Galilean- eli Tiberiaanjärven: Galileanjärveä sanottiin joskus Tiberiaanjärveksi, koska sen länsirannalla sijaitsi Tiberiaan kaupunki, joka taas oli saanut nimensä Rooman keisarin Tiberiuksen mukaan (Joh 6:23). Nimi Tiberiaanjärvi esiintyy tässä ja Joh 21:1:ssä. (Ks. Mt 4:18, tutkimisviite.)

Gennesaretissa: Noin 5 km pitkä ja 2,5 km leveä pieni tasanko Galileanjärven luoteisrannalla. Lu 5:1:ssä Galileanjärveä sanotaan ”Gennesaretinjärveksi”.

Gennesaretinjärven: Pohjois-Israelissa sijaitsevan makeavetisen Galileanjärven toinen nimi (Mt 4:18). Siitä on käytetty myös nimiä Kinneretinjärvi (4Mo 34:11) ja Tiberiaanjärvi (ks. Joh 6:1, tutkimisviite). Se sijaitsee keskimäärin 210 m merenpinnan alapuolella. Se on 21 km pitkä pohjois-eteläsuunnassa ja 12 km leveä itä-länsisuunnassa, ja syvimmillään se on noin 48 m. Gennesaret on pieni tasanko järven luoteisrannalla. Joidenkin tutkijoiden mukaan Gennesaret on luultavasti kreikkalainen muoto muinaisheprealaisesta nimestä Kinneret. (Ks. Mt 14:34, tutkimisviite, ja liite A7, kartta 3B, ”Toimintaa Galileanjärven alueella”.)

rannalla: Galileanjärven rannalla lähellä Kapernaumia on alue, joka muodostaa luonnon amfiteatterin. Siellä on niin hyvä akustiikka, että suuri ihmisjoukko olisi pystynyt kuulemaan, kun Jeesus puhui heille veneestä.

opettaa ihmisjoukkoja veneestä käsin: Ks. Mt 13:2, tutkimisviite.

saivat: Kirjaim. ”saartoivat”, kuten saarretaan verkkoon.

kova kuume: Matteus ja Markus kertovat, että Pietarin anoppi ”makasi sairaana kuumeessa” (Mt 8:14; Mr 1:30). Vain lääkäri Luukas kiinnittää huomiota anopin tilan vakavuuteen ja määrittää sen ”kovaksi kuumeeksi”. (Ks. ”Johdanto Luukkaan evankeliumiin”.)

mies, joka oli täynnä spitaalia: Raamatussa spitaali tarkoittaa vaikeaa ihotautia, ei pelkästään sairautta, joka tunnetaan nykyään leprana. Ihminen, jolla todettiin spitaali, joutui asumaan yhteisön ulkopuolella, kunnes hän parani. (3Mo 13:2, alav., 45, 46; ks. sanasto, ”Spitaali”.) Kun Matteus ja Markus kuvailivat evankeliumeissaan samaa tapausta, he puhuivat vain ”spitaalisesta miehestä” (Mt 8:2; Mr 1:40). Lääkäri Luukas tiesi, että tauti etenee vaiheittain (Kol 4:14). Tässä tapauksessa hän kuvaili miehen olevan ”täynnä spitaalia”, eli tauti oli ilmeisesti edennyt jo pitkälle. (Ks. Lu 4:38, tutkimisviite, jossa selitetään, miten tarkasti Luukas määritti erään toisen sairaan tilan.)

kosketti häntä: Mooseksen laki määräsi spitaaliset karanteeniin, jotta muut eivät saisi tartuntaa (3Mo 13:45, 46; 4Mo 5:1–4). Juutalaiset uskonnolliset johtajat keksivät kuitenkin lisää sääntöjä. Spitaalisesta oli esimerkiksi pysyttävä vähintään neljän kyynärän päässä (noin 1,8 m) mutta tuulisina päivinä sadan kyynärän päässä (noin 45 m). Tällaiset säännöt johtivat siihen, että spitaalisia alettiin kohdella tylysti. Muinaisissa juutalaisissa kirjoituksissa puhutaan myönteisesti eräästä rabbista, joka piiloutui spitaalisilta, ja toisesta, joka heitteli spitaalisia kivillä pitääkseen heidät loitolla. Jeesusta sitä vastoin spitaalisen ahdinko riipaisi niin, että hän teki jotain, mitä muut juutalaiset eivät voineet kuvitellakaan tekevänsä: hän kosketti miestä. Hän teki näin, vaikka olisi voinut parantaa spitaalisen sanomalla vain sanan (Mt 8:5–13).

Minä haluan: Jeesus ei ainoastaan myöntynyt miehen pyyntöön vaan ilmaisi, että hän todella halusi täyttää sen. Hän ei siis parantanut pelkästä velvollisuudentunnosta.

kosketti häntä: Ks. Mt 8:3, tutkimisviite.

Minä haluan: Ks. Mt 8:3, tutkimisviite.

näyttämään itsesi papille: Ks. Mr 1:44, tutkimisviite.

näyttämään itsesi papille: Mooseksen lain mukaan papin täytyi vahvistaa, että spitaalinen oli parantunut. Spitaalista parantuneen piti matkustaa temppeliin ja viedä uhriksi se, mitä Mooses oli käskenyt. (3Mo 14:2–32.)

Hänen rukoillessaan: Luukas kiinnittää evankeliumissaan erityishuomiota rukoilemiseen. Vain hän mainitsee useita tilanteita, joissa Jeesus rukoili. Esimerkiksi tässä Luukas kertoo, että Jeesus rukoili kasteensa aikana. Myöhemmin Paavali kirjoitti muistiin osan niistä tärkeistä sanoista, jotka Jeesus esitti ilmeisesti tuossa rukouksessa (Hpr 10:5–9). Muita esimerkkejä tilanteista, joissa vain Luukas kertoo Jeesuksen rukoilleen, ovat Lu 5:16; 6:12; 9:18, 28; 11:1; 23:46.

rukoilemaan: Vain Luukas mainitsee tässä ja seuraavassa jakeessa (Lu 9:29), että Jeesus rukoili muodonmuutoksensa yhteydessä. Muita esimerkkejä tilanteista, joissa vain Luukas kertoo Jeesuksen rukoilleen, ovat Lu 3:21; 5:16; 6:12; 9:18; 11:1; 23:46.

Hän meni – – usein autioille seuduille rukoilemaan: Tämä on yksi niistä monista tilanteista, joissa vain Luukas kertoo Jeesuksen rukoilleen (ks. Lu 3:21; 9:28; tutkimisviitteet). Tässä jakeessa käytetyt kreikan verbimuodot ilmaisevat, että Jeesuksella oli tapana rukoilla paljon. Vastineella ”autiot seudut” käännetty kreikan sana (érēmos) tarkoittaa usein aavikkoa tai erämaata, mutta se voi tarkoittaa myös mitä tahansa ”syrjäistä paikkaa” (Mt 14:13; Mr 1:45; 6:31; Lu 4:42; 8:29). Jeesus ei ollut erakko, vaan hän rakasti toisten seuraa (Mt 9:35, 36; Lu 8:1; 19:7–10; Joh 11:5). Hän vetäytyi kuitenkin usein yksinäisyyteen, koska hän rakasti vielä enemmän Isänsä seuraa. Hän halusi olla kahdestaan Jehovan kanssa ja rukoilla häntä vapaasti kaikessa rauhassa (Mt 14:23; Mr 1:35).

Jehovan voimaa: Kreikkalaisissa käsikirjoituksissa on tässä sana Kýrios (’Herra’), mutta on hyviä perusteita käyttää päätekstissä Jumalan nimeä. Tekstiyhteys osoittaa selvästi, että Kýrios tarkoittaa Jumalaa. Lisäksi kreikan sana dýnamis, joka voidaan kääntää ”voimaksi”, esiintyy Septuagintassa kohdissa, joissa heprealainen teksti viittaa Jehovan voimaan ja tekstiyhteydessä on Tetragrammi (Ps 21:1, 13; 93:1; 118:15). (Ks. liite C3, johdanto, ja liite C3, Lu 5:17.)

tiilikaton läpi: Matteuksen (9:1–8), Markuksen (2:1–12) ja Luukkaan evankeliumeissa kerrotaan tilanteesta, jossa Jeesus paransi halvaantuneen miehen. Nämä kolme kertomusta täydentävät toisiaan. Matteus ei mainitse lainkaan sitä, että mies laskettiin katon läpi, kun taas Markus selittää, että miehen ystävät purkivat kattoa ja kaivoivat siihen aukon, josta he laskivat miehen alas paareilla. Luukas sanoo, että mies laskettiin ”tiilikaton läpi”. (Ks. Mr 2:4, tutkimisviite.) Vastineella ”tiilikatto” käännetty kreikan sana (kéramos) voi tarkoittaa savea, tiilien valmistusainetta, mutta tässä monikkomuoto viittaa nähtävästi kattotiiliin. On todisteita siitä, että muinaisessa Israelissa oli tiilikattoja. Vaikka Markuksen ja Luukkaan kertomusten perusteella ei voidakaan sanoa tarkkaan, millainen tuo katto oli, tiilet oli ehkä ladottu katolle maakerroksen päälle tai upotettu siihen jollain tavalla. Kertomuksista käy kuitenkin selvästi ilmi, että halvaantuneen miehen ystävät näkivät paljon vaivaa saadakseen hänet Jeesuksen eteen. Se osoitti, että heillä oli vahva usko. Kaikki kolme kertomusta mainitsevatkin, että Jeesus ”näki heidän uskonsa” (Lu 5:20).

purkivat katon – – kaivettuaan siihen aukon: Ensimmäisen vuosisadan Israelissa monissa taloissa oli tasakatto, jolle päästiin portaita pitkin tai ulkokautta tikapuita pitkin. Markuksen kertomuksessa ei tarkenneta, mistä materiaalista tämän talon katto oli tehty. Usein katto kuitenkin rakennettiin puupalkeista ja niiden päälle asetettiin oksia ja ruokoja sekä maakerros, joka tiivistettiin. Joissain taloissa oli tiilikatto, ja Luukkaan mukaan mies laskettiinkin ”tiilikaton läpi”. (Ks. Lu 5:19, tutkimisviite.) Halvaantuneen miehen ystävät pystyivät helposti tekemään kattoon niin suuren aukon, että siitä mahtui laskemaan paarit täpötäyteen huoneeseen.

näki heidän uskonsa: Ks. Mt 9:2, tutkimisviite.

Nähdessään heidän uskonsa: Jeesus käytti monikollista pronominia ”heidän”, joten hän pani merkille, miten vahva usko koko ryhmällä oli, ei vain halvaantuneella miehellä.

kirjanoppineet: Ks. Mt 2:4, tutkimisviite.

kirjanoppineet: Tai ”lainoppineet”. Tätä sanaa käytettiin Jeesuksen aikana Mooseksen lain asiantuntijoista ja opettajista.

antaa syntejä anteeksi...: Kolme pistettä osoittaa, että Jeesus lopetti lauseen kesken, ja heti sen jälkeen hän todisti väitteensä oikeaksi parantamalla miehen kaikkien nähden.

Ihmisen Pojalla: Tämä ilmaus esiintyy evankeliumeissa noin 80 kertaa. Jeesus käytti sitä itsestään ilmeisesti korostaakseen sitä, että hän oli todella ihminen, syntynyt naisesta, ja että hän vastasi täysin Aadamia. Hänellä oli voimaa lunastaa ihmiskunta synnistä ja kuolemasta. (Ro 5:12, 14, 15.) Tämä ilmaus osoittaa myös, että Jeesus oli Messias eli Kristus (Da 7:13, 14). (Ks. sanasto.)

Ihmisen Pojalla: Ks. Mt 8:20, tutkimisviite.

antaa syntejä anteeksi...: Ks. Mt 9:6, tutkimisviite.

Leevin: Rinnakkaiskertomuksessa Mt 9:9:ssä tätä opetuslasta sanotaan Matteukseksi. Puhuessaan hänestä entisenä veronkantajana Markus ja Luukas käyttävät nimeä Leevi (Lu 5:27, 29), mutta mainitessaan hänet apostolien joukossa he käyttävät nimeä Matteus (Mr 3:18; Lu 6:15; Ap 1:13). Raamatussa ei kerrota, sanottiinko Leeviä Matteukseksi jo ennen kuin hänestä tuli Jeesuksen opetuslapsi. Markus on ainoa evankeliumin kirjoittaja, joka mainitsee, että Matteus Leevi oli Alfeuksen poika (ks. Mr 3:18, tutkimisviite).

Tule minun seuraajakseni: Tässä kehotuksessa käytetyn kreikan verbin perusmerkitys on ’kulkea perässä’ tai ’tulla jäljessä’, mutta tässä se merkitsee ’seurata jotakuta opetuslapsena’.

Leevi-nimisen: Rinnakkaiskertomuksessa Mt 9:9:ssä tätä opetuslasta sanotaan Matteukseksi. Puhuessaan hänestä entisenä veronkantajana Markus ja Luukas käyttävät nimeä Leevi (Mr 2:14), mutta mainitessaan hänet apostolien joukossa he käyttävät nimeä Matteus (Mr 3:18; Lu 6:15; Ap 1:13). Raamatussa ei kerrota, sanottiinko Leeviä Matteukseksi jo ennen kuin hänestä tuli Jeesuksen opetuslapsi. (Ks. Mr 2:14, tutkimisviite.)

veroasemalla: Ks. Mr 2:14, tutkimisviite.

Tule minun seuraajakseni: Ks. Mr 2:14, tutkimisviite.

veroasemalla: Tai ”tulliasemalla”. Veroasema saattoi olla pieni rakennus tai koppi, jossa veronkantaja istui keräämässä veroja vienti- ja tuontitavaroista sekä tavaroista, joita kauppiaat kuljettivat maan halki. Leevi, joka tunnettiin myös nimellä Matteus, työskenteli veroasemalla Kapernaumissa tai sen lähistöllä.

aterialla: Tai ”pitkällään pöydän ääressä”. Ateriointi toisen kanssa pitkällään pöydän ääressä kertoi läheisistä väleistä. Siksi Jeesuksen ajan juutalaiset eivät yleensä koskaan olleet pitkällään pöydän ääressä eli syöneet ateriaa ei-juutalaisten tai sellaisten juutalaisten kanssa, joita he halveksivat.

veronkantajatkin: Monet juutalaiset keräsivät veroja roomalaisille vallanpitäjille. Näitä juutalaisia vihattiin, koska he tekivät yhteistyötä vihatun vieraan vallan kanssa ja lisäksi perivät enemmän veroa kuin oli säädetty. Muut juutalaiset tavallisesti karttoivat veronkantajia ja niputtivat heidät yhteen syntisten ja prostituoitujen kanssa (Mt 11:19; 21:32).

aterialla: Ks. Mr 2:15, tutkimisviite.

veronkantajia: Ks. Mt 5:46, tutkimisviite.

vanhurskaita: Ks. sanasto, ”Vanhurskaus”.

paastoatte: Tarkoittaa ravinnosta pidättymistä määräajaksi. (Ks. sanasto, ”Paasto”.) Jeesus ei käskenyt opetuslastensa paastota eikä toisaalta kieltänyt heitä tekemästä niin. Mooseksen lain alaisuudessa vilpittömät juutalaiset ilmaisivat paastoamalla, että he katuivat nöyrästi syntejään Jehovan edessä (1Sa 7:6; 2Ai 20:3).

paastoavat: Ks. Mt 6:16, tutkimisviite.

sulhasen ystävillä: Kirjaim. ”morsiushuoneen pojilla”. Tämä idiomi tarkoittaa häävieraita, varsinkin sulhasen ystäviä.

sulhasen ystäviä: Ks. Mt 9:15, tutkimisviite.

viiniä – – viinileileihin: Ks. Mt 9:17, tutkimisviite.

viiniäkään – – viinileileihin: Raamatun aikoina viiniä säilytettiin tavallisesti nahkaleileissä (1Sa 16:20). Nämä astiat valmistettiin kotieläinten, kuten lampaiden tai vuohien, vuodista. Vanhat nahkaleilit kuivuivat ja jäykistyivät, mutta uudet venyivät ja joustivat, ja siksi ne kestivät uuden viinin käymisprosessin aiheuttaman paineen. (Ks. sanasto, ”Viinileili”.)

hyvää: Tai mahd. ”parempaa”, joidenkin käsikirjoitusten mukaan.