Miksi Raamattuun voi luottaa?
Kautta historian monet ovat pitäneet Raamattua luotettavana, ja vielä nykyäänkin miljoonat ihmiset elävät sen ohjeiden mukaan. Toiset kuitenkin pitävät sitä hyödyttömänä kirjana, jossa on ihmisten keksimiä kertomuksia. Mitä mieltä sinä olet?
MISTÄ TIETÄÄ, VOIKO RAAMATTUUN LUOTTAA?
Raamatun luotettavuutta voi arvioida samaan tapaan kuin sitä, onko joku ihminen luotettava. Sellaiseen ihmiseen, joka on aina pitänyt sanansa, on helppo luottaa. Onko Raamattu vastaavasti ansainnut luottamuksemme? Sitä voi arvioida seuraavien esimerkkien avulla.
Rehelliset kirjoittajat
Raamatunkirjoittajat kertoivat avoimesti omista virheistään ja epäonnistumisistaan. Esimerkiksi profeetta Joona kertoi, että hän ei toiminut Jumalan ohjeiden mukaan (Joona 1:1–3). Lisäksi hän kertoi, että Jumala ojensi häntä. Joona ei myöskään halunnut korostaa itseään, sillä hän jätti mainitsematta, miten hän korjasi toimintaansa (Joona 4:1, 4, 10, 11). Muidenkin raamatunkirjoittajien rehellisyys osoittaa, että he halusivat vilpittömästi kertoa totuuden.
Käytännöllisiä ohjeita
Raamatussa on monenlaisia ohjeita, mutta toimivatko ne käytännössä? Mietihän esimerkiksi, millaisia neuvoja Raamatussa annetaan ihmissuhteisiin. ”Kaikki, mitä haluatte toisten tekevän teille, teidänkin täytyy tehdä heille.” (Matteus 7:12.) ”Lempeä vastaus taltuttaa kiukun, mutta tyly sana herättää suuttumusta.” (Sananlaskut 15:1.) Raamatun ohjeet ovat selvästi yhtä toimivia nykyään kuin silloin kun ne kirjoitettiin.
Historiallisesti tarkka
Monet arkeologiset todisteet osoittavat, että Raamatussa kerrotaan todellisista kansoista, paikoista ja tapahtumista. Tästä esimerkkinä on eräs yksityiskohta, jonka 400-luvulla eaa. elänyt raamatunkirjoittaja Nehemia mainitsi. Hänen mukaansa Jerusalemissa asuneet tyroslaiset eli Tyroksesta muuttaneet foinikialaiset ”toivat sinne kalaa ja kaikenlaista kauppatavaraa” (Nehemia 13:16).
Mitä todisteita on olemassa Nehemian lausunnon tueksi? Arkeologit ovat löytäneet Israelista foinikialaisia tavaroita, joiden perusteella näiden kahden kansan voidaan päätellä käyneen kauppaa keskenään. Lisäksi Jerusalemista on löydetty sellaisten kalojen jäännöksiä, joita eli Välimeressä. Arkeologit uskovat, että kauppiaiden on täytynyt tuoda kalat kaukaa Välimeren rannikolta. Todisteisiin perehtynyt Raamatun tutkija Benjamin Noonan totesi, että Nehemian 13:16:ssa oleva ”toteamus, jonka mukaan tyroslaiset myivät kalaa Jerusalemissa, on varsin vakuuttava”.
Tieteellisesti paikkansapitävä
Raamattu on ensisijaisesti uskonnollinen ja historiallinen kirja. Siitä huolimatta se on paikkansapitävä myös sivutessaan tieteellisiä aiheita.
Raamatussa esimerkiksi sanottiin jo 3 500 vuotta sitten, että maa on ”tyhjyyden päällä” (Job 26:7). Tämä poikkesi täysin senaikaisista uskomuksista, joiden mukaan maa kellui vedessä tai sitä kannatteli jättiläismäinen kilpikonna. Vielä noin 1 100 vuotta Jobin kirjan kirjoittamisen jälkeen uskottiin yleisesti, että maapallo ei voinut olla tyhjyydessä vaan sen täytyi olla jonkin päällä. Vasta vuonna 1687 julkaistiin gravitaatiota eli painovoimaa käsittelevä Isaac Newtonin teos, jossa hän selitti, että näkymätön voima pitää maapallon kiertoradallaan. Tämä merkittävä tutkimus vahvisti tosiasian, joka oli kirjoitettu Raamattuun jo yli 3 000 vuotta aikaisemmin.
Toteutuneita ennustuksia
Raamatussa on lukuisia ennustuksia. Ovatko ne toteutuneet? Otetaan esimerkiksi profeetta Jesajan ennustus Babylonin tuhosta.
Ennustus: Raamatunkirjoittaja Jesaja esitti 700-luvulla eaa. Babylonin kaupunkia koskevan ennustuksen. Babylon ei vielä tuolloin ollut merkittävän maailmanvallan pääkaupunki. Ennustuksen mukaan kaupunki hävitettäisiin ja se jäisi asumattomaksi. (Jesaja 13:17–20.) Jesaja kertoi jopa sen, että valloittaja olisi nimeltään Kyyros. Hän kertoi myös, että Kyyroksen strategiana olisi kuivattaa Babylonin joet. Lisäksi hän ennusti, että kaupungin portit jätettäisiin auki. (Jesaja 44:27–45:1.)
Ennustuksen toteutuminen: Noin 200 vuotta sen jälkeen kun Jesaja esitti ennustuksen, Persian kuningas nimeltä Kyyros hyökkäsi Babyloniin. Koska Babylon oli vahvasti linnoitettu kaupunki, Kyyros hyödynsi sen halki kulkevaa Eufratjokea. Kyyroksen armeija kaivoi kanavan ohjatakseen joen vedet muualle. Vedenpinta laski reiden korkeudelle, niin että sotilaat pystyivät kahlaamaan kaupungin muurin vierellä kulkevassa joessa. He etenivät porteille, jotka johtivat suoraan kaupunkiin – ja kaiken lisäksi portit oli jätetty auki. Näin Kyyroksen armeija pääsi sisään ja valloitti kaupungin.
Entä täyttyikö se ennustuksen yksityiskohta, että Babylon jäisi asumattomaksi? Babylonissa oli asutusta vielä joidenkin satojen vuosien ajan. Ennustus täyttyi kuitenkin viimeistä yksityiskohtaa myöten, sillä nykyään Babylonista on jäljellä enää Bagdadin lähellä olevat rauniot. Raamattu on siis luotettava myös silloin kun se kertoo tulevista tapahtumista.