Tiesitkö?

Millaisia etuoikeuksia ja vastuita oli esikoispojalla?

▪ Jo patriarkaalisista ajoista saakka esikoispojalla oli Jumalan palvelijoiden keskuudessa erikoisoikeuksia. Perheen isän kuoltua perheenpään vastuut lankesivat vanhimmalle pojalle. Hän huolehti perheestä, ja hänellä oli valtaa niihin, jotka edelleen asuivat hänen huonekunnassaan. Esikoinen edusti perhettä myös Jumalan edessä. Vaikka kaikki pojat saivat perinnön, esikoisen perintö oli huomattavin. Hän sai kaksi kertaa suuremman perinnön kuin kukin perheen muista pojista.

Patriarkkojen päivinä vanhin poika saattoi luopua esikoisoikeudestaan. Esimerkiksi Esau myi esikoisoikeutensa nuoremmalle veljelleen (1. Mooseksen kirja 25:30–34). Jaakob siirsi esikoisensa Ruubenin esikoisoikeuden Joosefille. Ruuben menetti oikeutensa moraalittoman käytöksensä vuoksi. (1. Aikakirja 5:1.) Mooseksen lain alaisuudessa perheen isän piti kunnioittaa esikoiselleen luonnostaan kuuluvaa oikeutta. Mies, jolla oli useampi kuin yksi vaimo, ei voinut siirtää esikoisoikeutta yhden vaimon vanhimmalta pojalta toisen vaimon esikoiselle vain sillä perusteella, että tämä toinen vaimo oli hänelle erityisen rakas. (5. Mooseksen kirja 21:15–17.)

Miksi kirjanoppineet ja fariseukset käyttivät ”raamatunlauseita sisältäviä koteloja”?

▪ Jeesus arvosteli uskonnollisia vastustajiaan, kirjanoppineita ja fariseuksia, koska he levensivät ”raamatunlauseita sisältävät kotelot, joita he – – [käyttivät] suojelusesineinä” (Matteus 23:2, 5). Noihin uskonnollisiin ryhmiin kuuluvat sitoivat pieniä, mustia poikkileikkaukseltaan neliön tai suorakulmion muotoisia nahkakoteloja otsaansa samoin kuin olkavartensa sisäpuolelle lähelle sydäntä. Näissä koteloissa, niin sanotuissa fylakteerioissa, oli raamatunkohtia, ja niiden käyttö oli saanut alkunsa siitä, että Jumalan israelilaisille antamaa ohjetta oli alettu tulkita kirjaimellisesti. Tuo ohje kuului: ”Näiden sanojen, jotka minä tänään annan sinulle käskyiksi, on oltava sydämelläsi – –. Ja sinun on sidottava ne merkiksi käteesi, ja niiden on oltava otsanauhana silmiesi välissä.” (5. Mooseksen kirja 6:6–8.) Sitä milloin fylakteerioita alettiin käyttää, ei tiedetä tarkkaan, mutta useimmat tutkijat arvelevat tuon tavan juontuvan kolmannelta tai toiselta vuosisadalta eaa.

Jeesus arvosteli tätä tapaa kahdesta syystä. Ensinnäkin kirjanoppineet ja fariseukset suurensivat fylakteerioitaan, jotta he olisivat hartaudellaan tehneet vaikutuksen toisiin. Toiseksi he pitivät näitä raamatunlauseita sisältäviä koteloitaan taikakaluina, amuletteina, jotka suojelisivat heitä. Ei-raamatullisissa kirjallisissa lähteissä kreikkalainen sana fylakterion on käännetty sanoilla ”etuvartio”, ”linnoitus” tai ”suojakeino”.