Gileadin 132. kurssin päättäjäiset

Totuuden rohkeat puolustajat

MAALISKUUN 10. päivä 2012 oli juhlapäivä Jehovan todistajien koulutuskeskuksessa Pattersonissa New Yorkin osavaltiossa. Tuhannet hyvin pukeutuneet ihmiset Yhdysvalloista ja ulkomailta kokoontuivat Vartiotornin raamattukoulun Gileadin 132. kurssin päättäjäisiin. Monet kerääntyivät Pattersonin omaan kokoussaliin, toiset taas seurasivat ohjelmaa videoyhteyden välityksellä muissa paikoissa. Yhteensä läsnäolijoita oli 9 042.

Odotukset olivat korkealla, sillä toisin kuin lähetyskoulun aiempien kurssien osanottajat kaikki nämä Gileadin ensikertalaiset olivat jo olleet kokoaikaisessa palveluksessa beteliläisinä, erikoistienraivaajina, matkavalvojina tai lähetystyöntekijöinä. Millaisia eväitä näille kokeneille oppilaille annettaisiin?

Vastausta ei tarvinnut odottaa kauan. Jehovan todistajien hallintoelimeen kuuluva Gerrit Lösch toimi ohjelman puheenjohtajana ja piti ensimmäisen puheen. Hän esitti vangitsevan kysymyksen: ”Puolustatko rohkeasti totuutta?” Hän selitti, että kristityt puolustavat rohkeasti totuutta eli kristillisten opetusten kokonaisuutta. Tämä ei tarkoita vain sen opettamista ihmisille vaan myös sitä, että heitä autetaan rakastamaan sitä.

”Mistä tiedämme, että meillä on totuus?” veli Lösch kysyi. Sitä ei osoita se, kuinka monet ottavat sen vastaan; helluntaina 33 heitä oli nykyisten miljoonien sijasta vain kourallinen. Sen sijaan puhuja esitti perusteiksi seuraavat viisi seikkaa: 1) pidämme kiinni Jeesuksen opetuksista, 2) rakastamme toisiamme, 3) noudatamme Jumalan korkeita moraalinormeja, 4) pysymme puolueettomina tämän maailman kiistoissa ja 5) olemme Jumalan nimelle otettu kansa.

”Toimi aina ohjeiden mukaan”

Kun hallintoelimen jäsen Geoffrey Jackson käveli puhumaan matkalaukku kädessään, yleisö mietti, mitä se oikein merkitsi. Puheen teemana oli ”Toimi ohjeiden mukaan”, ja se perustui Jesajan 50:5:een, jossa sanotaan profeetallisesti Jeesuksesta Kristuksesta: ”Enkä minä ollut kapinallinen. En kääntynyt vastakkaiseen suuntaan.”

Veli Jackson kehotti oppilaita kiinnittämään tarkasti huomiota ohjaukseen, jota Jehova antaa pyhän henkensä, Raamatun ja järjestönsä välityksellä. Matteuksen 25:14–30:ssä olevassa vertauksessa kukin orja sai yhtä paljon talentteja siinä mielessä, että niitä annettiin heille heidän mahdollisuuksiensa mukaan ja heidän odotettiin tekevän parhaansa. Kahta orjaa kiitettiin ja sanottiin ”hyväksi ja uskolliseksi orjaksi”. Uskollisuus ei välttämättä merkitse tuloksia, vaan se on toimimista ohjeiden mukaan.

Kolmatta orjaa sanottiin ”pahaksi ja laiskaksi” sekä ”kelvottomaksi”, sillä hän oli haudannut talenttinsa. Talentti ei ollut raha vaan painoyksikkö. Se vastasi kuuttatuhatta denaaria, jotka painoivat noin kaksikymmentä kiloa – saman verran kuin matkalaukku saa painaa kansainvälisillä lennoilla. Näin painavan laukun hautaaminen ei käy aivan helposti, joten orja teki kyllä jotain, kun hän kaivoi talentin  maahan. Se ei kuitenkaan ollut sitä, mitä oli käsketty tehdä. Samoin lähetystyöntekijä voi olla hyvinkin aktiivinen – mutta minkä tekemisessä? Jos hän kirjoittaa kuulumisistaan sivukaupalla, surffailee internetissä, viettää aikaa ystävien kanssa tai tekee bisnestä, hän voi päivän päättyessä olla uuvuksissa mutta ei ole tehnyt, mitä käskettiin. Veli Jackson kehotti lopuksi: ”Noudata aina ohjeita!”

”Karista mielestäsi epäilyt”

Hallintoelimeen kuuluva Anthony Morris puhui epäilyistä. ”Raamattu ei koskaan yhdistä uskoa ja epäilyjä toisiinsa”, hän sanoi. ”Usko karkottaa epäilyt.” Koska Saatana onnistui kylvämään epäilyjä täydellisen naisen Eevan mieleen, hän pystyy kylvämään niitä meidänkin mieleemme. ”Ruoki uskoa, niin epäilyt näivettyvät”, veli Morris sanoi. Hän muistutti Pietarista, joka ”käveli vettä pitkin” mutta joka ”katsellessaan myrskytuulta” pelästyi ja alkoi vajota. Tartuttuaan häneen Jeesus kysyi: ”Miksi vaivuit epäilyyn?” (Matteus 14:29–31.) Puhuja selitti: ”Toiset saattavat ihailla sitä, mitä kaikkea te lähetystyöntekijät teette kokoaikaisessa palveluksessa, aivan kuin kävelisitte vettä pitkin, mutta kun myrsky iskee, varokaa antamasta myöten epäilyille.”

Veli Morris vakuutti, että vaikka myrskyisät ajat voivat tuntua vaikeilta, tuulet tyyntyvät aikanaan. Hän kehotti oppilaita miettimään, mitä Paavali ja Silas tekivät vaikeana aikana ollessaan vankilassa Filippissä. Apostolien tekojen 16:25:ssä kerrotaan: ”Keskiyön vaiheilla Paavali ja Silas rukoilivat ja ylistivät Jumalaa lauluin; niin, vangit kuuntelivat heitä.” He eivät ainoastaan rukoilleet vaan myös lauloivat – ja niin kuuluvasti, että muutkin vangit kuulivat. Harvalla meistä on koulutettu ääni, mutta meidän ei sen takia pidä kaihtaa laulamista, etenkään silloin kun meillä on hyvin vaikeaa. Puheensa lopuksi veli Morris luki laulukirjasta Laulakaa Jehovalle laulun ”Kestä loppuun asti” sanat (numero 135).

Muita rohkaisevia puheita

”Saatko nähdä hyviä päiviä?” oli teemana puheessa, jonka piti hankintaosastolla työskentelevä Robert Luccioni. Se perustui psalmissa 34:12 oleviin kuningas Daavidin sanoihin ja käsitteli sitä, miten toimia vaikeina aikoina ja säilyttää silloinkin hyvä suhde Jehovaan. Voimme oppia paljon 1. Samuelin kirjan 30. luvussa olevasta kertomuksesta. Daavid ja hänen miehensä olivat paossa kuningas Saulia ja asuivat perheineen Siklagissa, kun amalekilaiset ryöstivät sieltä heidän vaimonsa ja lapsensa. Miehet syyttivät tapahtuneesta Daavidia ja halusivat kivittää hänet. Mitä Daavid teki? Hän ei lannistunut, vaan hän ”ryhtyi vahvistamaan itseään Jehovan, Jumalansa, avulla” (1. Samuelin kirja 30:6). Hän pyysi ohjausta Jehovalta ja toimi sen mukaan, niin että hän onnistui tuomaan siepatut takaisin. Puhuja vakuutti, että jos oppilaat turvautuvat samalla tavoin Jehovaan ja noudattavat hänen ohjeitaan, he saisivat nähdä hyviä päiviä. Heillä olisi antoisa elämä siinä arvokkaassa työssä, joka heille on annettu.

”Pidä katseesi yövartioiden jälkeisessä ajassa.” Tätä teemaa käsitteli Gilead-koulussa opettava Michael Burnett. Israelilaiset jakoivat auringonlaskun ja auringonnousun välisen ajan kolmeen neljän tunnin mittaiseen yövartioon, joista viimeinen kesti kahdesta aamukuuteen. Se oli pimein ja kolein vartiovuoro, jonka aikana oli kaikkein vaikeinta pysyä hereillä. Psalmista mietiskeli silloin Jehovan sanoja, jottei olisi vaipunut uneen (Psalmit 119:148). ”Teidän täytyy pysyä valppaina”,  veli Burnett sanoi oppilaille. ”Jotkin päivät tulevat olemaan pimeitä ja masentavia, ja tulette tuntemaan maailman kylmyyden ja rakkaudettomuuden. Teillä täytyy olla toimintasuunnitelma.” Hän kehotti heitä tarttumaan haastaviin tutkimisprojekteihin pitääkseen itsensä hengellisesti valppaina ja valaisi tätä seuraavasti: ”Te rukoilette Jehovaa joka päivä, koska haluatte, että hän on ystävänne. Antakaa tekin Jehovan puhua teille ystävänä joka päivä Raamatun välityksellä. Yö on jo pitkällä, joten suunnitelkaa, miten käytätte edessä olevat päivät. Näin pidätte katseenne yövartioiden jälkeisessä ajassa.”

”Valmennettuja edessä olevaa työtä varten” oli teema, jonka Gileadissa opettava Mark Noumair oli valinnut puheelleen 1. Pietarin kirjeen 5:10:n pohjalta. Hän kysyi oppilailta: ”Miksi teidät kutsuttiin Vartiotornin koulutuskeskukseen, vaikka teillä on jo paljon kokemusta palveluksesta?” Hän vastasi: ”Siksi että olette oman alanne ammattilaisia. Monet ammattilaiset ottavat työstä vapaata ja käyvät kursseja parantaakseen taitojaan. Jehova on lujittanut ja vahvistanut teitä näinä viitenä kuukautena, kun olette tutkineet syvällisesti hänen Sanaansa ja perehtyneet entistä tarkemmin hänen järjestöönsä, ja tämän johdosta pystytte huolehtimaan niistä vastuullisista tehtävistä, joita saatte. Vahvat parrut eivät taivu, väänny eivätkä rakoile paineessa. Saamanne valmennuksen hyödyllisyys käy ilmi, kun työskentelette veljien ja sisarten kanssa. Saako paine teidät irtautumaan jumalisista periaatteista, vai pysyttekö tiukasti linjassa Jumalan sanan kanssa? Kuorman kantaminen vaatii vahvuutta. Puun vahvuus piilee sen tiiviissä kuiduissa eli säikeissä, ja teidän vahvuutenne riippuu niistä sisäisistä säikeistä, joista persoonanne muodostuu. Jehova toi teidät tänne, jotta teistä tulisi vahvoja ja luotettavia edessä olevassa työssä. Jumala on tehnyt osansa, ja nyt rukoilemme, että te teette oman osanne ja annatte ’Suuren Opettajanne’ saattaa valmennuksenne päätökseen.”

Kokemuksia ja haastatteluja

Gileadin päättäjäisissä on aina virkistävää kuulla myös oppilaita, eikä tämä kerta ollut poikkeus. He esittivät näytteinä kokemuksia, joita heille oli hiljaittain sattunut todistustyössä. Esimerkiksi eräs ranskalainen pariskunta odotti lentoasemalla kuusi tuntia matkallaan Gilead-kouluun ja alkoi ravintolassa jutella kahden muun lentoaan odottavan matkustajan kanssa. Kun toinen miehistä sanoi olevansa Malawista, pariskunta alkoi puhua hänelle tšitšewaksi. Mies kysyi yllättyneenä, miten he osasivat hänen äidinkieltään, ja pariskunta kertoi olevansa lähetystyössä Malawissa. Kun kävi ilmi, että toinen mies oli puolestaan Kamerunista, pariskunta yllätti hänet vaihtamalla puheen ranskaksi. Molemmat arvostivat suuresti Jehovan todistajia, ja lähetystyöntekijät saivat todistaa heille.

Seuraavaksi käännöspalvelussa toimiva Nicholas Ahladis haastatteli kahta kurssilla ollutta pariskuntaa, joista toinen oli muuttanut Australiasta lähetystyöhön sodan runtelemaan Itä-Timoriin ja toinen Koreasta Hongkongiin. Molemmat pariskunnat halusivat innokkaasti päästä soveltamaan koulussa oppimiaan asioita ulkomaisilla määräalueillaan.

Oppilaiden saatua diplominsa yksi heistä luki koko kurssin puolesta kirjeen, jossa he kiittivät saamastaan opetuksesta. Loppusanoissaan veli Lösch käytti kauniita kielikuvia: totuus on kuin upea sateenkaari, kuin keidas aavikolla ja kuin ankkuri myrskyävällä merellä. ”Mikä siunaus onkaan tuntea totuus!” hän sanoi. ”Puolustakaa sitä rohkeasti ja auttakaa toisiakin puolustamaan sitä.”

 [Taulukko/Kartta s. 31]

TILASTOTIETOJA KURSSISTA

Edustettuina olleita maita 12

Keski-ikä 36

Keskimäärin vuosia kastettuna 20

Keskimäärin vuosia kokoaikaisessa palveluksessa 15

[Kartta]

(Ks. painettu julkaisu)

Oppilaat määrättiin kartassa näkyviin maihin

ALUEMÄÄRÄYKSET

BELIZE

BENIN

DOMINIKAANINEN TASAVALTA

ECUADOR

GABON

GEORGIA

GUINEA

HONGKONG

ITÄ-TIMOR

KAMBODŽA

KAMERUN

KAP VERDE

LIBERIA

MADAGASKAR

MALAWI

NORSUNLUURANNIKKO

PERU

SAMOA

SÃO TOMÉ JA PRÍNCIPE

YHDYSVALLAT

ZIMBABWE

[Kuva s. 31]

Vartiotornin raamattukoulun Gileadin 132. kurssilta valmistuneet

Alla olevassa luettelossa rivit on numeroitu edestä alkaen ja nimet on lueteltu kussakin rivissä vasemmalta oikealle.

1) Iap, R.; Iap, J.; Ng, T.; Ng, P.; Laurino, F.; Laurino, B.; Won, S.; Won, S.

2) Morales, N.; Morales, M.; Zanutto, J.; Zanutto, M.; Rumph, I.; Rumph, J.; Germain, D.; Germain, N.

3) Atchadé, Y.; Atchadé, Y.; Thomas, C.; Thomas, E.; Estigène, C.; Estigène, P.

4) Ehrman, D.; Ehrman, A.; Bray, J.; Bray, A.; Amorim, M.; Amorim, D.; Seo, Y.; Seo, Y.

5) Simon, J.; Simon, C.; Seale, C.; Seale, D.; Erickson, J.; Erickson, R.

6) McCluskey, D.; McCluskey, T.; Brown, A.; Brown, V.; Mariano, D.; Mariano, C.; Loyola, Y.; Loyola, C.

7) Rutgers, P.; Rutgers, N.; Foucault, P.; Foucault, C.; Wunjah, J.; Wunjah, E.