1. Samuelin kirja 9:1–27
9 Benjaminin heimossa oli mies, jonka nimi oli Kis.+ Hän oli Afiahin pojan Bekoratin pojan Serorin pojan Abielin poika. Tämä benjaminilainen+ oli hyvin rikas.
2 Hänellä oli Saul-niminen poika,+ joka oli nuori ja komea. Yksikään israelilainen ei ollut häntä komeampi, ja hän oli kaikkia muita päätä pitempi.
3 Kerran Saulin isän Kisin aasit* katosivat, ja Kis sanoi pojalleen Saulille: ”Ota mukaasi palvelija ja mene etsimään aaseja.”
4 He menivät Efraimin vuoriston ja Salisan maan halki mutta eivät löytäneet niitä. Sitten he kulkivat Saalimin maan halki, mutta aasit eivät olleet sielläkään. He menivät koko benjaminilaisten maan halki mutta eivät löytäneet niitä.
5 He tulivat Sufin maahan, ja Saul sanoi kanssaan olevalle palvelijalle: ”Tule, mennään takaisin. Muuten isäni huolestuu meistä enemmän kuin aaseista.”+
6 Mutta palvelija vastasi: ”Tässä kaupungissa on Jumalan mies, joka on hyvin kunnioitettu. Kaikki, mitä hän sanoo, toteutuu varmasti.+ Mennään nyt sinne. Ehkä hän voi ilmoittaa meille, mitä tietä meidän pitää mennä.”
7 Saul sanoi palvelijalleen: ”Jos menemme, mitä viemme miehelle? Laukuissamme ei ole leipää, eikä meillä ole mitään, mitä veisimme lahjaksi tosi Jumalan miehelle. Onko meillä mitään?”
8 Palvelija vastasi Saulille: ”Minulla on neljännessekeli* hopeaa. Minä annan sen tosi Jumalan miehelle, niin hän ilmoittaa, mitä tietä meidän pitää mennä.”
9 (Kun mies meni ennen vanhaan Israelissa pyytämään Jumalalta ohjausta, hän sanoi: ”Tulkaa, mennään näkijän+ luo.” Profeettaa nimittäin sanottiin ennen vanhaan näkijäksi.)
10 Silloin Saul sanoi palvelijalleen: ”Hyvä ajatus. Lähdetään.” Niin he menivät kaupunkiin, jossa tosi Jumalan mies oli.
11 Kulkiessaan rinnettä ylös kaupunkiin he tapasivat tyttöjä, jotka olivat menossa hakemaan vettä. He sanoivat näille: ”Onko näkijä+ täällä?”
12 Tytöt vastasivat: ”On, hän on tuolla edessäpäin. Pitäkää kiirettä! Hän on tullut tänään kaupunkiin, koska kansa uhraa+ tänään uhripaikalla.+
13 Heti kun tulette kaupunkiin, te tapaatte hänet ennen kuin hän menee uhripaikalle syömään. Kansa ei syö ennen kuin hän tulee ja rukoilee siunausta uhrille. Vasta sen jälkeen ne, jotka on kutsuttu, saavat syödä. Menkää siis heti, niin löydätte hänet.”
14 Niin he menivät ylös kaupunkiin. Kun he lähestyivät kaupungin keskustaa, Samuel tuli heitä vastaan ollessaan menossa uhripaikalle.
15 Päivää ennen Saulin tuloa Jehova oli kertonut Samuelille:*
16 ”Huomenna tähän aikaan lähetän luoksesi miehen Benjaminin maasta.+ Voitele hänet kansani Israelin johtajaksi.+ Hän pelastaa minun kansani filistealaisten käsistä, koska olen nähnyt kansani ahdistuksen ja kuullut heidän avunhuutonsa.”+
17 Kun Samuel näki Saulin, Jehova sanoi hänelle: ”Tässä on se mies, josta sanoin sinulle: ’Hän johtaa kansaani.’”*+
18 Saul meni Samuelin luo keskelle porttia ja sanoi: ”Kertoisitko, missä on näkijän talo?”
19 Samuel vastasi Saulille: ”Minä olen se näkijä. Mene edelläni ylös uhripaikalle, ja syökää tänään minun kanssani.+ Lähetän sinut matkaan aamulla ja kerron sinulle kaiken, mitä haluat tietää.*
20 Älä ole huolissasi aaseista, jotka katosivat kolme päivää sitten,+ sillä ne ovat löytyneet. Sitä paitsi kaikki arvokas, mitä Israelissa on, kuuluu sinulle ja koko isäsi suvulle.”+
21 Tähän Saul vastasi: ”Enkö minä ole benjaminilainen, Israelin pienimmästä heimosta,+ ja eikö minun sukuni ole merkityksettömin kaikista Benjaminin heimon suvuista? Miksi sinä siis puhut minulle tällaista?”
22 Sitten Samuel vei Saulin ja hänen palvelijansa ruokasaliin ja antoi heille parhaan paikan kutsuttujen joukossa. Siellä oli kolmisenkymmentä miestä.
23 Samuel sanoi kokille: ”Tuo se lihapala, jonka annoin sinulle ja käskin panna syrjään.”
24 Silloin kokki nosti esiin reisipalan ja sen, mitä siinä oli kiinni, ja asetti sen Saulin eteen. Samuel sanoi: ”Tämä eteesi asetettu pala on varattu sinulle. Syö, sillä se on varattu sinulle tätä tilaisuutta varten. Minä näet sanoin, että olen kutsunut vieraita.” Niin Saul söi Samuelin kanssa sinä päivänä.
25 Sitten he laskeutuivat uhripaikalta+ kaupunkiin, ja Samuel keskusteli vielä Saulin kanssa talon katolla.
26 He nousivat varhain, ja aamun sarastaessa Samuel huusi talon katolla olevalle Saulille: ”Valmistaudu lähtöön, niin että voin lähettää sinut matkaan.” Niin Saul valmistautui, ja hän ja Samuel menivät ulos.
27 Heidän laskeutuessaan kaupungin ulkopuolelle Samuel sanoi Saulille: ”Käske palvelijan+ mennä meidän edellemme.” Kun palvelija oli mennyt edelle, Samuel sanoi: ”Pysähdy sinä hetkeksi, niin kerron sinulle, mitä Jumala on sanonut.”
Alaviitteet
^ Kirjaim. ”aasitammat”.
^ Kirjaim. ”paljastanut Samuelin korvaan”.
^ Tai ”pitää kansani aloillaan”.
^ Kirjaim. ”on sydämelläsi”.