Luomakunta julistaa Jumalan kunniaa
Luomakunta julistaa Jumalan kunniaa
”Taivaat julistavat Jumalan kunniaa, ja taivaanlaajuus kertoo hänen kättensä työstä.” (PSALMIT 19:1)
1, 2. a) Miksi ihmiset eivät voi nähdä Jumalan kirkkautta? b) Miten 24 vanhinta antavat kunnian Jumalalle?
”ET VOI nähdä kasvojani, sillä ei kukaan ihminen voi nähdä minua ja elää.” (2. Mooseksen kirja 33:20.) Näin Jehova varoitti Moosesta. Koska ihmiset ovat hauraita lihallisia olentoja, he eivät kestäisi Jumalan kirkkauden näkemistä. Apostoli Johannekselle annettiin kuitenkin mahtava näky Jehovasta istumassa loistoisalla valtaistuimellaan (Ilmestys 4:1–3).
2 Uskolliset henkiolennot – toisin kuin ihmiset – voivat nähdä Jehovan kasvot. Heidän joukossaan ovat ne Johanneksen taivaallisen näyn ”kaksikymmentäneljä vanhinta”, jotka edustavat 144000:ta voideltua (Ilmestys 4:4; 14:1–3). Miten he reagoivat Jumalan kirkkauden näkemiseen? Ilmestyksen 4:11:n mukaan he julistavat: ”Sinä, Jehova, niin, meidän Jumalamme, olet arvollinen saamaan kirkkauden ja kunnian ja voiman, koska sinä olet luonut kaikki ja sinun tahdostasi ne olivat olemassa ja ne luotiin.”
Miksi ”eivät ole puolustettavissa”?
3, 4. a) Miksi ei ole epätieteellistä uskoa Jumalaan? b) Mistä kieltäytyminen uskomasta Jumalaan joissakin tapauksissa johtuu?
3 Haluatko sinä kirkastaa Jumalaa? Valtaenemmistö ihmisistä ei halua, ja jotkut jopa kieltävät Jumalan olemassaolon. Esimerkiksi eräs tähtitieteilijä kirjoitti: ”Puuttuiko Jumala asioiden kulkuun ja suurta kaukokatseisuutta osoittaen suunnitteli kosmoksen meidän hyödyksemme? – – Vaikka voisikin olla houkuttelevaa ajatella näin, se ikävä kyllä tuntuu haihattelulta. – – Jumala ei ole selitys.”
4 Tieteellisellä tutkimustyöllä on rajansa; se ei pääse yli sen, mitä ihmiset pystyvät konkreettisesti havainnoimaan ja selvittämään. Kaikki muu on vain teoriaa ja arvailua. Koska ”Jumala on Henki”, häntä ei yksinkertaisesti voi tutkia tieteellisin menetelmin (Johannes 4:24). Siksi on röyhkeää hylätä usko Jumalaan epätieteellisenä. Tutkija Vincent Wigglesworth Cambridgen yliopistosta huomautti, että tieteellinen metodi on itsessään ”uskonnollinen”. Minkä vuoksi? ”Sen takana on ehdoton usko siihen, että luonnonilmiöt noudattavat ’luonnonlakeja’.” Kun joku kieltäytyy uskomasta Jumalaan, eikö hän siis vain vaihda yhdenlaista uskoa toisenlaiseen? Joissakin tapauksissa epäusko näyttää johtuvan siitä, että kieltäydytään ehdoin tahdoin katsomasta tosiasioita suoraan silmiin. Psalmista kirjoitti: ”Jumalaton ei ylimielisyydessään tee mitään tutkimusta; kaikki hänen ajatuksensa ovat: ’Ei ole Jumalaa.’” (Psalmit 10:4.)
5. Miksi Jumalan kieltäminen ei ole puolustettavissa?
5 Usko Jumalaan ei ole kuitenkaan sokeaa, sillä Jumalan olemassaolosta on suunnattomasti todisteita (Heprealaisille 11:1). Tähtitieteilijä Allan Sandage sanoi: ”Minusta on täysin epätodennäköistä, että sellainen [maailmankaikkeudessa vallitseva] järjestys olisi syntynyt kaaoksesta. Sen takana täytyy olla jokin alkusyy. Jumala on minulle mysteeri mutta selitys olemassaolon ihmeelle, sille, miksi yleensä jotain on olemassa.” Apostoli Paavali sanoi Rooman kristityille, että Jumalan ”näkymättömät ominaisuudet ovat selvästi nähtävissä maailman luomisesta lähtien, koska ne havaitaan siitä, mikä on tehty, hänen iankaikkinen voimansa ja jumalallisuutensakin, joten he [epäilijät] eivät ole puolustettavissa” (Roomalaisille 1:20). ”Maailman luomisesta lähtien” – erityisesti siitä lähtien, kun on luotu älyllisiä luomuksia, jotka pystyvät havaitsemaan Jumalan olemassaolon – on ollut ilmeistä, että on olemassa suunnattoman voimakas Luoja, Jumala, joka ansaitsee antaumuksemme. Ne jotka kieltäytyvät tunnustamasta Jumalan kunniaa, eivät siis ole puolustettavissa. Millaisia todisteita luomakunta sitten esittää?
Maailmankaikkeus julistaa Jumalan kunniaa
6, 7. a) Miten taivaat julistavat Jumalan kunniaa? b) Missä tarkoituksessa taivaiden ’mittanuorat’ ulottuvat yli maan?
6 Psalmissa 19:1 vastataan: ”Taivaat julistavat Jumalan kunniaa, ja taivaanlaajuus kertoo hänen kättensä työstä.” Daavid tajusi, että tähdet ja planeetat, jotka loistavat läpi ”taivaanlaajuuden” eli ilmakehän, todistavat kiistattomasti loistoisan Jumalan olemassaolosta. Hän jatkaa: ”Päivä päivän jälkeen panee puheen pulppuamaan, ja yö yön jälkeen tuo esiin tietoa.” (Psalmit 19:2.) Päivästä päivään ja yöstä yöhön taivaat ilmentävät Jumalan viisautta ja luomisvoimaa. Jumalaa ylistävä puhe ikään kuin ’pulppuaa’ taivaista.
7 Tämän todistuksen kuulemiseen vaaditaan kuitenkin terävää huomiokykyä. ”Ei ole puhetta eikä ole sanoja; ääntä niistä ei kuulla.” Taivaiden hiljainen todistus on silti voimakas. ”Niiden mittanuora on ulottunut yli kaiken maan ja niiden sanat tuottoisan maan ääriin.” (Psalmit 19:3, 4.) Taivaat ovat ikään kuin ’mittanuorin’ varmistaneet sen, että niiden hiljainen todistus ulottuu maan joka kolkkaan.
8, 9. Kerro joitakin huomattavia tosiseikkoja auringosta.
8 Daavid jatkaa Jehovan luomakunnan ihmeiden kuvailemista: ”Niihin [näkyviin taivaisiin] hän on pystyttänyt teltan auringolle, ja se on kuin sulhanen, joka tulee hääkammiostaan; se riemuitsee niin kuin väkevä mies radan juoksemisesta. Taivaiden äärestä se lähtee, ja sen kierros päättyy sen toiseen ääreen, eikä mikään ole piilossa sen kuumuudelta.” (Psalmit 19:4–6.)
9 Aurinko on muihin tähtiin verrattuna vain keskikokoinen. Se on kuitenkin huomattava tähti, joka saa sitä kiertävät planeetat tuntumaan mitättömän pieniltä. Erään tietolähteen mukaan sen massa on ”2 miljardia miljardia miljardia tonnia” eli 99,9 prosenttia aurinkokuntamme massasta! Auringon vetovoima pitää maan 150 miljoonan kilometrin päässä auringosta olevalla kiertoradalla, niin ettei se ajaudu poispäin eikä lähemmäksi. Ainoastaan noin puoli miljardisosaa auringon säteilemästä energiasta saavuttaa planeettamme, mutta se riittää pitämään elämää yllä.
10. a) Miten aurinko menee ’telttaansa’ ja tulee sieltä pois? b) Miten se juoksee kuin ”väkevä mies”?
10 Psalmista puhuu auringosta kuvakielellä ja sanoo sitä ”väkeväksi mieheksi”, joka juoksee päivän kuluessa taivaankannen toisesta äärestä toiseen ja vetäytyy illalla ”telttaan”. Kun tuo mahtava tähti laskee taivaanrannan taakse, maasta katsoen näyttää siltä kuin se menisi ”telttaan” lepäämään. Aamulla se ikään kuin syöksähtää esiin ja säteilee ”kuin sulhanen, joka tulee hääkammiostaan”. Paimenena Daavid tiesi, miten kylmää yöllä saattoi olla (1. Mooseksen kirja 31:40). Hän muisti, kuinka auringonsäteet lämmittivät nopeasti häntä ja ympäristöä. Aurinko ei selvästikään ollut uupunut ”matkallaan” idästä länteen vaan oli kuin ”väkevä mies” valmiina tekemään tuon matkan uudelleen.
Kunnioittavaa pelkoa herättävät tähdet ja galaksit
11, 12. a) Miksi se, että Raamattu yhdistää tähdet meren hiekkajyväsiin, on huomattavaa? b) Miten valtava maailmankaikkeus voi oikeastaan olla?
11 Daavid saattoi paljaalla silmällä nähdä vain muutamia tuhansia tähtiä. Erään äskeisen tutkimuksen mukaan niiden maailmankaikkeuden tähtien määrä, jotka näkyvät nykyisillä kaukoputkilla, on kuitenkin 70000 triljoonaa (luvussa on 7:n jälkeen 22 nollaa)! Jehova osoitti tähtien määrän suunnattomaksi, kun hän yhdisti ne ”hiekkajyväsiin, jotka ovat meren rannalla” (1. Mooseksen kirja 22:17).
12 Vuosikausia tähtitieteilijät tekivät havaintoja ”pienistä kirkkaista alueista, jotka näyttivät utumaisilta ja epämääräisiltä”. Tiedemiehet arvelivat, että nämä ”kierteissumut” olivat Linnunrata-galaksissamme. Vuonna 1924 saatiin selville, että lähin tällainen sumu, Andromeda, on todellisuudessa itsekin galaksi, joka sijaitsee noin kahden miljoonan valovuoden päässä! Tutkijat arvioivat nykyään, että on olemassa miljardeja galakseja, joista kussakin on tuhansia – joissakin miljardeja – tähtiä. Silti Jehova ”laskee tähtien luvun, hän kutsuu niitä kaikkia nimeltä” (Psalmit 147:4).
13. a) Missä suhteessa tähdistöt ovat merkittäviä? b) Miten on ilmeistä, että tiedemiehet eivät tunne ”taivaita koskevia säädöksiä”?
13 Jehova kysyi Jobilta: ”Voitko solmia Kima-tähdistön siteet tai avata Kesil-tähdistön köydet?” (Job 38:31.) Tähdistöllä tarkoitetaan tähtien ryhmää, josta näyttää muodostuvan erityinen kuvio. Vaikka nuo tähdet voivat todellisuudessa olla suunnattoman kaukana toisistaan, niiden asema toisiinsa nähden pysyy maasta katsoen muuttumattomana. Niiden tarkan sijainnin vuoksi ne ovat ”hyödyllisiä oppaita merenkulussa, astronauteille avaruusaluksen suuntaamisessa ja tähtien tunnistamisessa” (The Encyclopedia Americana). Kukaan ei kuitenkaan ymmärrä täysin ”siteitä”, jotka pitävät tähdistöt koossa. Tiedemiehet eivät osaa vieläkään vastata Jobin 38:33:n kysymykseen: ”Tunnetko taivaita koskevat säädökset?”
14. Millä tavoin valon jakaantuminen on salaisuus?
14 Tiedemiehet eivät osaa vastata myöskään seuraavaan Jobille esitettyyn kysymykseen: ”Missä on nyt tie, jota myöten valo jakaantuu?” (Job 38:24.) Eräässä kirjassa tätä sanottiin ”perin pohjin nykyaikaiseksi tieteelliseksi kysymykseksi”. Se oli aivan toista kuin joidenkin kreikkalaisten filosofien olettamus, jonka mukaan ihmissilmä lähettää valonsäteitä. Lähempänä nykyaikaa tutkijat ovat arvelleet, että valo koostuu pienen pienistä hiukkasista. Toiset ovat ajatelleet, että se liikkuu aaltoina. Nykyään tiedemiehet uskovat, että valo käyttäytyy sekä aallon että hiukkasen tavoin. Silti valon luonnetta ja sitä, miten se ”jakaantuu”, ei ymmärretä läheskään täydellisesti.
15. Millaisia tunteita meissä pitäisi herätä, kun ajattelemme taivaita?
15 Kaikkea tätä ajatellessamme meissä herää väistämättä samanlaisia tunteita kuin psalmista Daavidissa, joka sanoi: ”Kun näen taivaasi, sormiesi teot, kuun ja tähdet, jotka olet valmistanut, niin mikä on kuolevainen ihminen, että sinä pidät hänet mielessäsi, ja ihmisen poika, että pidät hänestä huolen?” (Psalmit 8:3, 4.)
Maa ja sen luontokappaleet kirkastavat Jehovaa
16, 17. Miten ”vesisyvyyksissä” elävät luomukset ylistävät Jehovaa?
16 Psalmi 148 luettelee muita tapoja, joilla luomakunta julistaa Jumalan kunniaa. Jae 7 kuuluu: ”Ylistäkää Jehovaa maasta, te merihirviöt ja kaikki vesisyvyydet.” ”Vesisyvyydet” ovat täynnä ihmeitä, jotka korostavat Jumalan viisautta ja voimaa. Sinivalas painaa keskimäärin 120 tonnia – yhtä paljon kuin 30 norsua. Pelkästään sen sydän painaa yli 450 kiloa, ja se pystyy pumppaamaan noin 6400 kiloa verta valaan elimistön läpi! Ovatko nämä jättiläismäiset merihirviöt hitaita ja kömpelöitä vedessä? Kaikkea muuta. Ne ”pyyhältävät pitkin valtameriä” melkoista vauhtia, sanovat tutkijat (European Cetacean Bycatch Campaign). Satelliittiseurannassa on selvinnyt, että ”yksi eläin kulki muuttomatkallaan kymmenessä kuukaudessa yli 16000 kilometriä”.
17 Pullonokkadelfiinin sukellukset ulottuvat yleensä 45 metrin syvyyteen, mutta sen tiedetään sukeltaneen jopa 547 metrin syvyyteen. Miten tämä nisäkäs selviytyy hengissä sellaisesta suorituksesta? Sen sydämenlyönnit hidastuvat sukelluksen aikana, ja sen veri suuntautuu sydämeen, keuhkoihin ja aivoihin. Lisäksi sen lihaksissa on ainetta, joka varastoi happea. Merinorsut ja kaskelotit pystyvät sukeltamaan vieläkin syvemmälle. Discover-lehdessä sanotaan: ”Ne eivät vastusta painetta vaan antavat sen puristaa keuhkonsa aivan kokoon.” Ne varastoivat pääosan tarvitsemastaan hapesta lihaksiinsa. Selvästikin nämä luomukset ovat elävä todistus kaikkivoivan Jumalan viisaudesta!
18. Miten merivesi ilmentää Jehovan viisautta?
18 Merivesikin heijastaa Jehovan viisautta. Scientific American -lehdessä sanotaan: ”Valtameren pinnasta sataan metriin saakka alaspäin on jokaisessa vesipisarassa tuhansia erillisiä mikroskooppisen pieniä kasviorganismeja, joista muodostuu niin sanottua kasviplanktonia.” Tämä ”näkymätön metsä” puhdistaa ilmaa poistamalla siitä miljardeja tonneja hiilidioksidia. Kasviplankton tuottaa yli puolet siitä hapesta, jota hengitämme.
19. Miten tuli ja lumi toteuttavat Jehovan tahdon?
19 Psalmissa 148:8 sanotaan: ”Tuli ja rakeet, lumi ja sakea savu, sinä myrskytuuli, joka toteutat hänen sanansa.” Jehova käyttää siis myös luonnon elottomia voimia tahtonsa toteuttamiseen. Yksi esimerkki on tuli. Menneinä vuosikymmeninä metsäpalojen ajateltiin tuottavan pelkästään vahinkoa. Nykyään tutkijat uskovat, että tulella on tärkeä ekologinen tehtävä: se hävittää vanhoja tai kuolevia puita, edistää monien siementen itämistä, kierrättää ravinteita ja todellisuudessa vähentää tuhoisan metsäpalon vaaraa. Myös lumella on tärkeä merkitys, sillä se kastelee ja lannoittaa maata, tuottaa vettä jokiin ja suojaa kasveja ja eläimiä pakkaselta.
20. Miten vuoret ja puut hyödyttävät ihmiskuntaa?
20 ”Te vuoret ja kaikki kukkulat, hedelmäpuut ja kaikki setrit”, luettelee psalmi 148:9. Majesteettiset vuoret todistavat Jehovan suuresta voimasta (Psalmit 65:6). Mutta niillä on myös käytännöllinen tarkoitus. Bernissä Sveitsissä sijaitsevan maantieteen instituutin raportissa sanotaan: ”Kaikkien maailman tärkeiden jokien alkulähteet ovat vuorilla. Yli puolet kaikista ihmisistä on riippuvaisia vuorilta kertyvästä makeasta vedestä – – Näillä ’vesitorneilla’ on ihmiskunnan hyvinvoinnin kannalta ratkaiseva merkitys.” Jopa tavallinen puu on kunniaksi Tekijälleen. Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelman raportissa sanotaan, että puut ”ovat tärkeitä kaikkien maiden asukkaiden hyvinvoinnille – – Monilla puulajeilla on suuri taloudellinen merkitys, koska niistä saadaan esimerkiksi rakennuspuuta, hedelmiä, pähkinöitä, hartsia ja kumia. Koko maailmassa kaksi miljardia ihmistä käyttää puuta ruoanvalmistukseen ja lämmitykseen.”
21. Selitä, miten yksinkertainen kasvin lehti ilmentää suunnittelua.
21 Todisteita Luojan viisaudesta näkyy puun suunnittelussakin. Ajatellaanpa vaikka yksinkertaista lehteä. Sen vahamainen pinta estää lehteä kuivumasta. Heti yläpinnan alla on viherhiukkasia sisältäviä soluja. Niissä on lehtivihreää, joka imee itseensä valoenergiaa. Fotosynteesiksi eli yhteyttämiseksi kutsuttu prosessi tekee lehdistä ”ravintotehtaita”. Puu saa juuriensa kautta vettä, jota monimutkainen ”pumppujärjestelmä” kuljettaa lehtiin. Lehden alapinnalla on tuhansia pieniä avautuvia ja sulkeutuvia ”venttiilejä” eli ilmarakoja, joista hiilidioksidi pääsee sisään. Valosta tulevan energian avulla vesi ja hiilidioksidi yhdistyvät ja tuottavat hiilihydraatteja. Kasvi voi nyt kuluttaa ravintoa, jota se on itse valmistanut. Tämä ”tehdas” on kuitenkin hiljainen ja kaunis. Saastuttamisen asemesta se tuottaa sivutuotteena happea.
22, 23. a) Mitä huomattavia kykyjä on joillakin linnuilla ja maaeläimillä? b) Mitä kysymyksiä meidän on vielä harkittava?
22 ”Villieläimet ja kaikki kotieläimet, ryömivät eläimet ja siivekkäät linnut”, sanoo psalmi 148:10. Monilla maaeläimillä ja lentävillä luomuksilla on hämmästyttäviä kykyjä. Havaijinalbatrossi pystyy lentämään suunnattomia matkoja (eräässä tapauksessa 40000 kilometriä vain kolmessa kuukaudessa). Viirukerttuli lentää matkallaan Pohjois-Amerikasta Etelä-Amerikkaan pysähtymättä yli 80 tuntia. Kameli varastoi vettä ruoansulatusjärjestelmäänsä – ei kyttyräänsä, kuten yleensä ajatellaan – ja se pystyy tulemaan toimeen pitkiä aikoja kuolematta janoon. Ei ole näin ollen ihme, että insinöörit tarkkailevat huolellisesti eläinmaailmaa, kun he suunnittelevat koneita ja uusia materiaaleja. Gail Cleere kirjoittaa: ”Jos haluaa rakentaa jotain, mikä toimii hyvin – – ja sopii moitteettomasti ympäristöönsä, voi todennäköisesti löytää hyvän mallin luonnosta.”
23 Luonto totisesti julistaa Jumalan kunniaa! Tähtitaivaista kasveihin ja eläimiin – kaikki tuottaa omalla tavallaan ylistystä Luojalleen. Mutta miten on meidän ihmisten laita? Miten me voimme yhtyä laulamaan Jumalan ylistystä luomakunnan kanssa?
Muistatko?
• Miksi ne, jotka kieltävät Jumalan olemassaolon, eivät ole puolustettavissa?
• Miten tähdet ja planeetat kirkastavat Jumalaa?
• Miten meri- ja maaeläimet todistavat rakastavasta Luojasta?
• Miten luonnon elottomat voimat toteuttavat Jehovan tahdon?
[Tutkistelukysymykset]
[Kuva s. 10]
Tiedemiehet arvioivat, että havaittavissa olevien tähtien määrä on 70000 triljoonaa
[Lähdemerkintä]
Frank Zullo
[Kuva s. 12]
Pullonokkadelfiini
[Kuva s. 13]
Lumikide
[Lähdemerkintä]
snowcrystals.net
[Kuva s. 13]
Nuori havaijinalbatrossi