taloudenhoitaja: Tai ”taloudesta vastaava palvelija”. Kreikan sana oikonómos tarkoittaa palvelijaa, jonka alaisuudessa on muita palvelijoita. Muinoin tässä vastuuasemassa oli usein uskollinen orja, ja hän huolehti isännän asioista. Se oli siis tärkeä luottamustehtävä. Tällainen taloudenhoitaja oli Abrahamin palvelija, ”joka hoiti kaikkea, mitä hänellä [Abrahamilla] oli” (1Mo 24:2). Samanlainen asema oli Joosefilla, kuten osoitetaan 1Mo 39:4:ssä. Jeesuksen vertauksessa ”taloudenhoitaja” on yksikössä, mutta se ei välttämättä tarkoita sitä, että taloudenhoitaja edustaisi vain yhtä tiettyä ihmistä. Muuallakin Raamatussa yksikkömuotoinen substantiivi voi viitata ryhmään. Jehova esimerkiksi sanoi Israelin kansalle: ”Te olette minun todistajiani [monikko] – – palvelijani [yksikkö], jonka olen valinnut.” (Jes 43:10.) Vastaavasti tässä vertauksessa taloudenhoitaja viittaa ryhmään. Rinnakkaisessa vertauksessa Mt 24:45:ssä tästä taloudenhoitajasta käytetään nimitystä ”uskollinen ja ymmärtäväinen orja”.

palvelija, joka vastasi hänen taloudestaan: Tai ”taloudenhoitaja”. (Ks. Lu 12:42, tutkimisviite.)

mitallista: Tai ”bat-mitallista”. Jotkut tutkijat yhdistävät kreikan sanan bátos heprealaiseen bat-mittaan. Tämän mitan arvioidaan olleen noin 22 l vanhojen ruukunpalasten perusteella, joissa lukee ”bat” muinaisheprealaisin kirjaimin. (Ks. sanasto, ”Bat”, ja liite B14.)

mitallista: Tai ”bat-mitallista”. Jotkut tutkijat yhdistävät kreikan sanan bátos heprealaiseen bat-mittaan. Tämän mitan arvioidaan olleen noin 22 l vanhojen ruukunpalasten perusteella, joissa lukee ”bat” muinaisheprealaisin kirjaimin. (Ks. sanasto, ”Bat”, ja liite B14.)

suurta mitallista: Tai ”kor-mitallista”. Jotkut tutkijat yhdistävät kreikan sanan kóros heprealaiseen kor-mittaan, joka oli kymmenen bat-mittaa. Koska bat-mitan arvioidaan olleen 22 l, kor-mitta oli 220 l. (Ks. Lu 16:6, tutkimisviite; sanasto, ”Bat” ja ”Kor”; liite B14.)

ymmärtäväinen: Tai ”viisas”. Kreikan sana välittää ajatuksen ymmärtämisestä, johon liittyy syvällistä ymmärrystä, harkintaa, arvostelukykyä, järkevyyttä ja käytännöllistä viisautta. Samaa kreikan sanaa käytetään Mt 7:24; 25:2, 4, 8, 9:ssä. Septuagintassa tällä sanalla kuvaillaan Joosefia 1Mo 41:33, 39:ssä (käännetty ”kyvykkääksi”).

ymmärtäväinen: Tai ”viisas”. Kreikan adjektiivi frónimos välittää ajatuksen ymmärtämisestä, johon liittyy syvällistä ymmärrystä, harkintaa, arvostelukykyä, järkevyyttä ja käytännöllistä viisautta. Luukas käyttää saman kreikan sanan toista muotoa Lu 16:8:ssa, jossa se on käännetty ilmauksella ”enemmän käytännöllistä viisautta”. Samaa kreikan sanaa käytetään myös Mt 7:24; 25:2, 4, 8, 9:ssä. Septuagintassa tällä sanalla kuvaillaan Joosefia 1Mo 41:33, 39:ssä (käännetty ”kyvykkääksi”).

toimi väärin: Tai ”oli epävanhurskas”. (Ks. sanasto, ”Vanhurskaus”.)

oli osoittanut käytännöllistä viisautta: Tai ”oli toiminut kekseliäästi”, ”oli toiminut järkevästi”. Kreikan sana fronímōs on tässä käännetty ”käytännölliseksi viisaudeksi”. Samaan sanueeseen kuuluva adjektiivi on käännetty jakeen loppuosassa sanoilla enemmän käytännöllistä viisautta ja Mt 7:24; 24:45; 25:2; Lu 12:42:ssa sanalla ”viisas” tai ”ymmärtäväinen”. (Ks. Mt 24:45; Lu 12:42; tutkimisviitteet.)

tämän aikakauden: Tai ”tämän maailman”, ”tämän asiainjärjestelmän”. Kreikan sanan aiṓn perusmerkitys on ’aikakausi’, ja se voi tarkoittaa olosuhteita tai jollekin ajalle tai ajanjaksolle tunnusomaisia piirteitä. Tässä tekstiyhteydessä se tarkoittaa nykyistä pahaa maailmaa ja maailmalle ominaista elämäntapaa. (Ks. sanasto, ”Aikakausi”.)

rikkauden: Kreik. mamōnás (seemiläistä alkuperää). Tämä perinteisesti ”mammonaksi” käännetty kreikan sana voidaan kääntää myös vastineella ”raha”. ”Rikkaus” personoidaan tässä isännäksi tai jonkinlaiseksi epäjumalaksi, joskaan ei ole kiistattomia todisteita siitä, että tuota sanaa olisi koskaan käytetty jumalan nimenä.

ystäviä: Ts. taivaassa olevia ystäviä. Tässä tarkoitetaan Jehova Jumalaa ja Jeesusta Kristusta, koska ainoastaan he voivat ottaa muita ”ikuisiin asuinpaikkoihin”.

tämän pahan maailman rikkauden: Kirjaim. ”epävanhurskauden mammonan”. Kreikan sana mamōnás (seemiläistä alkuperää) on perinteisesti käännetty ”mammonaksi”, ja sen ajatellaan yleensä tarkoittavan rahaa tai rikkautta (ks. Mt 6:24, tutkimisviite). Jeesus yhdisti aineellisen rikkauden epävanhurskauteen ja pahaan maailmaan ilmeisesti siksi, että tällainen rikkaus on syntisten ihmisten hallinnassa, sitä käytetään tavallisesti itsekkäisiin tarkoituksiin ja sitä hankitaan usein väärin keinoin. Sen omistaminen tai haluaminen voi saada ihmisen syyllistymään laittomaan toimintaan. (Ks. sanasto, ”Vanhurskaus”.) Varallisuus voi menettää arvonsa, joten siihen ei kannata turvautua. (1Ti 6:9, 10, 17–19.) Sen sijaan ihmisen tulisi käyttää aineellista omaisuuttaan niin että hän saa ystävikseen Jehovan ja Jeesuksen, jotka voivat ottaa hänet ikuisiin asuinpaikkoihin.

ikuisiin asuinpaikkoihin: Kirjaim. ”ikuisiin telttoihin”. Viittaa ilmeisesti täydellisiin asuinpaikkoihin ikuisessa uudessa maailmassa, joko taivaallisessa valtakunnassa Jeesuksen Kristuksen kanssa tai maanpäällisessä paratiisissa tuon valtakunnan alaisuudessa.

uskoton: Tai ”epävanhurskas”. (Ks. sanasto, ”Vanhurskaus”.)

tämän pahan maailman: Tai ”epävanhurskasta”. (Ks. sanasto, ”Vanhurskaus”.)

vihaa: Raamatussa sanalla ”vihata” on useita merkitysvivahteita. Se voi välittää ajatuksen vihamielisyydestä, joka johtuu pahantahtoisuudesta ja joka saa ihmisen vahingoittamaan toisia. Se voi kuvailla myös niin voimakasta vastenmielisyyttä tai inhoa jotakuta tai jotain kohtaan, että ihminen haluaa pysyä erossa tuosta ihmisestä, esineestä tai asiasta. Lisäksi vihata-sana voi tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että rakastaa vähemmän. Esimerkiksi Jaakobin sanotaan ”vihanneen” Leaa ja rakastaneen Raakelia, mikä tarkoittaa sitä, että hän rakasti Leaa vähemmän kuin Raakelia (1Mo 29:31, alav.; 5Mo 21:15, alav.). Samassa merkityksessä tuota sanaa käytetään muuallakin vanhassa juutalaisessa kirjallisuudessa. Jeesus ei tarkoittanut, että hänen seuraajiensa pitäisi tuntea vihaa tai inhoa perheenjäseniään tai itseään kohtaan, koska se olisi ristiriidassa muun Raamatun kanssa (vrt. Mr 12:29–31; Ef 5:28, 29, 33). Tässä tekstiyhteydessä sana ”vihata” voitaisiin kääntää ”rakastaa vähemmän”.

rikkauden: Kreik. mamōnás (seemiläistä alkuperää). Tämä perinteisesti ”mammonaksi” käännetty kreikan sana voidaan kääntää myös vastineella ”raha”. ”Rikkaus” personoidaan tässä isännäksi tai jonkinlaiseksi epäjumalaksi, joskaan ei ole kiistattomia todisteita siitä, että tuota sanaa olisi koskaan käytetty jumalan nimenä.

orja: Orjalla on vain yksi isäntä. Jeesus tarkoitti tässä sitä, että kristitty ei pysty omistamaan Jumalalle tämän ansaitsemaa jakamatonta palvontaa, jos hän samanaikaisesti keskittyy kokoamaan aineellista omaisuutta.

vihaamaan: Ts. olemaan vähemmän omistautunut. (Ks. Lu 14:26, tutkimisviite.)

rikkauden: Ks. Mt 6:24, tutkimisviite.

orjia: Ks. Mt 6:24, tutkimisviite.

oikeamielisiä: Tai ”vanhurskaita”. (Ks. sanasto, ”Vanhurskaus”.)

Lakia ja Profeettoja: ”Laki” tarkoittaa viittä Mooseksen kirjaa ja ”Profeetat” Raamatun heprealaisten kirjoitusten profeettakirjoja. Kun ne mainitaan yhdessä, ne voivat kuitenkin tarkoittaa kaikkia Heprealaisia kirjoituksia (Mt 5:17; 7:12; 22:40). (Ks. Mt 11:13, tutkimisviite.)

pyrkivät hellittämättä: Kreikan sana, joka on tässä käännetty vastineella ”pyrkivät hellittämättä”, välittää ajatuksen määrätietoisesta toiminnasta tai ponnistelusta. Jotkut raamatunkääntäjät ovat ajatelleet, että tällä kreikan sanalla on kielteinen merkitys (käyttää väkivaltaa tai joutua väkivallan kohteeksi). Kun otetaan huomioon tekstiyhteys – julistetaan hyvää uutista Jumalan valtakunnasta – on kuitenkin järkevää päätellä, että tällä sanalla on myönteinen merkitys ’tavoitella innokkaasti’, ’tavoitella kiihkeästi’. Ilmauksella kuvataan ilmeisesti sellaisten ihmisten määrätietoista toimintaa tai ponnistelua, jotka ottivat vastaan hyvän uutisen Jumalan valtakunnasta ja joilla oli siksi mahdollisuus tulla valtakunnan jäseniksi.

Profeetat ja Laki: Ilmauksen ”Laki ja Profeetat” sanat ovat vain tässä kohdassa päinvastaisessa järjestyksessä (Mt 5:17; 7:12; 22:40; Lu 16:16). Yleismerkitys pysyy ilmeisesti samana (ks. Mt 5:17, tutkimisviite), mutta tässä painotetaan nähtävästi enemmän Raamatun profeetallista puolta. Jopa Lain sanotaan profetoineen, mikä korostaa sen profeetallista luonnetta.

yksikään kirjaimen osa: Vain pienen pieni viiva erotti jotkin Jeesuksen aikana käytössä olleet heprealaiset kirjaimet toisistaan. Jeesuksen käyttämä hyperbola korosti sitä, että Jumalan sana täyttyisi pienintäkin yksityiskohtaa myöten. (Ks. Mt 5:18, tutkimisviite.)

kirjaimen osa: Vain pienen pieni viiva erotti jotkin heprealaiset kirjaimet toisistaan. Jeesuksen käyttämä hyperbola korosti sitä, että Jumalan sana täyttyisi pienintäkin yksityiskohtaa myöten.

seksuaalisen moraalittomuuden: Kreikan sana porneía on yleiskäsite, joka tarkoittaa Raamatussa kaikenlaista luvatonta sukupuolista kanssakäymistä. Siihen sisältyvät aviorikos, prostituutio, naimattomien välinen seksi, homoseksuaaliset teot ja eläimeen sekaantuminen. (Ks. sanasto.)

tekee aviorikoksen: Kreikan verbi moikheúō tarkoittaa aviopuolison pettämistä. Aviorikos tarkoittaa Raamatussa sitä, että naimisissa oleva mies tai nainen on vapaaehtoisesti sukupuolisuhteessa jonkun muun kuin oman puolisonsa kanssa ja syyllistyy näin ”seksuaaliseen moraalittomuuteen”. (Vrt. Mt 5:32:n tutkimisviite, jossa selitetään ”seksuaaliseksi moraalittomuudeksi” käännettyä kreikan sanaa porneía.) Mooseksen lain alaisuudessa aviorikokseksi katsottiin miehen sukupuolisuhde naisen kanssa, joka oli naimisissa tai kihloissa toisen miehen kanssa. (Ks. Mt 5:27; Mr 10:11; tutkimisviitteet.)

eronneen naisen: Ts. muun kuin seksuaalisen moraalittomuuden perusteella eronneen. (Ks. Mt 5:32, tutkimisviite.)

seksuaalisen moraalittomuuden: Kreikan sana porneía on yleiskäsite, joka tarkoittaa Raamatussa kaikenlaista luvatonta sukupuolista kanssakäymistä. Siihen sisältyvät aviorikos, prostituutio, naimattomien välinen seksi, homoseksuaaliset teot ja eläimeen sekaantuminen. (Ks. sanasto.)

tekee aviorikoksen ja siten kohtelee vaimoaan väärin: Jeesus ei hyväksynyt vallalla ollutta rabbien opetusta, jonka mukaan mies sai erota vaimostaan ”millä perusteella tahansa” (Mt 19:3, 9). Sellainen ajatus, että aviorikos oli väärin vaimoa kohtaan, oli useimmille juutalaisille vieras. Rabbien mukaan mies ei voinut koskaan pettää vaimoaan; ainoastaan nainen saattoi olla uskoton. Jeesus osoitti, että miestä sitovat samat moraaliset velvoitteet kuin vaimoa. Näin hän antoi naisille arvoa ja kohotti heidän asemaansa.

tehdä aviorikosta: Ts. pettää aviopuolisoaan. Tässä 2Mo 20:14:stä ja 5Mo 5:18:sta otetussa lainauksessa käytetään heprean verbin naʼáf vastineena kreikan verbiä moikheúō. Aviorikos tarkoittaa Raamatussa sitä, että naimisissa oleva mies tai nainen on vapaaehtoisesti sukupuolisuhteessa jonkun muun kuin oman puolisonsa kanssa ja syyllistyy näin ”seksuaaliseen moraalittomuuteen”. (Vrt. Mt 5:32:n tutkimisviite, jossa selitetään ”seksuaaliseksi moraalittomuudeksi” käännettyä kreikan sanaa porneía.) Mooseksen lain alaisuudessa aviorikokseksi katsottiin miehen vapaaehtoinen sukupuolisuhde naisen kanssa, joka oli naimisissa tai kihloissa toisen miehen kanssa.

Lasarus-niminen: Luultavasti kreikkalainen muoto heprealaisesta nimestä Eleasar, joka merkitsee ’Jumala on auttanut’.

kerjäläinen: Tai ”köyhä mies”. Kreikan sana voi tarkoittaa hyvin köyhää, puutteenalaista. Tämä sana korostaa Jeesuksen vertauksessa kerjäläisen ja rikkaan miehen jyrkkää vastakohtaisuutta. Mt 5:3:ssa sanaa käytetään kuvaannollisesti lauseessa ”ne, jotka ymmärtävät, että heillä on hengellisiä tarpeita”, kirjaimellisesti käännettynä ”hengeltä köyhät [”puutteenalaiset”, ”kerjäläiset”]”. Kreikan sana välittää siinä ajatuksen ihmisistä, jotka tajuavat tuskallisen hyvin olevansa hengellisesti köyhiä ja tarvitsevansa Jumalaa. (Ks. Mt 5:3, tutkimisviite.)

ne, jotka ymmärtävät, että heillä on hengellisiä tarpeita: Tai ”ne, jotka ymmärtävät, että he tarvitsevat Jumalaa”. Vastineella ”ne, jotka ymmärtävät”, käännetty kreikan sana merkitsee kirjaimellisesti ’köyhiä’ eli puutteenalaisia tai kerjäläisiä. Tässä tekstiyhteydessä sitä käytetään niistä, joilla on jokin tarve ja jotka ovat hyvin tietoisia siitä. Samaa kreikan sanaa käytetään Lu 16:20, 22:ssa Lasarus-nimisestä ”kerjäläisestä”. Matteuksen käyttämä kreikan ilmaus, joka joissain käännöksissä käännetään vastineella ”hengessään köyhät”, välittää ajatuksen ihmisistä, jotka tajuavat tuskallisen hyvin olevansa hengellisesti köyhiä ja tarvitsevansa Jumalaa. (Ks. Lu 6:20, tutkimisviite.)

koirat: Koirat olivat Mooseksen lain mukaan epäpuhtaita (3Mo 11:27). Kerjäläisen haavoja nuolivat ilmeisesti kulkukoirat. Sanaa ”koira” käytetään Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa usein halventavassa merkityksessä (5Mo 23:18, alav.; 1Sa 17:43; 24:14; 2Sa 9:8; 2Ku 8:13; San 26:11). Mt 7:6:ssa sanaa käytetään kuvaannollisesti ihmisistä, jotka eivät arvosta hengellisiä aarteita. Koska koirat olivat epäpuhtaita eläimiä juutalaisille ja niillä oli Raamatun kuvakielessä kielteinen merkitys, niiden mainitseminen tässä vertauksessa selvästikin osoittaa, kuinka syvä Lasarus-nimisen kerjäläisen alennustila oli. (Ks. Mt 7:6; 15:26; tutkimisviitteet.)

lasten – – pienille koirille: Koirat olivat Mooseksen lain mukaan epäpuhtaita, ja siksi sanaa ”koira” käytetään Raamatussa usein halventavassa merkityksessä (3Mo 11:27; Mt 7:6; Fil 3:2; Il 22:15). Mutta kun Jeesuksen käymästä keskustelusta kerrotaan Markuksen (7:27) ja Matteuksen evankeliumeissa, niissä molemmissa käytetään tuosta sanasta diminutiivia, jolloin se merkitsee ’pieniä koiria’, ’koiranpentuja’ tai ’lemmikkikoiria’, ja näin rinnastus pehmenee. Ehkä Jeesus siis valitsi lämpimän ilmauksen, jota käytettiin ei-juutalaisten perheiden lemmikkieläimistä. Vertaamalla israelilaisia ”lapsiin” ja ei-juutalaisia ”pieniin koiriin” Jeesus halusi ilmeisesti osoittaa, ketkä olivat etusijalla. Jos perheessä oli sekä lapsia että koiria, lapset saivat ruokaa ensin.

Älkää antako koirille sitä, mikä on pyhää, älkääkä heittäkö helmiänne sikojen eteen: Siat ja koirat olivat Mooseksen lain mukaan epäpuhtaita (3Mo 11:7, 27). Villieläimen tappaman eläimen lihaa sai heittää koirille (2Mo 22:31). Mutta ”pyhän lihan” eli eläinuhrien lihan antaminen koirille oli juutalaisen perinteen mukaan kiellettyä. Mt 7:6:ssa sanoja ”koirat” ja ”siat” käytetään kuvaannollisesti ihmisistä, jotka eivät arvosta hengellisiä aarteita. Aivan kuten siat eivät ymmärrä helmien arvoa ja saattavat siksi vahingoittaa niiden tuojaa, ne, jotka eivät ymmärrä hengellisten rikkauksien arvoa, voivat kohdella huonosti ihmisiä, jotka tuovat niitä heille.

Abrahamin vierelle: Kirjaim. ”Abrahamin povelle”. Jonkun vierellä eli povella oleminen kuvasti erityisen suosittua asemaa tai läheisiä välejä. (Ks. Joh 1:18, tutkimisviite.) Tämä kielikuva juontuu siitä, että aterioilla oli tapana olla pitkällään leposohvilla ja ruokailija saattoi nojautua taaksepäin hyvän ystävän rintaa vasten (Joh 13:23–25).

Isän vierellä: Kirjaim. ”Isän povella”. Jonkun vierellä tai povella oleminen kuvasti erityisen suosittua asemaa tai läheisiä välejä. Kielikuva juontuu todennäköisesti siitä, että aterioilla oli tapana olla pitkällään leposohvalla ja ruokailija saattoi nojautua taaksepäin hyvän ystävän rintaa vasten (Joh 13:23–25). Jeesusta kuvaillaan tässä Jehovan läheisimmäksi ystäväksi, joka pystyy selittämään paremmin kuin kukaan muu, millainen Jehova on (Mt 11:27).

haudassa: Tai ”haadeksessa”, ts. ihmiskunnan kuvaannollisessa haudassa. (Ks. sanasto.)

hänen vierellään: Kirjaim. ”hänen povellaan”. (Ks. Lu 16:22, tutkimisviite.)

Abrahamin vierelle: Kirjaim. ”Abrahamin povelle”. Jonkun vierellä eli povella oleminen kuvasti erityisen suosittua asemaa tai läheisiä välejä. (Ks. Joh 1:18, tutkimisviite.) Tämä kielikuva juontuu siitä, että aterioilla oli tapana olla pitkällään leposohvilla ja ruokailija saattoi nojautua taaksepäin hyvän ystävän rintaa vasten (Joh 13:23–25).

Heillä on Mooses ja Profeetat: Ts. Mooseksen ja profeettojen kirjoitukset, joita luettiin synagogissa joka sapatti (Ap 15:21). Niiden perusteella heidän olisi pitänyt uskoa, että Jeesus oli Jumalan Messias ja Kuningas.