muotoilivat entropian käsitteen. Sen mukaisesti kaikella aineella niin maan päällä kuin avaruudessakin on taipumus rappeutua. Eräs entropian käsitettä kehittänyt tutkija, lordi Kelvin, kiinnitti huomion siihen, mitä Raamattu sanoo taivaasta ja maasta: ”Ne kuluvat kaikki niin kuin vaate.” (Psalmit 102:25, 26, joissakin käännöksissä 102:26, 27.) Kelvin uskoi, että halutessaan Jumala pystyy estämään tällaisen kulumisen, jotta hänen luomistyönsä eivät tuhoutuisi – aivan kuten Raamattu opettaa (Saarnaaja 1:4).

Minkä varassa Maa ja muut planeetat ovat?

Aristoteles opetti, että kaikki taivaankappaleet ovat kiinnittyneet kristallisiin pallonkuoriin, jotka ovat tiiviisti sisäkkäin maan ympärillä. 1700-luvulle tultaessa tiedemiehet vähitellen hyväksyivät näkemyksen, jonka mukaan tähdet ja planeetat leijuvat tyhjyydessä. Kuitenkin jo Jobin kirjassa, joka kirjoitettiin 1400-luvulla eaa., todetaan, että Luoja ”ripustaa maan tyhjyyden päälle” (Job 26:7).

RAAMATTU EI OLE LÄÄKETIETEEN OPPIKIRJA, MUTTA SE SISÄLTÄÄ TERVEYTEEN LIITTYVIÄ PERIAATTEITA, JOTKA OLIVAT AIKAANSA EDELLÄ.

 Sairaiden eristäminen

Mooseksen laissa käskettiin pitämään spitaalia eli lepraa sairastavat ihmiset erillään muista. Vasta keskiajan epidemioiden aikoihin lääkärit oppivat noudattamaan tätä edelleen erittäin toimivaa periaatetta. (3. Mooseksen kirja, luvut 13 ja 14.)

Peseytyminen kuolleeseen koskemisen jälkeen

1800-luvun loppupuolelle asti lääkärit, jotka olivat käsitelleet ruumiita, siirtyivät usein hoitamaan eläviä potilaita pesemättä käsiään. Tämän vuoksi monet ihmiset kuolivat. Mooseksen laissa kuitenkin säädettiin, että jokainen, joka kosketti kuollutta, oli palvontamenojen kannalta epäpuhdas. Laki jopa määräsi puhdistautumaan vedellä tällaisessa tapauksessa. Nämä uskonnolliset tavat edistivät varmasti myös terveyttä. (4. Mooseksen kirja 19:11, 19.)

Jätteiden hävittäminen

Joka vuosi yli puoli miljoonaa lasta kuolee ripuliin. Useimmiten sairastumisen syynä on se, ettei ihmisulosteita ole asianmukaisesti hävitetty. Mooseksen lain mukaan ihmisulosteet tuli pitää poissa ihmisasutuksen lähettyviltä ja haudata maahan (5. Mooseksen kirja 23:13).

Ympärileikkauksen ajankohta

Jumalan antama laki määräsi, että poikalapsi tuli ympärileikata kahdeksantena päivänä syntymän jälkeen (3. Mooseksen kirja 12:3). Nykyisen tietämyksen mukaan veren hyytymiskyky saavuttaa normaalin tason lapsen ensimmäisen elinviikon jälkeen. Se että ympärileikkaus tehtiin vasta toisella elinviikolla, oli järkevä toimintatapa Raamatun aikoina, jolloin ei tunnettu edistyksellisiä lääketieteellisiä menetelmiä.

Henkisen ja fyysisen terveyden yhteys

Lääketieteen asiantuntijat ja tutkijat ovat sitä mieltä, että positiiviset tunteet, kuten ilo, toivo, kiitollisuus ja anteeksiantavaisuus, vaikuttavat myönteisesti terveyteen. Raamatussa sanotaan: ”Iloinen sydän pitää ihmisen terveenä, synkkä mieli kuihduttaa ruumiin.” (Sananlaskut 17:22, KR-1992.)