Matti: Mukava nähdä taas.

Antero: Samat sanat.

Matti: Olen miettinyt sitä, mitä viime kerralla sanoit.

Antero: Mitäs se olikaan?

Matti: Sanoit olevasi yllättynyt siitä, etteivät Jehovan todistajat usko helvettiin.

Antero: Niin, se oli minulle uutta. Ja suoraan sanottuna minusta on vaikea ymmärtää, miksi te ette usko siihen.

Matti: Hyvä kun kerrot mielipiteesi. On aina kiinnostava kuulla, mitä toiset ajattelevat asioista. Helvetistä on kuitenkin monenlaisia käsityksiä. Millainen näkemys sinulla on siitä?

Antero: Olen aina ajatellut, että pahat joutuvat kuoltuaan helvettiin, missä heitä piinataan ikuisesti.

Matti: Monet uskovat niin. Saanko kysyä, onko sinulle sattunut joskus jotain todella pahaa?

Antero: On kyllä. Sisareni tapettiin viisi vuotta sitten.

Matti: Sehän on järkyttävää. Kaipaat häntä varmaan kovasti.

Antero: Niin kaipaan. Hän on mielessäni joka päivä.

Matti: Jotkut uskovat helvettiin juuri sen vuoksi, että he ovat joutuneet kärsimään pahojen ihmisten takia. On aivan luonnollista, että viattomat uhrit haluavat nähdä pahan saavan palkkansa.

Antero: Juuri niin! Haluan, että sisareni tappanut mies joutuu maksamaan siitä, mitä hän on tehnyt meidän perheelle.

Matti: Se on varmasti aivan normaalia. Raamatussa sanotaan, että Jumalakin tuntee vihaa nähdessään viattomien kärsivän, ja hän lupaa rangaista pahoja. Katsopa, mitä sanotaan täällä Jesajan 3:11:ssä: ”Voi jumalatonta! – Onnettomuus, sillä se, miten hänen omat kätensä kohtelivat toisia, maksetaan hänelle takaisin!” Tämän perusteella  voimme luottaa siihen, että Jumala tulee rankaisemaan pahoja.

Antero: Miten se on mahdollista, jos helvettiä ei kerran ole?

Matti: Hyvä kysymys. Lyhyesti sanoen Jumala rankaisee pahoja tuhoamalla heidät pysyvästi. Lukisitko, mitä sanotaan täällä 2. Tessalonikalaiskirjeen 1:9:ssä?

Antero: ”Juuri nämä joutuvat kärsimään ikuisen tuhon rangaistustuomion pois Herran edestä.”

Matti: Jumalattomilla ei siis ole toivoa, koska Jumala rankaisee heitä ikuisella kuolemalla. He eivät voi odottaa elävänsä enää koskaan.

Antero: Niinhän tuo jae näyttää sanovan, mutta se ei vain tunnu oikeudenmukaiselta. Kaikkihan kuolevat. Eivätkö pahat ansaitse jonkin kovemman rangaistuksen?

Matti: Huomaan, että oikeudenmukaisuus on sinulle tärkeä asia.

Antero: Niin on.

Matti: Se on hyvä. Meillä ihmisillähän on oikean ja väärän taju siksi, että Jumala on antanut sen meille. Oikeudenmukaisuus on hyvin tärkeää hänellekin. Mutta kun uskonnolliset johtajat opettavat Jumalan rankaisevan ihmisiä helvetissä, he antavat todellisuudessa sellaisen kuvan, että Jumala on epäoikeudenmukainen.

Antero: Miten niin?

Matti: Ajatellaanpa esimerkiksi Raamatun kertomusta Aadamista ja Eevasta. Onko se sinulle tuttu?

Antero: On toki. Jumala kielsi heitä syömästä tietyn puun hedelmää, mutta he eivät totelleet.

Matti: Aivan. Katsotaanpa tuota Raamatun kertomusta tarkemmin. Täällä 1. Mooseksen kirjan 2:16, 17:ssä sanotaan: ”Jehova Jumala antoi ihmiselle myös tämän käskyn: ’Jokaisesta puutarhan puusta saat syödä kylliksesi. Mutta hyvän ja pahan tiedon puusta, siitä sinä et saa syödä, sillä sinä päivänä, jona syöt siitä, sinä kuolemalla kuolet.’ ” Mitä Aadamille siis tapahtuisi, jos hän söisi kiellettyä hedelmää?

Antero: Hän kuolisi.

Matti: Juuri niin. Ajattelehan, että Aadamin synnin takia kaikki ihmiset syntyvät syntisinä. * Mutta puhuiko Jumala silti mitään siitä, että Aadam joutuisi rangaistukseksi helvettiin?

Antero: No ei.

Matti: Jos Aadam ja Eeva olisivat olleet vaarassa joutua ikuiseen piinaan, niin eikö Jumalan olisi ollut oikeudenmukaista ja rakkaudellista varoittaa heitä siitä?

Antero: Kyllä varmasti.

Matti: Mietitäänpä myös, mitä Jumala sanoi heille sen jälkeen, kun he olivat tehneet syntiä. Lukisitko, mitä sanotaan 1. Mooseksen kirjan 3:19:ssä?

Antero: ”Otsasi hiessä sinä syöt leipää, kunnes palaat maahan, sillä siitä sinut on otettu. Sillä tomua sinä olet, ja tomuun sinä palaat.”

Matti: Mihin Aadam näiden Jumalan sanojen mukaan menisi kuoltuaan?

Antero: Hän palaisi maan tomuun.

Matti: Niin. Eikö totta, jotta joku voisi palata jonnekin, hänen on täytynyt olla siellä ennenkin?

Antero: Tietenkin.

Matti: Missä Aadam oli ennen kuin Jumala loi hänet?

Antero: Ei missään. Häntä ei ollut olemassa.

Matti: Ei tosiaan. Huomasitko, että Jumala ei puhunut tuomiossaan mitään helvetistä? Olisiko Jumalan ollut oikeudenmukaista sanoa Aadamille, että hän palaisi maan  tomuun, josta hänet oli tehty, jos hän olisi todellisuudessa ollutkin menossa tuliseen helvettiin?

Antero: Ei tietenkään.

Matti: Katsotaanpa tätä opetusta vielä hieman toisesta näkökulmasta.

Antero: Tämähän on kiinnostavaa.

Matti: Kenen vallassa ihmisten sanotaan tavallisesti olevan helvetissä? Kuka siellä panee rangaistukset täytäntöön?

Antero: Paholainen.

Matti: Paholainen on kuitenkin Jumalan pahin vihollinen. Jos Jumala lähettäisi ihmisiä helvettiin Paholaisen piinattavaksi, niin eikö se osoittaisi heidän tekevän jonkinlaista yhteistyötä?

Antero: Enpä ole tullut ajatelleeksi sitä tuolta kannalta.

Matti: Oliko se niin, että sinulla on lapsia?

Antero: Kyllä minulla on 15-vuotias poika.

Matti: Kuvitellaanpa, että pojastasi tulisi kapinallinen ja hän tekisi suureksi suruksesi kaikenlaista pahaa. Mitä tekisit?

Antero: Yrittäisin panna hänet ojennukseen.

Matti: Puhuisit hänen kanssaan varmasti useamman kerran saadaksesi hänet järkiinsä.

Antero: Totta kai.

Matti: Entä jos kaikista yrityksistäsi huolimatta hän ei haluaisi kuunnella sinua? Sinulla ei ehkä lopulta olisi muuta vaihtoehtoa kuin rangaista häntä.

Antero: Niin, se olisi viimeinen keino.

Matti: Mutta kuvitellaanpa, että joku paha mies olisi vaikuttanut poikaasi ja opettanut hänet pahoille tavoille. Mitä ajattelisit tilanteesta silloin?

Antero: Olisin vihainen tuolle miehelle.

Matti: Jos nyt joku paha, moraaliton mies olisi kääntänyt poikasi sinua vastaan, pyytäisitkö häntä rankaisemaan poikaa puolestasi?

Antero: En tietenkään. Eihän siinä olisi mitään järkeä.

Matti: Olisiko sitten siinä mitään järkeä, että Jumala pyytäisi Saatanaa – juuri sitä persoonaa, joka vaikuttaa jumalattomiin ihmisiin – rankaisemaan noita samoja ihmisiä?

Antero: Ei varmaan.

Matti: Lisäksi jos Jumala haluaisi, että pahoja rangaistaan, miksi tuo Jumalan perivihollinen toimisi Jumalan tahdon mukaan ja kiduttaisi heitä?

Antero: Tämä onkin ihan uusi näkökulma.

Matti: Voimme olla varmoja siitä, että Jumala ryhtyy toimiin niitä vastaan, jotka eivät suostu parantamaan tapojaan. Katsotaan vielä selvennykseksi yksi raamatunkohta. Lukisitko psalmin 37:9?

Antero: ”Pahantekijät karsitaan pois, mutta ne, jotka panevat toivonsa Jehovaan, saavat omistaa maan.”

Matti: Huomasitko, mitä Jehova Jumala tekee pahantekijöille?

Antero: Hän karsii heidät pois.

Matti: Niin. Hän tuhoaa heidät pysyvästi. Mutta hyvät – ”ne, jotka panevat toivonsa Jehovaan” – saavat elää ikuisesti täällä maan päällä. Tämä voi tietysti herättää uusia kysymyksiä. Miksi Jumala ei estä ihmisiä tekemästä pahaa? Ja jos hän tosiaan aikoo rangaista pahoja, miksei hän ole jo tehnyt niin?

Antero: Kiinnostavia kysymyksiä.

Matti: Katsotaanko Raamatun vastaukset näihin kysymyksiin ensi kerralla? *

Antero: Sopii mainiosti.