Miksi elämä näyttää tarkoituksettomalta?

MITÄ takeita on siitä, että ihmisen elämä voisi jonain päivänä olla muuta kuin ”ohikiitävä hetki tyhjää olemassaoloa, jonka läpi hän kulkee kuin varjo”, kuten kuningas Salomo asian ilmaisi? (Saarnaaja 6:12, The New English Bible.) Jumalan henkeytetty Sana Raamattu, pettämättömän luotettava tiedon lähde, lupaa, että tulevaisuudessa elämä on todella tarkoituksellista (2. Timoteukselle 3:16, 17).

Raamattu kertoo, mikä oli Jumalan alkuperäinen tarkoitus maan suhteen ja miksi maailma on täynnä vääryyttä, sortoa ja kärsimystä. Miksi on tärkeää ymmärtää vastaukset näihin kysymyksiin? Koska suurin syy elämän tarkoituksettomuuden tunteeseen on se, ettei tiedä – tai ei välitä tietää – Jumalan tarkoitusta maapallon ja ihmiskunnan suhteen.

Mikä on Jumalan tarkoitus maan suhteen?

Jehova * Jumala muodosti maan täydelliseksi paratiisilliseksi kodiksi ihmiskunnalle, ja täydellisten miesten ja naisten oli tarkoitus nauttia rikkaasta, tyydytystä tuottavasta elämästä ikuisesti. Tämä perustotuus on  ristiriidassa sen yleisen mutta epäraamatullisen käsityksen kanssa, jonka mukaan Jumala olisi pannut ihmiset maan päälle koetellakseen, ketkä ovat arvollisia saamaan tarkoituksellisemman elämän henkimaailmassa (ks. tekstiruutu  ”Tarkoituksellinen elämä vasta maallisen vaelluksen jälkeen?” s. 6).

Jumala teki miehen ja naisen kuvakseen, eli hän antoi heille kyvyn heijastaa hänen suurenmoisia ominaisuuksiaan (1. Mooseksen kirja 1:26, 27). Hän teki heistä täydellisiä. Heillä oli kaikki, mitä he tarvitsivat, jotta he olisivat voineet nauttia monipuolisesta, tarkoituksellisesta elämästä loputtomasti. He täyttäisivät maan ja alistaisivat sen valtaansa muuttamalla sen kauttaaltaan samanlaiseksi paratiisiksi kuin oli Eedenin puutarha. (1. Mooseksen kirja 1:28–31; 2:8, 9.)

Mikä meni vikaan?

Jotain meni selvästikin pahasti vikaan. Ihmiskunta heijastaa Jumalan ominaisuuksia yleensä vain hyvin heikosti, ja maapallon tila on kaukana paratiisista. Mitä tapahtui? Ensimmäiset vanhempamme Aadam ja Eeva käyttivät tahdonvapauttaan väärin. He halusivat olla ”niin kuin Jumala” eli päättää itse, mikä on moraalisesti ”hyvää ja pahaa”. Näin he lähtivät samalle kapinalliselle tielle, jonka Saatana Panettelija oli jo valinnut. (1. Mooseksen kirja 3:1–6.)

Pahuus ei siis ole osa jotain Jumalan salaperäistä ennakkosuunnitelmaa, vaan seuraus Saatanan sekä myöhemmin Aadamin ja Eevan kapinasta Jumalan hallitusvaltaa vastaan. Kapinansa johdosta ensimmäiset vanhempamme menettivät paratiisin ja täydellisyyden ja saattoivat synnin ja kuoleman alaisuuteen paitsi itsensä myös jälkeläisensä, koko ihmiskunnan (1. Mooseksen kirja 3:17–19; Roomalaisille 5:12). Näin syntyivät olosuhteet, joissa elämä näyttää tarkoituksettomalta.

Miksi pahuutta ei lopetettu heti alkuunsa?

Jotkut ovat kysyneet, miksei Jumala lopettanut pahuutta heti yksinkertaisesti tuhoamalla Saatanan ja muut kapinalliset ja aloittamalla kaiken alusta. Olisiko tämä ollut viisasta? Mitä ajattelisit, jos kuulisit jonkin voimakkaan hallituksen teloittavan viipymättä jokaisen, joka uskaltaisi kyseenalaistaa sen vallan? Eikö tällainen toimintatapa veisi siltä oikeudentuntoisten ihmisten tuen ja nakertaisi sen moraalista arvovaltaa?

Jumala päätti lykätä toimiaan kapinallisia vastaan. Viisaudessaan hän on antanut ajan kulua, jotta hänen hallitsemistavastaan Eedenissä heränneet kiistakysymykset saataisiin ratkaistua kerralla lopullisesti.

Pahuudesta tehdään loppu

Olennaista on muistaa se, että Jumala sallii pahuutta vain väliaikaisesti. Hän toimii näin, koska hän tietää, että pystyy tekemään täysin tyhjäksi sen tuskalliset seuraukset heti, kun ne erittäin tärkeät kiistakysymykset, jotka kapinassa heräsivät hänen hallitsemistavastaan, on ratkaistu.

Jumala ei ole luopunut tarkoituksestaan maan ja ihmiskunnan suhteen. Profeetta Jesajan välityksellä hän vakuuttaa olevansa maan Tekijä, ”joka ei luonut sitä turhaan, joka muodosti sen asuttavaksi” (Jesaja 45:18). Olemme hyvin lähellä aikaa, jolloin hän  ryhtyy saattamaan maapalloa takaisin alkuperäisen tarkoituksensa mukaiseen täydelliseen tilaan. Kun hänen hallitsemistapansa on kiistattomasti todistettu oikeaksi, hänellä on perusteita käyttää ylivertaista voimaansa toteuttaakseen tahtonsa ja hävittääkseen kaiken pahuuden (Jesaja 55:10, 11). Juuri tätä Jeesus Kristus kehotti pyytämään Jumalalta, kun hän opetti seuraajiaan rukoilemaan: ”Tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaassa.” (Matteus 6:9, 10.) Mitä tämä tulee merkitsemään käytännössä?

Jumalan tahto maan suhteen

Jumalan tahtoon sisältyy se, että ”sävyisät saavat omistaa maan” (Psalmit 37:9–11, 29; Sananlaskut 2:21, 22). Jeesus Kristus ”vapauttaa köyhän, joka huutaa apua, sekä ahdistetun”, ja hän pelastaa heidät ”sorrosta ja väkivallasta” (Psalmit 72:12–14). Sotia ei enää ole, ei myöskään kuolemaa, kyyneleitä, tuskaa eikä kärsimystä (Psalmit 46:9; Ilmestys 21: 1–4). Lukemattomat ihmiset, jotka ovat kuolleet sinä aikana, kun Jumala on sallinut pahuutta, herätetään kuolleista maan päälle, ja he saavat tilaisuuden hyötyä näistä ja muista siunauksista (Johannes 5:28, 29).

Jehova tekee tyhjäksi Saatanan kapinasta seuranneen vahingon. Kaikki korjataan ja parannetaan niin täydellisesti, että ”aikaisemmat ahdistukset [kaikki se, mikä nykyään aiheuttaa surua ja tuskaa] on silloin unohdettu” (Jesaja 65:16–19). Tällainen tulevaisuus on varma, sillä Jumala ei valehtele ja kaikki hänen lupauksensa täyttyvät. Elämä ei tule enää olemaan ”tyhjyyttä ja tuulen tavoittelua” (Saarnaaja 2:17, The New English Bible). Se tulee olemaan täynnä tarkoitusta.

Mutta entä nykyinen elämä? Voiko Raamatun opetusten tunteminen ja Jumalan maata koskevan tarkoituksen ymmärtäminen antaa elämälle todellisen tarkoituksen jo nyt? Tätä tarkastellaan sarjamme viimeisessä kirjoituksessa.

[Alaviite]

[Tekstiruutu s. 6]

 Tarkoituksellinen elämä vasta maallisen vaelluksen jälkeen?

Ihmiset, jotka eivät ole tunteneet Jumalan tarkoitusta maan suhteen, ovat vuosisatojen ajan opettaneet, että meidän täytyy jättää maallinen elämä taaksemme ennen kuin pääsemme nauttimaan todella tarkoituksellisesta olemassaolosta.

Jotkut heistä ovat sanoneet, että ihmisen sielu on ”olemassa jossain korkeammassa muodossa ennen kuin se asettuu ihmisruumiiseen” (New Dictionary of Theology). Toisten mukaan sielu on ”vangittuna ruumiissa rangaistukseksi synneistä, joita se teki ollessaan taivaassa” (Cyclopedia of Biblical, Theological, and Ecclesiastical Literature).

Sokrates, Platon ja eräät muut kreikkalaiset filosofit opettivat, että vasta kun sielu pääsee eroon aineellisen ihmisruumiin rajoituksista, se ”vapautuu erheestä ja järjettömyydestä, pelosta ja lemmenhimoista sekä muusta inhimillisestä pahasta” ja elää loputtomasti ”jumalien seurassa” (Platon, Faidon).

Myöhemmin nimikristilliset johtajat sisällyttivät opetuksiinsa kreikkalaisten filosofien ”olettamukset sielun luontaisesta kuolemattomuudesta” (Christianity—A Global History).

Verrataanpa näitä ajatuksia kolmeen Raamatun perustotuuteen.

1. Jumala tarkoitti maapallon ihmiskunnan pysyväksi kodiksi; se ei ole paikka, jossa jonkin aikaa koeteltaisiin, kuka on arvollinen elämään hänen kanssaan taivaassa. Jos Aadam ja Eeva olisivat noudattaneet Jumalan lakeja, he eläisivät yhä maanpäällisessä paratiisissa. (1. Mooseksen kirja 1:27, 28; Psalmit 115:16.)

2. Useimmat uskonnot opettavat, että ihmisellä on sielu – jokin aineeton kokonaisuus hänen sisällään – mutta Raamatun opetus on yksinkertaisempi. Ihminen kokonaisuutena on ”elävä sielu”, joka on muodostettu ”maan tomusta” (1. Mooseksen kirja 2:7). Raamattu ei koskaan kuvaile sielua kuolemattomaksi, vaan sanoo, että sielu voidaan tappaa tai tuhota ja siten hävittää kokonaan olemassaolosta (Psalmit 146:4; Saarnaaja 9:5, 10; Hesekiel 18:4, 20). Ensimmäinen sielu Aadam todella kuoli ja palasi tomuun, josta hänet oli luotu. Hän palasi olemattomuuteen. (1. Mooseksen kirja 2:17; 3:19.)

3. Ihmisen tulevat elämän mahdollisuudet eivät riipu mistään kuolemattomasta sielusta, joka poistuisi ruumiista jonnekin henkimaailmaan, vaan Jumalan lupauksesta herättää kuolleet eloon paratiisimaan päälle (Daniel 12:13; Johannes 11:24–26; Apostolien teot 24:15).