2. Mooseksen kirja 33:1–23
33 Jehova sanoi edelleen Moosekselle: ”Lähde täältä matkaan kansan kanssa, jonka johdatit pois Egyptin maasta. Mene maahan, josta vannoin Abrahamille, Iisakille ja Jaakobille sanoen: ’Sinun jälkeläisillesi* minä annan sen.’+
2 Minä lähetän edellänne enkelin+ ja ajan pois kanaanilaiset, amorilaiset, heettiläiset, perissiläiset, hivviläiset ja jebusilaiset.+
3 Menkää maidon ja hunajan maahan.+ Mutta minä en kulje keskellänne, koska olette itsepäinen* kansa,+ ja saattaisin tehdä teistä matkalla lopun.”+
4 Kun kansa kuuli tämän kovan sanoman, se alkoi murehtia, eikä kukaan pannut koruja ylleen.
5 Jehova sanoi Moosekselle: ”Sano israelilaisille: ’Te olette itsepäinen kansa.+ Voisin hetkessä kulkea leirinne läpi ja hävittää teidät.+ Älkää siis pitäkö koruja yllänne sillä aikaa kun harkitsen, mitä teen teille.’”
6 Niinpä israelilaiset eivät käyttäneet korujaan* sen jälkeen, kun he lähtivät Horebinvuorelta.
7 Sitten Mooses vei telttansa leirin ulkopuolelle, pystytti sen jonkin matkan päähän leiristä ja nimesi sen kohtaamisteltaksi. Kun jollakulla oli tiedusteltavaa Jehovalta,+ hän meni leirin ulkopuolelle kohtaamisteltalle.
8 Aina kun Mooses lähti teltalle, koko kansa asettui seisomaan oman telttansa suulle ja seurasi katseellaan Moosesta, kunnes hän meni telttaan.
9 Aina kun Mooses meni telttaan, pilvipatsas+ laskeutui ja seisahtui teltan sisäänkäynnin luo Jumalan puhuessa Mooseksen kanssa.+
10 Kun koko kansa näki pilvipatsaan seisovan teltan sisäänkäynnin luona, he kaikki nousivat ja kumartuivat maahan oman telttansa suulla.
11 Jehova puhui Moosekselle kasvotusten,+ niin kuin mies puhuisi toiselle. Kun Mooses palasi leiriin, hänen palvelijansa ja apulaisensa+ Joosua,+ Nunin poika, jäi teltalle.
12 Mooses sanoi Jehovalle: ”Sinä sanot minulle: ’Vie tämä kansa sinne’, mutta et ole ilmoittanut minulle, kenet lähetät kanssani. Lisäksi olet sanonut: ’Minä tunnen sinut hyvin,* ja olet myös saanut suosioni.’
13 Jos olen saanut suosiosi, autathan minua tuntemaan tiesi,+ niin että tuntisin sinut ja pysyisin suosiossasi. Ota myös huomioon, että tämä kansakunta on sinun kansasi.”+
14 Jumala* sanoi: ”Minä itse kuljen* kanssasi+ ja annan sinulle rauhan.”+
15 Siihen Mooses sanoi: ”Ellet sinä itse* kulje mukana, älä lähetä meitä pois täältä.
16 Mistä tiedetään, että minä ja kansasi olemme saaneet suosiosi? Eikö siitä, että sinä kuljet kanssamme,+ niin että minä ja kansasi erotumme kaikista muista kansoista maan päällä?”+
17 Jehova sanoi edelleen Moosekselle: ”Minä teen tämänkin, mitä pyydät, koska olet saanut suosioni ja minä tunnen sinut hyvin.”*
18 Sitten Mooses pyysi: ”Antaisitko minun nähdä kirkkautesi.”
19 Jumala sanoi: ”Minä kuljen edestäsi, ja saat nähdä hyvyyteni, ja minä julistan edessäsi nimeä Jehova.+ Minä päätän, kenet hyväksyn, ja valitsen, kenelle osoitan armoa.”+
20 Hän kuitenkin lisäsi: ”Et voi nähdä kasvojani, koska kukaan ihminen ei voi nähdä minua ja jäädä eloon.”
21 Jehova sanoi vielä: ”Tuossa on paikka lähelläni. Asetu kalliolle.
22 Kun kirkkauteni kulkee ohi, minä asetan sinut kallion halkeamaan ja suojelen sinua kädelläni, kunnes olen kulkenut ohi.
23 Sen jälkeen otan käteni pois ja sinä näet selkäni. Mutta kasvojani ei voi nähdä.”+
Alaviitteet
^ Kirjaim. ”siemenellesi”.
^ Kirjaim. ”jäykkäniskainen”.
^ Kirjaim. ”riisuivat yltään korunsa”.
^ Tai ”olen valinnut sinut”. Kirjaim. ”tunnen sinut nimeltä”.
^ Kirjaim. ”Hän”.
^ Kirjaim. ”Kasvoni kulkevat”.
^ Kirjaim. ”Elleivät kasvosi”.
^ Kirjaim. ”nimeltä”.