Puhu Jumalan sanaa rohkeasti

”He – – täyttyivät pyhällä hengellä ja puhuivat Jumalan sanaa rohkeasti.” (APT. 4:31)

1, 2. Miksi meidän pitäisi suorittaa sananpalvelusta mahdollisimman täysipainoisesti?

JEESUS sanoi opetuslapsilleen kolme päivää ennen kuolemaansa: ”Tämä valtakunnan hyvä uutinen tullaan saarnaamaan koko asutussa maassa todistukseksi kaikille kansakunnille, ja sitten tulee loppu.” Ennen kuin Jeesus kuolleista herättämisensä jälkeen nousi taivaaseen, hän käski seuraajiaan: ”Tehkää opetuslapsia kaikkien kansakuntien ihmisistä – – ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä olen käskenyt teidän noudattaa.” Hän lupasi olla heidän kanssaan ”kaikkina päivinä asiainjärjestelmän päättymiseen asti”. (Matt. 24:14; 26:1, 2; 28:19, 20.)

² Me Jehovan todistajat osallistumme aktiivisesti työhön, joka sai alkunsa ensimmäisellä vuosisadalla. Mikään muu työ ei ole yhtä tärkeää kuin elämää pelastava Valtakunnan saarnaaminen ja opetuslasten tekeminen. Meidän on siksi ensiarvoisen tärkeää suorittaa sananpalvelusta mahdollisimman täysipainoisesti. Tästä kirjoituksesta huomaamme, miten pyhän hengen ohjaus auttaa meitä puhumaan palveluksessa rohkeasti. Kaksi seuraavaa kirjoitusta osoittavat, miten Jehovan henki voi ohjata meitä opettamaan taitavasti ja saarnaamaan hellittämättä.

Tarvitsemme rohkeutta

3. Miksi Valtakunnan saarnaamisessa tarvitaan rohkeutta?

³ Valtakunnan julistustyö, jonka Jumala on antanut tehtäväksemme, on vertaansa vailla oleva etuoikeus. Siinä on kuitenkin omat haasteensa. Jotkut ottavat Jumalan valtakunnan hyvän uutisen mielellään vastaan, mutta monet osoittautuvat samanlaisiksi kuin Nooan aikana eläneet ihmiset. Jeesus sanoi, että he ”eivät panneet merkille,  ennen kuin vedenpaisumus tuli ja pyyhkäisi heidät kaikki pois”. (Matt. 24:38, 39.) On myös niitä, jotka pilkkaavat tai vastustavat meitä (2. Piet. 3:3). Vastustus voi tulla vallanpitäjien, koulu- tai työtoverien tai jopa perheenjäsenten taholta. Meillä on myös henkilökohtaisia heikkouksia, kuten ujous tai torjutuksi tulemisen pelko. Lukuisat seikat saattavat aiheuttaa sen, että meidän on vaikea puhua Jumalan sanaa vapaasti ja rohkeasti (Ef. 6:19, 20). Voidaksemme jatkaa hellittämättä Jumalan sanan puhumista tarvitsemme rohkeutta. Miten voimme hankkia sitä?

4. a) Mitä rohkeus on? b) Miten apostoli Paavali keräsi rohkeutta puhua tessalonikalaisille?

⁴ ”Rohkeudeksi” käännetty kreikan sana tarkoittaa ’suorapuheisuutta, avoimuutta, selväsanaisuutta’. Se välittää ajatuksen ’uskalluksesta, varmuudesta, pelottomuudesta’. Rohkeus ei merkitse töykeyttä eikä epäkohteliaisuutta (Kol. 4:6). Vaikka olemmekin rohkeita, haluamme myös säilyttää rauhan kaikkien kanssa (Room. 12:18). Saarnatessamme Jumalan valtakunnan hyvää uutista meidän on lisäksi säilytettävä tasapaino rohkeuden ja tahdikkuuden välillä, jottemme tahattomasti loukkaisi ketään. Rohkeus vaatii tosiaankin ominaisuuksia, joiden kehittämiseksi täytyy nähdä paljon vaivaa. Tällainen rohkeus ei kumpua ihmisen sisältä eikä perustu itseluottamukseen. Kun apostoli Paavalia ja hänen tovereitaan oli ”kohdeltu röyhkeästi Filippissä”, millä tavalla he ”keräsivät – – rohkeutta puhua” tessalonikalaisille? ”Jumalamme avulla”, kirjoitti Paavali. (Lue 1. Tessalonikalaiskirjeen 2:2.) Jehova Jumala voi karkottaa pelkomme ja antaa meille samanlaista rohkeutta.

5. Miten Jehova antoi rohkeutta Pietarille, Johannekselle ja muille opetuslapsille?

⁵ Kun kansan ”hallitusmiehet ja vanhimmat ja kirjanoppineet” vastustivat Pietaria ja Johannesta, nämä sanoivat: ”Ratkaiskaa itse, onko Jumalan silmissä vanhurskasta kuunnella ennemmin teitä kuin Jumalaa. Mutta me emme voi lakata puhumasta siitä, mitä olemme nähneet ja kuulleet.” Sen sijaan että he olisivat rukoilleet Jumalalta vainon loppumista, he ja heidän uskonveljensä pyysivät: ”Jehova, ota huomioon heidän uhkauksensa ja suo orjiesi puhua jatkuvasti sanaasi täysin rohkeasti.” (Apt. 4:5, 19, 20, 29.) Miten Jehova vastasi heidän pyyntöönsä? (Lue Apostolien tekojen 4:31.) Hän auttoi henkensä välityksellä heitä keräämään rohkeutta. Jumalan henki voi toimia samalla tavoin meidän hyödyksemme. Miten sitten voimme saada Jumalan henkeä ja antaa sen ohjata meitä sananpalveluksessamme?

Miten saada rohkeutta?

6, 7. Mikä on suoranaisin keino saada Jumalan pyhää henkeä? Kerro esimerkkejä.

⁶ Suoranaisin keino saada Jumalan pyhää henkeä on pyytää sitä. Jeesus sanoi kuulijoilleen: ”Jos siis te, vaikka olette pahoja, osaatte antaa lapsillenne hyviä lahjoja, kuinka paljon ennemmin Isä, joka on taivaassa, antaa pyhää henkeä niille, jotka pyytävät häneltä!” (Luuk. 11:13.) Meidän pitäisi siis rukoilla jatkuvasti, että saisimme pyhää henkeä. Jos arkailemme joitakin palveluksen piirteitä – esimerkiksi katutyötä, liiketyötä tai vapaamuotoista todistamista – voimme rukoilla Jehovalta hänen henkeään ja pyytää, että hän auttaisi meitä keräämään tarvittavaa rohkeutta. (1. Tess. 5:17.)

⁷ Juuri näin toimi kristitty nainen Rosa. * Hän näki työpaikallaan, että hänen työtoverinsa, naisopettaja, luki eräästä toisesta koulusta tullutta raporttia lasten huonosta kohtelusta. Lukemastaan järkyttyneenä opettaja huudahti: ”Mihin tämä maailma oikein on menossa?” Rosa ei voinut päästää käsistään näin hyvää todistamistilaisuutta. Mitä hän teki saadakseen rohkeutta puhua? ”Rukoilin Jehovaa ja pyysin hänen henkeään avukseni”, sanoo Rosa. Hän pystyi antamaan todistusta ja sopimaan keskustelun  jatkamisesta. Ajattele myös New Yorkissa asuvan viisivuotiaan tytön Milanen tapausta. Milane sanoo: ”Rukoilemme aina äidin kanssa Jehovaa ennen kuin menen kouluun.” Mitä he rukoilevat? Sitä että Milane saisi rohkeutta pitää kiinni kannastaan ja puhua Jumalasta. Hänen äitinsä sanoo: ”Tämä on auttanut Milanea selittämään, mitä hän ajattelee syntymäpäivistä ja juhlapyhistä, ja pysymään erossa niiden vietosta.” Nämä esimerkit osoittavat, että rukoileminen tosiaan auttaa keräämään rohkeutta.

8. Mitä profeetta Jeremian esimerkki opettaa meille rohkeuden hankkimisesta?

⁸ Entä mikä auttoi profeetta Jeremiaa hankkimaan rohkeutta? Kun Jehova nimitti Jeremian kansakunnille profeetaksi, tämä sanoi: ”Enhän edes osaa puhua, sillä olen vain poikanen.” (Jer. 1:4–6.) Aikanaan Jeremiasta kuitenkin tuli saarnaamistyössään niin hellittämätön ja voimakas, että monet pitivät häntä pahanilmanlintuna (Jer. 38:4). Hän julisti rohkeasti Jehovan tuomioita yli 65 vuoden ajan. Israelissa hänet tunnettiin rohkeasta ja pelottomasta saarnaamisesta niin hyvin, että kun Jeesus noin 600 vuotta myöhemmin puhui rohkeasti, jotkut uskoivat hänen olevan kuolleista herätetty Jeremia (Matt. 16:13, 14). Miten profeetta Jeremia, joka aluksi epäröi, pääsi voitolle arkuudestaan? Hän toteaa: ”[Jumalan sana] osoittautui sydämessäni kuin polttavaksi tuleksi, joka oli suljettu luihini, ja minä väsyin sen pidättämiseen.” (Jer. 20:9.) Jehovan sana antoi Jeremialle voimaa ja pakotti hänet puhumaan.

9. Miksi Jumalan sana voi vaikuttaa meihin samalla tavoin kuin se vaikutti Jeremiaan?

⁹ Apostoli Paavali kirjoitti heprealaisille: ”Jumalan sana on elävä ja voimaa uhkuva ja terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka ja tunkee lävitse jopa erottamaan sielun ja hengen ja nivelet ja niiden ytimen ja kykenee havaitsemaan sydämen ajatukset ja aikomukset.” (Hepr. 4:12.) Jumalan sanoma eli sana voi vaikuttaa meihin samalla tavalla kuin se vaikutti Jeremiaan. Vaikka Raamatun kirjoittamisessa käytettiin ihmisiä, se ei ole kokoelma ihmisviisautta vaan Jumalan henkeyttämä kirja. 2. Pietarin kirjeen 1:21:ssä sanotaan: ”Profetiaa ei milloinkaan tuotu esiin ihmisen tahdosta, vaan pyhän hengen johtamina ihmiset puhuivat sen, minkä saivat Jumalalta.” Kun varaamme aikaa Raamatun henkilökohtaiseen ja määrätietoiseen tutkimiseen, mielemme täyttyy pyhän hengen henkeyttämällä sanomalla. (Lue 1. Korinttilaiskirjeen 2:10.) Tämä sanoma voi osoittautua meissä ”kuin polttavaksi tuleksi”, jota emme pysty pitämään sisällämme.

10, 11. a) Millaista tutkimisemme pitäisi olla, jotta voisimme hankkia rohkeutta puhua? b) Mainitse ainakin yksi askel, jonka aiot ottaa parantaaksesi henkilökohtaisen tutkimisesi laatua.

¹⁰ Jotta henkilökohtaisella Raamatun tutkimisella olisi meihin voimakas vaikutus,  meidän tulisi tutkia siten, että sen sanoma painuu syvälle sisimpäämme ja vaikuttaa sisäiseen ihmiseemme. Esimerkiksi profeetta Hesekieliä pyydettiin hänelle annetussa näyssä syömään kirjakäärö, jossa oli ankara sanoma kerrottavaksi vastaanottamattomalle kansalle. Hesekielin piti omaksua tuo sanoma niin täysin, että siitä tuli osa häntä. Kun hän toimisi näin, sanoman julistamisesta tulisi miellyttävää – se ikään kuin maistuisi hunajalta. (Lue Hesekielin 2:8–3:4, 7–9.)

¹¹ Me olemme samanlaisessa tilanteessa kuin Hesekiel. Nykyään monet eivät yksinkertaisesti halua kuulla, mitä Raamatussa sanotaan. Voidaksemme jatkaa hellittämättä Jumalan sanan puhumista meidän on tärkeää tutkia Raamattua siten, että pystymme omaksumaan täysin sen sanoman. Tutkimisen pitäisi olla säännöllistä, ei sattumanvaraista. Meillä tulisi olla samanlainen halu kuin psalmistalla, joka lauloi: ”Tulkoot suuni sanat ja sydämeni mietteet edessäsi mieluisiksi, oi Jehova, Kallioni ja Lunastajani.” (Ps. 19:14.) Miten tärkeää meidän onkaan varata aikaa lukemamme miettimiseen, jotta Raamatun totuudet painuisivat syvälle sydämeemme! Meidän pitäisi varmastikin pyrkiä parantamaan henkilökohtaisen tutkimisemme laatua. *

12. Miksi kristilliset kokoukset auttavat meitä saamaan pyhän hengen opastusta?

¹² Voimme hyötyä Jehovan pyhästä hengestä myös siten, että ”otamme huomioon toinen toisemme kannustaaksemme rakkauteen ja hyviin tekoihin, jättämättä yhteen kokoontumistamme” (Hepr. 10:24, 25). Vaivannäkö sen hyväksi, että olisimme säännöllisesti läsnä kristillisissä kokouksissa sekä tarkkaavainen kuunteleminen ja oppimamme soveltaminen ovat kaikki erinomaisia tapoja antaa pyhän hengen opastaa meitä. Eikö Jehovan henki annakin ohjausta nimenomaan seurakunnan välityksellä? (Lue Ilmestyksen 3:6.)

Rohkeuden hankkimisesta koituvia hyötyjä

13. Mitä voimme oppia siitä, mitä ensimmäisen vuosisadan kristityt saivat aikaan saarnaamistyössä?

¹³ Pyhä henki on maailmankaikkeuden mahtavin voima, ja sen avulla ihmiset voivat tehdä Jehovan tahdon. Sen vaikutuksesta ensimmäisen vuosisadan kristityt saivat suoritettua valtavan saarnaamistyön. He saarnasivat hyvää uutista ”kaikessa luomakunnassa, joka taivaan alla on” (Kol. 1:23). Koska useimmat heistä olivat ”koulunkäymättömiä ja tavallisia ihmisiä”, heidät selvästikin pani liikkeelle heitä itseään vahvempi voima (Apt. 4:13).

14. Mikä voi auttaa meitä olemaan ”hengestä palavia”?

 ¹⁴ Myös se, että käytämme elämäämme tavalla, joka antaa pyhälle hengelle mahdollisuuden ohjata meitä, voi saada meidät suorittamaan sananpalvelustamme rohkeasti. Hengen pyytäminen jatkuvasti rukouksessa, merkityksellinen ja ahkera henkilökohtainen tutkiminen, lukemamme mietiskeleminen rukoillen ja säännöllinen läsnäolo kristillisissä kokouksissa voivat yhdessä auttaa meitä olemaan ”hengestä palavia” (Room. 12:11). Raamatussa sanotaan Apolloksesta, joka oli ”juutalainen, kotoisin Aleksandriasta, kaunopuheinen mies”, että ”hengestä palavana hän puhui ja opetti tarkoin Jeesusta koskevia asioita” (Apt. 18:24, 25). Kun meissä palaa ”Hengen tuli”, meistä voi tulla rohkeampia saarnatessamme talosta taloon ja todistaessamme vapaamuotoisesti (Room. 12:11, Kirkkoraamattu 1992).

15. Miten hyödymme siitä, että puhumme entistä rohkeammin?

¹⁵ Sillä että olemme todistaessamme rohkeampia, on meihin hyvä vaikutus. Asenteemme on myönteisempi, koska ymmärrämme paremmin, miten tärkeää ja hyödyllistä työmme on. Kun palveluksemme on täysipainoista, se tuottaa meille entistä enemmän iloa. Ja intomme kasvaa, sillä tajuamme selvemmin saarnaamistyön kiireellisyyden.

16. Mitä meidän pitäisi tehdä, jos palvelusintomme on laimentunut?

¹⁶ Entä jos olemme kadottaneet palvelusintomme tai emme ole yhtä innostuneita saarnaamisesta kuin ennen? Siinä tapauksessa rehellinen itsetutkistelu on paikallaan. Paavali kirjoitti: ”Koetelkaa jatkuvasti, oletteko uskossa, tarkistakaa jatkuvasti, mitä itse olette.” (2. Kor. 13:5.) Kysy itseltäsi: Olenko edelleen hengestä palava? Rukoilenko Jehovalta hänen henkeään? Osoittavatko rukoukseni, että luotan häneen tehdäkseni hänen tahtonsa? Kerronko niissä arvostavani meille uskottua sananpalvelusta? Millaiset ovat tutkimistottumukseni? Miten paljon aikaa varaan lukemani ja kuulemani miettimiseen? Miten aktiivisesti osallistun seurakunnan kokouksissa? Tällaisten kysymysten pohtiminen voi auttaa sinua tunnistamaan heikot kohdat ja tekemään jotain niiden korjaamiseksi.

Anna Jumalan hengen kasvattaa sinussa rohkeutta

17, 18. a) Miten suuressa mitassa saarnaamistyötä tehdään nykyään? b) Miten voimme ”puhua täysin vapaasti” julistaessamme hyvää uutista Jumalan valtakunnasta?

¹⁷ Kuolleista herätetty Jeesus sanoi opetuslapsilleen: ”Te saatte voimaa, kun pyhä henki tulee päällenne, ja te tulette olemaan todistajiani sekä Jerusalemissa että koko Juudeassa ja Samariassa ja maan ääriin asti.” (Apt. 1:8.) Tuolloin alkanutta työtä tehdään nykyään ennennäkemättömässä mitassa. Noin seitsemän miljoonaa Jehovan todistajaa julistaa Valtakunnan sanomaa yli 230 maassa ja käyttää sananpalvelukseen joka vuosi melkein 1,5 miljardia tuntia. Miten sykähdyttävää onkaan osallistua innokkaasti tähän työhön, joka ei koskaan toistu!

¹⁸ Samoin kuin ensimmäisellä vuosisadalla myös nykyään tätä maailmanlaajuista saarnaamistyötä tehdään Jumalan hengen ohjauksessa. Jos noudatamme hengen ohjausta, voimme palveluksessamme ”puhua täysin vapaasti” (Apt. 28:31). Antakaamme siis hengen opastaa meitä, kun julistamme hyvää uutista Jumalan valtakunnasta!

[Alaviitteet]

Mitä opit?

• Miksi meidän on oltava rohkeita puhuessamme Jumalan sanaa?

• Mikä auttoi varhaisia opetuslapsia puhumaan rohkeasti?

• Miten voimme hankkia rohkeutta?

• Miten rohkeuden hankkiminen hyödyttää meitä?

[Tutkistelukysymykset]

[Kuva s. 7]

Miten vanhemmat voivat auttaa lapsiaan hankkimaan rohkeutta?

[Kuvat s. 8]

Lyhyt rukous voi auttaa sinua keräämään rohkeutta sananpalveluksessa.