Markus 4:1–41
Alaviitteet
Tutkimisviitteet
rannalla: Galileanjärven rannalla lähellä Kapernaumia on alue, joka muodostaa luonnon amfiteatterin. Siellä on niin hyvä akustiikka, että suuri ihmisjoukko olisi pystynyt kuulemaan, kun Jeesus puhui heille veneestä.
jonkin matkan päässä rannasta: Ks. Mt 13:2, tutkimisviite.
vertauksin: Tai ”kielikuvin”. Kreikan sana parabolḗ merkitsee kirjaimellisesti ’rinnakkain asettamista’ tai ’yhteen asettamista’, ja sitä voidaan käyttää sananlaskusta, vertauksesta tai muusta kielikuvasta. Jeesus selitti usein jotain asiaa asettamalla sen toisen samanlaisen asian rinnalle eli vertaamalla niitä keskenään (Mr 4:30). Hänen vertauksensa olivat lyhyitä, usein fiktiivisiä kertomuksia, jotka sisälsivät moraalisen opetuksen tai hengellisen totuuden.
vertauksin: Ks. Mt 13:3, tutkimisviite.
kallioisiin paikkoihin: Ei tarkoita kivikkoista maata vaan peruskalliota tai kallionkielekettä, jonka päällä on vain ohut maakerros. Rinnakkaiskertomuksessa Lu 8:6:ssa sanotaan, että osa siemenistä putosi ”kalliolle”. Sellaisessa maaperässä juuret eivät pääse tarpeeksi syvälle imemään kasvin tarvitsemaa kosteutta.
kallioisiin paikkoihin: Ks. Mt 13:5, tutkimisviite.
ohdakkeiden sekaan: Jeesus ei selvästikään viitannut täysikasvuisiin piikkipensaisiin vaan rikkakasveihin, joita ei ollut kitketty kynnetystä maasta. Ne kasvaisivat ja tukahduttaisivat orastavan viljan.
ohdakkeiden sekaan: Ks. Mt 13:7, tutkimisviite.
Se jolla on korvat kuunnella, kuunnelkoon: Ennen kuin Jeesus kertoi kylväjävertauksen, hän sanoi: ”Kuunnelkaa!” (Mr 4:3.) Vertauksen lopuksi hän toisti tämän kehotuksen ja korosti näin, miten tärkeää hänen seuraajiensa on noudattaa hänen neuvojaan tarkasti. Samanlainen kehotus on Mt 11:15; 13:9, 43; Mr 4:23; Lu 8:8; 14:35; Il 2:7, 11, 17, 29; 3:6, 13, 22; 13:9:ssä.
ajan: Ks. Mt 13:22, tutkimisviite.
ajan: Tai ”maailman”, ”asiainjärjestelmän”. Kreikan sanan aiṓn perusmerkitys on ’aikakausi’, ja se voi tarkoittaa olosuhteita tai jollekin ajalle tai ajanjaksolle tunnusomaisia piirteitä. Tässä ilmaus yhdistetään huoliin ja ongelmiin, jotka ovat tunnusomaisia nykyiselle aikakaudelle. (Ks. sanasto, ”Aikakausi”.)
lamppu: Raamatun aikoina käytettiin tavallisesti pieniä savilamppuja, jotka täytettiin oliiviöljyllä.
astian: Tai ”vakan”. Käytettiin viljan ja muiden kuivien aineiden mittaamiseen. Tässä mainittu ”astia” (kreik. módios) veti noin 9 l.
lamppua: Ks. Mt 5:15, tutkimisviite.
astian: Ks. Mt 5:15, tutkimisviite.
Sillä mitalla, jolla te mittaatte: Jakeiden 23–25 tekstiyhteys osoittaa, että jos opetuslapset ”mittaavat” eli osoittavat vain vähän kiinnostusta Jeesuksen opetukseen, he eivät voi odottaa saavansa siitä paljon irti. Mutta jos he kohdistavat siihen täyden huomionsa, hän puolestaan antaa heille tietoa ja ymmärrystä, joka ylittää odotukset. Silloin heillä itsellään on ymmärrystä runsain mitoin ja he pystyvät paremmin auttamaan toisiakin ymmärtämään asioita. Jeesus antaa heille avokätisesti vielä lisääkin, paljon enemmän kuin he kuvittelivatkaan.
Jumalan valtakuntaa voidaan verrata siihen, että mies heittää siemeniä: Markus on ainoa evankeliumin kirjoittaja, joka on kirjoittanut muistiin jakeissa 26–29 olevan vertauksen.
sinapinsiemen: Israelissa kasvaa luonnonvaraisena useita erilaisia sinappilajeja. Mustasinappi (Brassica nigra) on yleinen viljelykasvi. Suhteellisen pienestä siemenestä, jonka läpimitta on 1–1,6 mm ja paino 1 mg, kasvaa puun kokoinen kasvi. Jotkin lajit voivat kasvaa jopa 4,5 m korkeiksi.
pienin kaikista siemenistä: Muinaisissa juutalaisissa teksteissä sinapinsiementä käytettiin kielikuvana siitä, mikä oli kaikkein pienintä. Vaikka nykyään tunnetaan pienempiäkin siemeniä, se oli ilmeisesti pienin niistä siemenistä, joita galilealaiset maanviljelijät keräsivät ja kylvivät Jeesuksen aikana.
sinapinsiemen: Ks. Mt 13:31, tutkimisviite.
pienin kaikista siemenistä: Ks. Mt 13:32, tutkimisviite.
eivät kuulleet sen ääntä, joka puhui: Tai ”eivät ymmärtäneet sen ääntä, joka puhui”. Ap 9:3–9:ssä on Luukkaan kuvaus siitä, mitä Paavalille tapahtui matkalla Damaskokseen. Kun Ap 9. ja 22. luvun kertomukset yhdistetään, saadaan kokonaiskuva tapahtumista. Kuten Ap 9:7:n tutkimisviitteessä selitetään, Paavalin kanssa olevat miehet kuulivat kyllä jotain ääntä, mutta ilmeisesti he eivät saaneet selvää sanoista. Paavali sitä vastoin ymmärsi, mitä tuo ääni sanoi. Tämä on sopusoinnussa sen kanssa, miten sanaa ”kuulla” vastaavaa kreikan sanaa käytetään Ap 22:7:ssä. Siinä Paavali selittää, että hän ”kuuli äänen sanovan”, ts. hän kuuli ja ymmärsi sanat. Paavalin kanssa kulkevat miehet sitä vastoin eivät ymmärtäneet, mitä hänelle sanottiin, ehkä siksi että ääni oli vaimea tai muuten epäselvä. Ilmeisesti tässä mielessä he ”eivät kuulleet sen ääntä, joka puhui”. (Vrt. Mr 4:33 ja 1Ko 14:2, joissa sanaa ”kuulla” vastaava kreikan sana voidaan kääntää vastineella ”ymmärtää” tai ”kuunnella”.)
ymmärtämään: Kirjaim. ”kuulemaan”, ”kuuntelemaan”. Kreikan sana voi sisältää merkitykset ’kiinnittää huomiota kuuntelemalla’ ja ’ymmärtää’. (Vrt. Ap 9:7; 22:9; tutkimisviitteet.)
kuulivat äänen: Tai ”kuulivat jotain ääntä”. Ap 22:6–11:ssä on Paavalin oma kuvaus siitä, mitä matkalla Damaskokseen tapahtui. Kun Ap 9. ja 22. luvun kertomukset yhdistetään, saadaan kokonaiskuva tapahtumista. Molemmissa kertomuksissa käytetään samaa kreikan sanaa fōnḗ, joka voi tarkoittaa jonkun tai jonkin ääntä kieliopillisesta rakenteesta riippuen (Ap 9:7:ssä kreikan sana on genetiivissä ja Ap 22:9:ssä akkusatiivissa). Paavalin kanssa olevat miehet kuulivat kyllä jotain ääntä, mutta ilmeisesti he eivät saaneet selvää sanoista. Paavali sitä vastoin kuuli ja ymmärsi, mitä tuo ääni sanoi (Ap 26:14). (Ks. Ap 22:9, tutkimisviite.)
toiselle rannalle: Ks. Mt 8:18, tutkimisviite.
vastarannalle: Ts. Galileanjärven itärannalle.
hyvin raju myrskytuuli: Kreikan kolme sanaa voitaisiin kääntää kirjaimellisesti ”tuulen suuri hirmumyrsky”. (Ks. Mt 8:24, tutkimisviite.) Markus ei itse ollut paikalla, mutta hänen elävä kuvauksensa myrskytuulesta ja tilanteen muista yksityiskohdista voi osoittaa, että hän sai tietonsa Pietarilta. (Ks. ”Johdanto Markuksen evankeliumiin”, jossa selitetään Pietarin vaikutusta Markuksen evankeliumiin.)
kova myrsky: Galileanjärvellä on usein kovia myrskyjä. Sen pinta on noin 210 m merenpinnan alapuolella, ja ilma on järvellä lämpimämpää kuin ympäröivillä tasangoilla ja vuorilla. Tämä aiheuttaa häiriöitä ilmakehässä ja voimakkaita tuulia, jotka voivat nostattaa nopeasti aaltoja.
tyynyllä: Tai ”istuintyynyllä”, ”päänalusella”. Sana esiintyy Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa ainoastaan tässä kohdassa. Kreikan määräinen artikkeli voi viitata siihen, että tyyny kuului veneen varustukseen. Se on voinut olla hiekkasäkki, jota pidettiin painolastina peräkannen alla, perämiehen nahkapäällysteinen istuin tai soutajan istuinalustanaan käyttämä talja tai muu pehmike.
Media
Kuvassa näkyvän lampunjalan (1) mallina on käytetty Turkista (Efesoksesta) ja Italiasta löydettyä esineistöä, joka on peräisin ensimmäiseltä vuosisadalta. Tällaisia lampunjalkoja oli todennäköisesti varakkaissa kodeissa. Köyhemmissä talouksissa lamppu ripustettiin kattoon, asetettiin seinäsyvennykseen (2) tai pantiin savi- tai puujalustalle.
Vuosina 1985–86 kuivuus sai Galileanjärven vedenpinnan laskemaan niin paljon, että osa pohjamutaan hautautuneen muinaisen veneen rungosta tuli näkyviin. Runko on 8,2 m pitkä ja 2,3 m leveä, ja laidan korkein kohta on 1,3 m. Arkeologien mukaan vene rakennettiin jolloinkin ensimmäisellä vuosisadalla ennen tai jälkeen ajanlaskun alun. Animaatio osoittaa, miltä vene ehkä näytti, kun se oli vesillä noin 2 000 vuotta sitten. Jäännökset ovat nykyään näytteillä eräässä museossa Israelissa.
Kuva perustuu ensimmäisen vuosisadan kalastusveneen jäännöksiin, jotka löytyivät Galileanjärven pohjamudasta rannan tuntumasta, sekä mosaiikkiin, joka löytyi ensimmäisen vuosisadan talosta Migdalin merenrantakaupungista. Tällaisessa veneessä oli ehkä masto ja yksi tai useampi purje sekä viiden hengen miehistö: neljä soutajaa ja yksi perämies, joka seisoi pienellä peräkannella. Vene oli 8,2 m pitkä, 2,3 m leveä keskeltä ja 1,3 m syvä. Siihen mahtui nähtävästi ainakin 13 henkeä.
Raivoava myrskytuuli riepottaa venettä, ja opetuslapset kastuvat läpimäriksi ylittäessään Galileanjärveä. He pelkäävät hukkuvansa ja huutavat kauhuissaan apua. Jeesus on nukkumassa, mutta nyt hän herää ja käskee järveä: ”Vaikene! Ole hiljaa!” Siinä samassa myrsky laantuu ja tulee ”aivan tyyni”. (Mr 4:35–41.) Tämä ihme osoittaa, että kun Jeesus hallitsee maapalloa, hän ja hänen Isänsä eivät anna voimakkaiden sääilmiöiden aiheuttaa vahinkoa Jumalan valtakunnan alamaisille (Il 21:4). Markus ei ollut itse mukana tässä tilanteessa, mutta silti hän kertoo siitä evankeliumilleen tyypillisellä dynaamisella, nopeatempoisella tyylillä. Hänen elävä, yksityiskohtainen kuvauksensa voi olla osoitus siitä, että hän sai tietonsa joltain veneessä olleelta opetuslapselta, mahdollisesti Pietarilta.