1-3. (1) ¿Jamüshii noʼutuneeka aaʼin na tooloyuu aʼyataakana nipialuʼu Nabal? (2) ¿Kasa wekirajaajeetka anain süchiki Abigail?

SHIʼRÜIN Abigail mmoluin maʼin chi jimaʼai aashajaakai sümaa. Makaʼa nia shia süka nütüjaain saaʼu nantajanain waneinnua wayuu sünain oʼunaʼalaa naaʼin. Eetaashii maʼaka 400 surulaat wopuluʼukana süpüla noʼutuinjanain naaʼin na tooloyuu aʼyataakana shipialuʼu Abigail nümaa Nabal, chi suʼwayuusekai. ¿Jamüsü naaʼinrajatka tia?

² Shia sutuma tü naainjalakat Nabal. Ayatüshia eʼrülin nia wayumüin sümüin wayuu maʼakaapuʼu paala. Eʼrüshi wayumüin süka nünüiki nümüin wanee wayuu kamaajachika wainma surulaat yalayalakana aaʼin sünain atkawaa. Müshijeseʼe nuwataamaatüin sümaʼanamüin Abigail wanee jimaʼai aʼyataakai nümüin Nabal. Nütüjaa aaʼu eein süpüla sükaaliinjain naya suulia noʼutunuin aaʼin. ¿Kasaka saaʼinreerüin Abigail?

³ Süpüla watüjaain saaʼu tü saaʼinrakat Abigail, wekirajaa palajana süchiki tü sukuwaʼipakat. ¿Jaratche maʼin tü wayuu Abigail münakat? ¿Jamüshii noʼutüneeka aaʼin na tooloyuu aʼyataakana nipialuʼu Nabal? ¿Kasa shikirajaka anain waya sukuwaʼipa sunoula?

4. ¿Jamüsü maʼin nukuwaʼipa Nabal?

⁴ Waneejatü maʼin sukuwaʼipa Abigail nuulia Nabal. Anakuwaʼipai maʼin Nabal süka nuʼwayuusein Abigail, shiaka mojukuwaʼipalüin Abigail. Yaletüsü naaʼin Nabal sutuma washirüin nia. Mojusüjeseʼe sünüiki wayuu nüchiki. Niaichijaʼa neʼe wayuu chia mojuka maʼin süküjala Wiwülia nüchiki. «Wayuu malasü neʼe», maluʼulu tü nünüliakat. Jaratka joo atüjaain saaʼu nünüliatüjürüle joʼuuiwaʼaya nia jee  nünüliayaasüle shia atumawaa saaʼu müin nia. Kettaashaatasü nümaa tü nünüliakat. Niʼra amüinrü wayuu süpüshuaʼa Nabal sümaa kaainjaralin nia. Wayuu jashichi neʼe, asüi maʼin nia jee mmoluuka eemachi nia. Nnojoishi jaralüin alin apüla nia (1 Sam. 25:2, 3, 17, 21, 25).

5, 6. (1) ¿Jamüsü wayuuka anasü Abigail? (2) ¿Jamüsü kasaatka Abigail nümaa wanee wayuu eʼrüi wayumüin?

⁵ Waneejattaaka joo sukuwaʼipa Abigail. «Talatüshi tashi tamaa», maluʼulu tü sünüliakat. Talatüsü naaʼin wanee wayuu anasüchonle nüchon, talataleejeechipajaʼa nia wayuule anasü tü nüchonkot. Eepejeʼe jieyuu anasüchoin nnojotka wayuuin anasü, nnojotsü laülaain saaʼin, nnojotsü kekiin maʼin, nnojotsü yalayalain saaʼin otta manoulasat. Nnojotpejeʼe müin sukuwaʼipa Abigail. Anasüchon shia saashin tü Wiwüliakat, laülaa aaʼinrü jee atüjasü süpüleerua sukuwaʼipa (paashajeʼera 1 Samuel 25:3).

⁶ ¿Jamaka kasaatka shia nümaa wanee wayuu eʼrüi wayumüin? Soʼu tia, kasaaleere wanee jiet saaʼinrüin tü namakat sümüin na wayuu kachonkana shia. Naya akumajaka sukuwaʼipa süpüla kaʼwayuuseinjatüin nachon. Jaʼitairü nnojoluin müin tü aainjünakat süka Abigail, eesüjaʼa nemeʼejüle saaʼin na wayuu kachonkana shia süpüla kasaalüinjatüin shia nümaa Nabal, «wayuu washirü nia, aneerü pia nutuma otta aneena waya pünainjee», eeshiijaʼa namüle sümüin. Nnojotpejeʼe anain sukuwaʼipa Abigail nümaa Nabal sutuma washirüin nia.

7. (1) ¿Kasa nnojotka naaʼinrüin na wayuu anoujashiikana suulia mojutuin namüin nachonnii tü kaʼwayuuseekat? (2) ¿Kasa ayataka saaʼinrüin Abigail?

⁷ Na wayuu anoujashiikana nekirajüin nachonnii süpüla kojutuinjatüin namüin tü kaʼwayuuseekat. Müshiijeseʼe nnojoluin nemeʼejüin naaʼin nachonnii süpüla kasaalüin naya sümaa wayuu saaʼu suwashirüin jee nnojoishii nemeʼejüin naaʼin süpüla nachajaain kaʼwayuusee tepichiiwaʼaya naya (1 Cor. 7:36). Akatsaʼa Abigail kasaatsü shia, nnojotsü kasakainjatüin sutuma tia. Ayatapejeʼe alin süpüla suʼwayuuse sümaa kojutuin nia sümüin.

8. ¿Jarai chi mojutkai nümüin Nabal? ¿Jamüsü mojuka maʼin tia?

⁸ Mojuleesia joo naainjala Nabal. Mojutsai David nutuma, chi nüneekajalakai Jeʼwaa nükajee Samuel süpüla niiʼirakain Saúl sünain aluwatawaa (1 Sam. 16:1, 2, 11-13). Chakuwaishi David ounjulaain isashiipaʼamüin namaa 600 wayuu nümaajanakana, ounjulaashii nuulia chi aluwataaikai Saúl süka noʼutuneein aaʼin nutuma.

9, 10. (1) ¿Kasa alataka nümüin David namaa na nusurulaatsekana? (2) ¿Jamüsü talatüinjatka naaʼin Nabal sümaa tü naaʼinrakat David namaa na nusurulaatsekana? (Paashajeʼera tü nootakat).

⁹ Mayaapejeʼe chajachin kepiain Nabal chaa Maón, chapuʼusü ekajeʼennüin tü nümüʼlüinkalüirua peje sünain tü pueulokot  Carmelo. * Koumainshi nia chaʼayaa. Eejatü 3.000 naʼanneetse Nabal keküleka saaʼu wanee patajatshii saaʼuka uuchi. Kekülesü tü nümüʼlüinkalüirua eere sülüjüle tia pueulokalüirua. Uuchijeeruʼu sünain, chajatü tü anoouishii chakat Parán; jee wüinpejeeruʼusü sünain tü mar Salado münapuʼukat (mar Muerto münüsü maaʼulu yaa). Wainma luwopu sümaa koʼushii chayaa eejachire nuunjulaain David namaa na nusurulaatsekana. Shiapuʼusü neʼe nekaka tü nalojokot chayaa. Eepuʼushiijaʼa wanaale namaa na jimaʼalii arüleejüliikana nümüʼlüin Nabal, chi wayuu washitkai maʼin.

¹⁰ Na nusurulaatsekana David, matüjainsalii aapawaa naʼanneetse Nabal, naaʼinmajüin shia jee naaʼinmajüin na arüleejüliikana (paashajeʼera 1 Samuel 25:15, 16). Wainma wüchii jashichi eepünaale nekajeʼerüin na arüleejüliikana tü anneetkalüirua. Otta müsia joutsü kaʼruwarannuu uuchipünaajee sünain sülüjüle Israel. *

11, 12. (1) ¿Jamüsü nünüiki David süpüla niiʼiyatüin nujut Nabal nümüin? (2) ¿Jamüsü mojuka tü naaʼinrakat Nabal?

¹¹ Kapüleekajasaʼa nümüin David aapaa tü neküinjatkat watta naalii wayuu chaa wünaʼapü. Nüjütüinjeseʼe polooshii wayuu sünain ojulijaa naaʼu Nabal. Nütüjaa aaʼu David eein ekawaa, talatüin saaʼin wayuu sümaa kamaneein shia soʼutpünaa sükalia süüjünüin soi anneerü. Anasü joo tü pütchi nuluwataakat David nümüin Nabal. «Anii David chi püchonkai», müsü nünüiki nümüin Nabal süka kojutuin nia nümüin saaʼu wayuuin miyoʼu nuulia. ¿Jamaka nünüiki Nabal niʼipajee David? (1 Sam. 25:5-8).

¹² Naashichijaakalaka neʼe Nabal. «Airuʼutshaatasü nünüiki Nabal namüin na nüjünalakana David», müsü nüküjala chi jimaʼaikai sümüin Abigail. Mojutsai David nümüin, müshi aka naaʼin wanee wayuu piuuna nümüin. Jeʼiyeshi nia pan, wüin otta asalaa. Naapülijüin niaya. Eeshijaʼa süpüla nüʼürülashaatain nia Nabal maʼaka naaʼin Saúl. Nnojotpejeʼe natüjaain aaʼu wayuukana naainnua, alin David nüpüla Jeʼwaa jee niainjachin aluwataaka saaʼu Israel mapeena nutuma (1 Sam. 25:10, 11, 14).

13. (1) ¿Kasa naaʼinraka David sutuma nünüiki Nabal? (2) ¿Jamüsü saaʼin pümüin tü naainjakat David süka pütüjaain saaʼu tü sümakat Santiago 1:20?

¹³ «Eʼrüikaiche maʼin wayumüin», müshi David sümaa jashichin nia süküjünapa nümüin nünüiki Nabal. «Jülüʼüja jüchajaruutse, joʼu weʼrajaajaiwa», nümakalaka David. Oʼunushiijeseʼe 400 surulaat nümaa David süpüla noʼutajanain naaʼin napüshuaʼa na aʼyataakana  nümüin Nabal (1 Sam. 25:12, 13, 21, 22). Aishaatasü nümüin David tü aainjünakat nümüin, nnojotpejeʼe anain tü naaʼinrajatkat saaliijee tia. Müsüjeseʼe sümüin tü Wiwüliakat: «Chi eekai jashichin nümüin chi nuwalakai, iseerü nüchiki aaʼinraa tü kasa anasü nüchekakat chi Maleiwakai nüpüleerua» (Sant. 1:20). ¿Kaseetkajasaʼa saaʼinrüin Abigail suulia eein outaa?

14. (1) ¿Kasa saaʼinraka Abigail süpüla sunouteʼerüin naainjala Nabal? (2) ¿Kasa shikirajaka anain waya sünain naatajatüin sukuwaʼipa Abigail nuulia Nabal? (Paashajeʼera tü nootakat).

¹⁴ Aküjünüsü suʼttianainjee ekirajaayakat tüü, tü saaʼinrakat Abigail süpüla sunoukteʼerüin tü naainjalakat Nabal. Jülüjasü maʼin saaʼin nünüiki chi jimaʼaikai. Naatajatshaata sukuwaʼipa nuulia chi suʼwayuusekai. Sutuma wayuuin mojulaashi Nabal, nnojoishi aapinnayaain nutuma chi jimaʼaikai süchiki tü alatajatkat namüin, «nnojoishi kasain anain apüla wayuukai chia, nnojoikai aapaain sümaa pütchi», müshi chi jimaʼaikai sümüin Abigail nüchiki Nabal (1 Sam. 25:17). * Sutuma yaletashaatain naaʼin Nabal, jülüjasü neʼe naaʼin niain kojutuin naashin, eʼrapajaʼa nia kasa mojusü saaliijee müin nukuwaʼipa. Eesü wayuu eekai müin akuwaʼipa mayaa. Nnojotpejeʼe müin sukuwaʼipa Abigail, müsüjeseʼe shiain naashajaain amaa chia jimaʼaikai.

15, 16. (1) ¿Jamüsü maka sukuwaʼipa Abigail maʼaka saaʼin tü jiet ashajünakalü achiki suluʼu Proverbios? (2) ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu nnojoluin mojutuin sümüin Abigail chi suʼwayuusekai?

¹⁵ Wayuu yalayatsü Abigail, müsüjeseʼe eejamaatüin saaʼin süka sütüjaain saaʼu miyoʼuin tia kasachikikat. Pienchitua süküjünüin achiki suluʼu ekirajaayakat tüü «eejamaatüin saaʼin» Abigail. ¿Kasa saaʼinraka wanaa sümaa tia? Wainma süchiseinjatka nümüin David jee namüin na nümaajanakana, eejatü pan, wiino, asalaa, maiki eʼitujuushi, torta aainjuushi süka uuwa sümaa higo. Wayuu tütüsü Abigail otta sütüjaa aaʼu tü kasa eekat sümaʼana shipialuʼu. Tü sukuwaʼipakat müsü aka saaʼin tü jiet ashajünakalü achiki mapa suluʼu Proverbios (Prov. 31:10-31). Süjütüinjeseʼe süpüleerua na aʼyataashiikana sümüin sümaa tü eküülü süsülajüinjatkat, oʼuna müsüjaʼa shia sümüiwaʼa nachiiruajee. «Nnojotpejeʼe süküjawalain achiki tia nümüin chi suʼwayuusekai» (1 Sam. 25:18, 19).

¹⁶ ¿Mojutsaiche chi suʼwayuusekai sümüin saaʼu nnojoluin saapirüin nia süchiki tü saaʼinrajatkat? Nnojorüleejaʼa. Watta naalii wayuu eekana süpüla outuin sutuma niʼrala wayumüin Nabal, eʼrüshi  wayumüin nümüin chi wayuu nüneekakai Maleiwa süpüla aluwatawaa. Nnojorüle eejüin saaʼin Abigail, kaainjalasüje shia wanaa nümaa chi suʼwayuusekai. Sütüjaa aaʼu Abigail niainjachin soonooin amaa Maleiwa sümaa waneepiainjatüin shia nümaa nuulialeʼeya Nabal.

17, 18. ¿Kasa saaʼinraka Abigail soʼu süpanapajiraain nümaa David? ¿Jamüsü sünüiki Abigail nümüin David süpüla sütanalüin naaʼin?

¹⁷ Shiasaʼa mapa, apanapajiraasü Abigail nümaa David jee namaa na wayuu nümaajanakana. Ashakatüsüjaʼa wayuukot saaʼujee püliikü shiʼraiwaʼaya naya otta süsapainyoʼukalaka nümülatuʼu David (1 Sam. 25:20, 23). Achuntusüjaʼa shia nümüin David motuinjatüin naaʼin naainjala Nabal nümüin. Jee achuntusü shia nümüin David nnojoliinjanain jamajüin naya nutuma. Wekirajaa jamüin sukuwaʼipa tia sutuma Abigail.

¹⁸ Palajana, shiʼitaain shiain kasirüin tü naainjakat Nabal otta suchuntuin nümüin David motuinjatüin naaʼin tü saainjalakat. Süchikijee, süküjaka nümüin David malaüleʼerüin naaʼin Nabal. Shiajaʼa süküjeeka nümüin nnojoluin kaseerüin saamüin nümüin nuʼutule naaʼin Nabal. Süküjaleein Abigail nümüin David nünüliamaajachin nia Maleiwa, müsüjeseʼe sümüin nümüin: «Süpülajachi pia atkawaa namaa na nüʼünüükana Jeʼwaa». Sütüjaa aaʼu tia wayuukot, nüneekünüin David nutuma Jeʼwaa süpüla aluwatawaa, anuujeseʼe sünüiki: «Shiimainshaata niʼitaajeechin pia [Jeʼwaa] süpüla nekiipüʼüjanain na wayuu Israelkana». Saashajaaka süchiki nnojoluin anain amülale süsha wayuu nutuma süka mojeerüin naaʼin saaliijee naaʼinrüin tia (paashajeʼera 1 Samuel 25:24-31). ¡Anashaatasü maʼin sünüiki Abigail nümüin David, sütanalüin naaʼin!

19. ¿Jamüsü nünüiki David sümüin Abigail? ¿Jamüsü kojutuka shia nümüin?

¹⁹ ¿Jamüsü nünüiki David sümüin Abigail? Müshi nia: «¡Anataʼaleeshijaʼa maʼin Jeʼwaa, chi Sümaleiwasekai Israel makaʼa nuluwataain pia tanainmüin! Anataʼaleesüjaʼa maʼin pia süka kekiin maʼin pia süka nnojoluin kaainjalain taya putuma soʼu kaʼikat tüü». Kojutusü nümüin David tü saaʼinrakat Abigail süka meimmoluin shia sümaa suʼunamaatüin nünainmüin süpüla süchiaain nia suulia kaainjalaa. Nümaka sümüin: «Puʼuna maa pipialuʼumüin süka anakalü akuwaʼipa. Taaʼinreerü tü pümakat tamüin» (1 Sam. 25:32-35).

20, 21. (1) ¿Jamüsü anaka maʼin tü saaʼinrakat Abigail süleʼejapa nümaʼanamüin chi suʼwayuusekai? (2) Sutuma kekiin otta yalayalain saaʼin Abigail, ¿kasa saaʼinraka soʼu saashajaain nümaa Nabal?

²⁰ Süleʼejapa shipialuʼumüin, eesüjaʼa jülüjale saaʼin Abigail tü nümakat David sümüin. ¡Naatajatü maʼin nukuwaʼipa David süka anamiain nia otta kanoulain nia nuulia chi wayuu kasaatkai amaa shia! Nnojotpejeʼe mojuin saaʼin sutuma tü alatakat sümüin. Saashin tü  Wiwüliakat, oʼunusü mapa Abigail eemüin Nabal. Aleʼejüsü süchikuaʼa eemüin chi suʼwayuusekai süpüla süchajaainjatüin anain maʼin sukuwaʼipa nümaa. Otta müsia, süküja achikirü nümüin Nabal tü eküülü sükolojokat nümüin David otta nümüin na nümaajanakana suulia noʼutunüin aaʼin nutuma. Choʼujaasü nütüjaainjatüin saaʼu tia chi suʼwayuusekai. Mojeerü maʼin nümüin naatale tü aküjakat nümüin, müsüjeseʼe süküjain shia nümüin. Nnojotsü süküjamaatüin shia nümüin süntaiwaʼaya, süka eejatüin wanee miʼiraa nutuma Nabal otta epeʼtshi maʼin nia (1 Sam. 25:36).

²¹ Süka kekiin maʼin Abigail sümaa yalayalain saaʼin, saʼatapajaleein sülatapa tü epeʼruwaakat nuulia Nabal süpüla süküjain nümüin tü alatakat. Süka anaitpain naaʼin chi suʼwayuusekai niyaawateerü aaʼu tü süküjainjatkat nümüin, mayaainjeʼe eein süpüla jashichin nia sümüin. Jaʼitaitpejeʼe alatüin tia, süküjainya neʼe tü alatakat. Nnojoishi jashichin nia sümüin süküjapa tü alatakat, nnojoireeshia asoutuin. ¡Joyoo müshi neʼe, nnojoireeshia akutulaain! (1 Sam. 25:37).

22. ¿Kasa alataka nümüin Nabal? ¿Kasa shikirajaka anain waya tü naaʼinrakat Jeʼwaa müliale atumawaa wanee wayuu nutuma suʼwayuuse?

²² ¿Kasa alataka nümüin Nabal? Müshi outakai naaʼin, ichereeshia nia maʼaka saaʼin wanee ipa. Eesüjaʼa tü kasa makalü atuma nia, outushi nia poloomüin kaʼi süchikijee tia, nnojoishi süsirüin nia ayuulii. Saashin tü Wiwüliakat, kaʼlecheshi Nabal nutuma Jeʼwaa, outakalaka nia mapa (1 Sam. 25:38). Nnojoluichipa chi müliapuʼukai atuma Abigail. Outushi nia sutuma kasalajanain naainjala nutuma Maleiwa. Nnojotsü naaʼinrüin Jeʼwaa tia maaʼulu yaa. Sutuma tü alatakat, watüjaa aaʼulu nnojoluin motuin naaʼin Maleiwa na müliakana aaʼin natuma naʼwayuuse, naʼatapajüin tü kaʼi kasalajanainjatkalü oʼu naainjala nutuma (paashajeʼera Lucas 8:17).

23. ¿Kasa naapaka Maleiwa sümüin Abigail? ¿Kasa shiiʼiyataka akajee nnojoluin yaletüin saaʼin?

²³ Anashaateerü maʼin joo sukuwaʼipa Abigail süka taashitpain shia nuulia chi suʼwayuusekai. Eepejeʼe wanee kasa anasü maʼin naapeetka Jeʼwaa sümüin. Nütüjaapa saaʼu David outuin Nabal, aluwateʼetshi nünüiki sümüin süpüla kasaalüin shia nümaa. Anuu sünüiki nümüin: «Tacheküin süpüla püchepchiain taya otta süpüla toʼlojooin nooʼui na wayuu aʼyataakana nümüin chi tasenyotsekai». ¡Anataʼaleesüjaʼa shia süka nnojoluin yaletüin saaʼin! Mayaainjeʼe nuʼwayuuseinjatüin shia David nnojotsü yaletüin saaʼin noulia na waneinnua. Kapülasü saaʼin süka shiʼyataainjatüin sünain oʼlojoo nooʼui na nusurulaatsekana David. Saashin tü Wiwüliakat, oʼunamaatüsü shia nümaʼanamüin David (1 Sam. 25:39-42).

24. ¿Kasa wayu tü eejiraakalü amaa Abigail süchikijee kasaalüin shia nümaa David? ¿Jamüsü sukuwaʼipa Abigail noʼuluʼu chi suʼwayuusekai otta noʼuluʼu Jeʼwaa?

 ²⁴ ¿Aneetche joo sukuwaʼipa Abigail süka nümaaitpain shia David? Nnojottaa, wainma tü kasa eejiraainjatkalü amaa shia süka nuʼwayuuseitpain shia David. Soʼu kaʼikat tia, nuuʼulaapuʼuin Maleiwa wainmain naʼwayuuse na tooloyuukana. Suʼunnaa tia kaʼwayuuseshi David, Ahinoam sünülia. Eesüjaʼa kapüleere sümüin Abigail kepiamüin shia maʼaka saaʼin tü alatapuʼukat sümüin tü jieyuu aʼyataapuʼukalüirua nümüin Maleiwa. Jee müsia süka wainmayülüin tü kasa alatajatkat nümüin David süpülapünaa nüikalaain sünain aluwatawaa. Mayaainjeʼe wainmain tü kasa alatakat sümüin Abigail, aaʼinmajünüsü shia nutuma David, aisü shia nüpüla otta kachonsü shia nümüin. Amaanüsüinka shia sutuma kaʼruwarannuu, nuushikajaaka nachiirua süpüla nüsaajüin shia süchikuaʼa (1 Sam. 30:1-19). Kojutusü maʼin nümüin David tü saaʼinrakat Abigail süka kekiin maʼin shia, yalayalain otta soonooin nümaa waneepia. Jee kojutusü maʼin nümüin Jeʼwaa müle sukuwaʼipa tü jieyuu aʼyataakalüirua nümüin.