1, 2. ¿Kasa wayu tü aʼyatawaa kakaliakalü anain Noé sümaa nüpüshi? ¿Jamüsü kapüleeka shia namüin?

EETAASHI Noé eemeraʼalaataain süchikijee niʼyataain, mapüsashi maʼin. Ayurulaa müshijaʼa Noé sutuma tü aijaakat. Naapüin shipisana chajaruuta, mattiiya jee kaittataalasü seejuu tü mena aʼlakajuushikat. Niirakaataalaka sümüin tü anuwa miyoʼushaata nukumajakat, niʼrüinjaʼa joo shiʼyataʼalaataain nuʼwayuuse, nüchonnii otta naʼüinnüü. Mayaapejeʼe kakaliainnain naya sünain aʼyatawaa, isayülia maʼin.

² «Maaʼinkatche aaʼin sukumajaka wanee anuwa», mataalasü wayuu namüin. «Antajatsaʼa wanee Juya miyoʼushaata» nümapa Noé namüin, nemeeʼerainpalashi nia sümaa nasiraajüin nüka. «Alawaa neʼe tia», müshii. Naashin nayakana, malaa neʼe tü naainjakat Noé sümaa nüpüshi. Akaisaʼa Jeʼwaa, kojutusü maʼin nümüin tü naainjakat Noé.

3. ¿Jamüsü wanaawajiraaka naaʼin Noé nümaa Maleiwa?

³ «Wanaawajiraasü naaʼin waneepia nümaa Maleiwa», müsü tü Wiwüliakat nüchiki Noé (paashajeʼera Génesis 6:9). ¿Jamüsü wanaawajiraaka naaʼin Noé nümaa Maleiwa? Shia süka noonooin waneepia sümaa nünüiki Maleiwa sümaa alin maʼin nia nüpüla. Kakalia mapa süchikijee tia, ashajünüsü suluʼu tü Wiwüliakat pütchikat tüü: «Tü kasa anasü naaʼinrakat Noé sünainjee tü nünoulakat, suturaajaain tü kasa mojusü saaʼinrakat tü wayuukolüirua» (Heb. 11:7). ¿Jamaluʼut tia pütchikat? ¿Kasa shikirajaka anain waya sukuwaʼipa nunoula Noé?

4, 5. ¿Jamüsü mojulaʼaleeka maʼin wayuu kataiwaʼaya noʼu Noé?

⁴ Eʼrüttüjülia wayumüin wayuu eejatkalü kataiwaʼaya noʼu Enoc; nutuushi Noé chia makai. Wayuu loto akuwaʼipachi Enoc, wanaawajiraasü naaʼin nümaa Maleiwa otta nüküjain süsalainjatüin nutuma Maleiwa tü wayuu mojulaajüsükalüirua. Mojulaaleepajaʼa maʼin wayuu noʼuluʼu Maleiwa nükalioʼu Noé, «atkaajiraashii naya sainküin mmakat süpüshua sünain paʼürülaajiraain naya» (Gén. 5:22; 6:11; Jud. 14, 15). ¿Jamüshii mojulaaleeka maʼin naya?

 ⁵ Nia kasitka wanee aapiee eʼrüijaakai wayumüin nümüin Jeʼwaa, aküjashi alawaa nüchiki Jeʼwaa otta kaainjalashi Adán sümaa Eva nutuma. Satanaa otta Yolujaa münüshi maaʼulu. Kataiwaʼaya noʼu Noé, eeshii waneinnua aapiee eʼrüliijaakana wayumüin nümüin Jeʼwaa, napütüin naʼyataain chaa iipünaa süpüleerua wayuuyaainjanain naya yaa Mmapaʼa jee naʼwayuuseinjatüin tü jieyuukalüirua. Aapieekana naainua, namojujeʼerüin sukuwaʼipa wayuu süka mojulaain maʼin naya (Gén. 6:1, 2; Jud. 6, 7).

6. ¿Kasa saaʼinraka wayuu sutuma tü nefilimkalüirua? ¿Kasaka naaʼinrüin Jeʼwaa süpüla najaʼttirüin tia?

⁶ Kachonpa na jieyuukana natuma na aapiee eʼrüliikana wayumüin, naatajannuu maʼin nachonnii. Miyoʼusenuu maʼin naya sümaa katchinjain naya. Nefilim nanülia sutuma tü Wiwüliakat, «eʼnnaajünüshii naya soʼu wainma juya sünain kojutuin sütüma wayuu saaʼujee yalayalain maʼi naya sünain atkawaa». Mojulaasü maʼin wayuu natuma, makalaka «niʼrüin Jehová tü wayuukolüirua sainküin mmakat sünain mojulaain maʼi shiairua je jülüjain saaʼin tü mojuluʼutkat waneepia». Najaʼttirüinjeseʼe naya Jeʼwaa saaliijee tia. Nuuʼulaain neʼe sülatüin 120 juya süpüla najaʼttirüin naya (paashajeʼera Génesis 6:3-5).

7. ¿Jamüsü kapüleeka nümüin Noé sümaa nuʼwayuuse epijaa nachonnii?

⁷ Mayaapejeʼe mojulaain maʼin wayuu soʼu tia, nünta anainrü Noé wanee jierü anamia. Shiasaʼa kinientopa nuuyase Noé, kachonshi nia sümüin nuʼwayuuse, anuu nanülia na nüchonniikana: Sem, Cam nümaa Jafet. * Kapüleekajasaʼa maʼin nümüin Noé sümaa nuʼwayuuse  nepijain nachonnii soʼu tia. Nachiaain naya suulia tü kasa mojusü aaʼinnakat. Eepuʼushii tepichi ashateekana maʼin nakuwaʼipa nachonnii na aapieekana süka «katsüniin maʼi naya» sümaa neʼnnaajünüin maʼin. Nnojoishii nüsülüjaain Noé na nüchonniikana suulia neʼrüin tü kasa mojusü naainjakat nachonnii na aapieekana. Nikirajüin naya sünain tü shiimainkat nüchiki Jeʼwaa, chi Maleiwa nnojoikai acheküin tü mojulawaakat. Nükaaliinjüinjana naya süpüla nayaawatüin saaʼu mojuin maʼin nümüin Jeʼwaa tü atkawaakat otta tü eʼraakat wayumüin (Gén. 6:6).

8. ¿Kasa naaʼinrüinjatka na wayuu kachonkana süpüla nashatüinjatüin nukuwaʼipa Noé sümaa nuʼwayuuse?

⁸ Kapüleesü nümüin Noé sümaa nuʼwayuuse nepijain nachonnii. Tia nayaawata aaʼu na wayuu kachonkana maaʼulu yaa, süka jamüin, shiain jülüjain saaʼin wayuu manoujainsat tü atkawaakat otta tü eʼraakat wayumüin. Wainma maʼin jimaʼalii jee majayünnüü kaʼruwarannuukana maaʼutpünaa. Tü nanajakat na tepichikana suluʼu telewisoot, shialeʼeya neʼe tü atkawaakat. Sutuma müin tia, ¿kasa naaʼinrüinjatka na wayuu achekakana kasa anasü napüleerua nachonnii? Nekirajüinjana naya nüchiki Jeʼwaa, chi Maleiwa ayoutakai tü atkawaakat (Sal. 11:5; 37:10, 11). Mayaapejeʼe mojulaain maʼin wayuu maaʼulu, eesü süpüla anain sukuwaʼipa nepijia na tepichikana maʼaka naainjain shia Noé sümaa nuʼwayuuse. Anasü nepijia nüchonnii Noé nutuma, müshiijeseʼe kaʼwayuusein naya wayuu oonookana sümaa nünüiki Jeʼwaa.

9, 10. (1) ¿Kasa nuluwataaka anain Jeʼwaa Noé? (2) ¿Jamüinjatü sukuwaʼipa sukumajia tü anuwakat nutuma Noé? ¿Kasa naaʼinrajatka süpüla nuʼttaainjachin sümaa nüpüshi?

⁹ Soʼu wanee kaʼi, nümaka joo chi Maleiwakai nümüin Noé: «Anakaja jooluʼu müleka pükumajüle wane kasa maa aka saaʼin anua müleʼoshaatain maʼi süka wunuʼu anasüin eekai kajüin» (Gén. 6:14). Nüküjain Jeʼwaa nümüin Noé najaʼttirajanain napüshuaʼa na wayuu mojulaashiikana.

¹⁰ Tü nukumajakat Noé, nnojotsü müin aka saaʼin tü anuwa eekat maaʼulu, waneʼeya sümüin. Müsü aka saaʼin wanee kaaja miyoʼushaata. Nüküjain Jeʼwaa nümüin Noé jetsüinjatüin sajaʼapüin otta jamüinjatüin sukumajia; nüshulerüinjatü mena sütoʼutapünaa jee suluʼupünaa. ¿Kasapülajatü tia? Müshi Maleiwa: «Anteerü tatüma wane wüin miyoʼushaata maʼi süpüla tajaʼttirüinjatüin tü wayuukot ütamüinreʼeya je kasa süpüshua sainküinkat mma». Nümaka süchikijee: «Oʼotoweechi pia suluʼumüin tü anua pükumajakat sümaa tü puʼwayuusekat ooʼulaka namaa na püchonniikana namaa naʼwayuuse». Nnojotpejeʼe shiain neʼe naaʼinrüinjatüin Noé tia,  nikerotirüinjatü tü wüchiikalüirua otta tü mürüt wünaʼapüjatkat sümaa piamawalin shiairua. Shia neʼe katüinjatkalü oʼu eekai suluʼuin tü anuwakat (Gén. 6:17-20).

11, 12. ¿Mapüleesatche eera tü niʼyataakalü anain Noé? ¿Jamüsü sukuwaʼipa saainjia nutuma?

¹¹ Eeyaai neʼe müin palitkai saaʼin niʼyataain Noé, watta maʼin saalii. Miyoʼushaatainjatü tü anuwakat nutuma: 133 meetüro tü sajaʼapüinjatkat, 22 meetüro tü seerulüinkat otta 13 meetüro sajaʼapüin iipünaamüin. Nnojotsü eeirüin wanee anuwa eekai müin aka saaʼin tia. Miyoʼuleesia suulialeʼeya wanee ashaitülee woola. ¿Ayoutajaashiche Noé sümaa tia? ¿Ayounalaashiche nia? ¿Niiʼiratüinche sukumajia tü anuwakat süpüla mamaʼajaainjatüin shia? Nnojorüleejaʼa. Saashin tü Wiwüliakat, «oonooshi Noé sümaa nünüiki chi Maleiwakai sünain naaʼinrüin süpüshuaʼaya tü nuluwataakat anain» (Gén. 6:22).

¹² Eetaasü maʼaka pienchi shikii jee jaʼrai shikii juya tia aʼyatawaakat. Kakaliasü shia süka süshottünajatüin wunuʼu sutujuna, asaajünajatü shia eejeere süshottünüin, akumajünajatü taapüla otta waneirua kasa. Mataashi chi Maleiwakai nümüin Noé: «Apünüintua pütüma süpaʼa tü anuakat, wane yaa unaapünaa, wane yaa süseʼeruʼupünaa, je wane iipünaa. Yaleta pütüma tü saajunakat wane süseʼeruʼu ‹metro› suulia tü süsepükat süpüla shikerolüinjatüin jouktai je suwarala kaʼi. Je piʼitaa wane soʼu tü anuakat yaa shiatapaʼa» (Gén. 6:14-16).

13. ¿Kasa wayu tü kapüleʼereekat süpüla naaʼinrüin Noé? ¿Kasa naaʼinraka neʼe na wayuukana?

¹³ Kettaajeematüirü tü anuwakat, kakaliairü shia. Talatataasü naaʼin Noé sümaa nüpüshi. Eepajaʼa wanee kasa naainjainjatka Noé kapüleʼereeka maʼin suulia akumajaa tü anuwakat. Saashin tü Wiwüliakat, «achiajaanüshiiyaaje [na wayuukana] nütüma Noé, chi wayuu aaʼinrakai kasa anasü nuʼupala Maleiwa» (paashajeʼera 2 Pedro 2:5). Naapirüin Noé na wayuukana süchiki tü Juya miyoʼushaata aʼitajatkat. ¿Kasakaʼa naaʼinrüin na wayuukana? Naashin Jesuu, moʼuyaasat nekii suulia tü pütchikat. Shia neʼe jülüjaka naaʼin ekawaa, asawaa otta kaʼwayuusee (Mat. 24:37-39, TNM). Asiraajüna akachi Noé sümaa nüpüshi sutuma wayuu, eimolojünüshii naya, müliashii naya atumawaa otta eeshii na aʼwuinjeʼereekana tü naʼyataainkat.

14. ¿Kasa nashatüinjatka na anoujashiikana sünainjee nukuwaʼipa Noé sümaa nüpüshi?

¹⁴ Mayaasüjeʼe shiʼrüin maʼin wayumüin wayuu nümüin Noé sümaa nüpüshi otta «mamainashii» namünüin amüin, ayatshiʼiya naya sünain akumajaa tü anuwakat. Na kachonshiikana, eeshii süpüla nashatüin sukuwaʼipa nunoula Noé sümaa nüpüshi, süka jamüin, sülüʼülüin maʼin «sükalia sajaʼttüinjatüin tü kasakat süpüshua»  (2 Tim. 3:1). Naashin Jesuu, tü sukuwaʼipakat wayuu maaʼulu müinjatü aka saaʼin sukuwaʼipa tü wayuu eejatkat nükalioʼu Noé. Wasiraajünüle aka, shiyoutunüle tü pütchi waküjakat süchiki Nuluwataaya Maleiwa jee müliale waya atumawaa, soteesü waaʼin majachinkain Noé atumawaa.

15. ¿Kasa mojuka maʼin atuma naaʼin Noé?

¹⁵ Kettaasü tü anuwakat kakalia mapa. Süpülapünaachon 600 nuuyase Noé, anaajaashi Lamec, chi nüshikai Noé. Mojushaatasü maʼin naaʼin Noé saaliijee tia. * Jaʼrai juya süchikijee tia, aakatshi Matusalén sümaa nüsaʼwatüin 969 juya. Nutuushi Noé chia laülaakai. Nnojoishi eeichin wanee wayuu asaʼwatakai nuuyase Matusalén (Gén. 5:27). Eejachi Matusalén nümaa Lamec kataiwaʼaya noʼu Adán, chi sutuushikaijaʼaya maʼin wayuu.

16, 17. (1) ¿Jamüsü nünüiki Jeʼwaa nümüin Noé wanaa sümaa 600 nuuyase Noé? (2) ¿Kasa tü niʼrakat Noé sümaa nüpüshi sünain anain maʼin?

¹⁶ Wanaa sümaa 600 nuuyase Noé, müshi Jeʼwaa nümüin: «Poʼotoo pümaala suluʼumüin tü anuakat sümaa tü puʼwayuusekat ooʼulaka na püchonniikana je naʼwayuuse namaa». Jee nüküjain  nümüin nikerotirüinjatüin wüchii wünaʼapüjatü. Tü eekai anain süpüla ekünaa jee eekai anain süpüla oʼutinnaa aaʼin nümüin Jeʼwaa, akaratshisü tooloyuu, akaratshisü jieyuu waneʼewai sukua. Otta tü waneeirua nikerotirüinjatü waneeshia neʼe toolo, waneesia jierü waneʼewai sukua (Gén. 7:1-3).

¹⁷ Anakajasaʼa maʼin eʼrajaa sukua tü mürütkalüirua koutapüitaalain suluʼumüin tü anuwakat. Eejatüjaʼa eekai miyoʼuyuuin, joʼuuchein, maüsüin, simoluunain, lemütüin jee suwatüin iipünaapünaa... ¿Jamakuwaʼipat süpüla nikerojirüin Noé tü kasa eekai simoluunain? Saashin tü Wiwüliakat, «ekerotüsü suluʼumüin tü anuakat» süka saaʼin sümüiwaʼa (Gén. 7:8, 9).

18, 19. (1) ¿Kasa eeka süpüla waküjain namüin na wayuu nnojoliikana anoujain sünain tü alatakat nümüin Noé? (2) Sutuma kekiishaatain maʼin Jeʼwaa, ¿jamüsü sukuwaʼipa nutuma süpüla nuʼtteʼerüin tü mürütkalüirua?

¹⁸ «Alawaa neʼe tia», iraʼaya chi makai sutuma kottiraain mürüt sümaa wayuu. Soto waaʼin pülashin maʼin chi Maleiwakai süpüla maüsüin nutuma tü kasa eekai simoluunain. Ichaʼasaʼa akumajaasüinkain wanee wopu nutuma pasanainpünaa sünain tü palaa Ishosükat otta jimalaa müshi chi Kaʼikai nutuma. Nnojotsü alawaain tü naainjakat Jeʼwaa sükajee tü mürütkalüirua, shiimainya tia.

¹⁹ ¿Jamüsüche nnojotka naatain sukuwaʼipa nutuma Jeʼwaa süpüla nuʼtteʼerüin tü mürütkalüirua? Shia süka niʼitaatüjülin chi wayuukai süpüla naaʼinmajüin süpüshuaʼa tü mürütkalüirua (Gén. 1:28). Maaʼulu yaa, watta naalii na wayuu ekirajakana nachonnii süchiki tü alatakat nümüin Noé süpüla neeʼiyatüin sünain kojutuin nümüin Jeʼwaa tü mürütkalüirua.

20. ¿Kasa naainjaka Noé sümaa nüpüshi wanee semaana süpülapünaa süʼitüin tü Juya miyoʼusükat?

 ²⁰ Nüküjain Jeʼwaa nümüin Noé waneʼeraain neʼe semaana choʼujaaka süpüla shiʼitajatüin tü Juya miyoʼusükat. Yalejewaain makajasaʼa Noé sünain ekerojiraa tü mürütkalüirua eeinjatüle shiairua, sünain niʼitaain tü shiküinjatkat suluʼu süpülajana, akaʼaya neʼe tü neküinkat nayakana, niʼitaain suluʼu süpülajana jee nikerojirüin sükorolo nüpüshi suluʼu tü anuwakat. Anakajasaʼa maʼin shiyolojo suluʼupünaa tü anuwakat sutuma nuʼwayuuse Noé otta naʼwayuuse na nüchonniikana.

21, 22. (1) ¿Jamüsü nnojotka ponuin waaʼin nakuwaʼipa na wayuu eejanakana nükalioʼu Noé? (2) ¿Kasa koʼutaleeka atuma na wayuu asiraajakana nüka Noé sümaa nüpüshi?

²¹ ¿Kasaka naaʼinrüin na wayuukana sutuma tia? Ayatsia moʼuyaain nekii mayaapejeʼe neʼrüin tü naaʼinrakat Jeʼwaa nükajee Noé. Nnojotsü atanalaayaain naaʼin sutuma neʼrüin shikeronuwaain tü mürütkalüirua suluʼumüin tü anuwakat. Akaʼaya maaʼulu yaa, nnojotsü atanalaain naaʼin na wayuukana mayaainjeʼe neʼrüin sülüʼülaain süpüla sajaʼttajatüin kasakat süpüshuaʼa. Naashin Pedro, asirajüsü neʼe wayuu naka na kacheʼekana nümüin Maleiwa (paashajeʼera 2 Pedro 3:3-6). Shiajaʼa alataka tia nümüin Noé otta sümüin nüpüshi.

²² ¿Ooʼulaashiiche na wayuukana suulia asirajaa nüka Noé? Saashin tü Wiwüliakat, nüsülüjaapa chi Maleiwakai soʼu tü anuwakat nümaa Noé jee sümaa nüpüshi, aʼitüsü wanee Juya miyoʼushaata. ¿Ayatüshiiche macheʼein na wayuukana? Eeshiijaʼa süpüla koʼutalaa namüin sutuma neʼrüin süʼitashaatain tü juyakat, miyoʼu miyoʼu maaʼatsü tü wüinkat noʼupalaʼaya. Epirajaasü Mmakat sutuma meemeraain tü juyakat. Ekeraajüsü tü nümakat Jeʼwaa paala (Gén. 7:16-21).

23. (1) ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu nnojoluin talatüin naaʼin Jeʼwaa sutuma outuin tü wayuu mojulaajüsükalüirua? (2) ¿Jamüsü washatüinjatka nukuwaʼipa Noé?

²³ «Anasia müin shiairua outuin», ¿müshiche Jeʼwaa nachiki naya wayuukana? Nnojorüleejaʼa süpüla müinjatüin nünüiki (Ezeq. 33:11). Naapirawalin naya Jeʼwaa shiiʼiree neeʼiratüin nakuwaʼipa. Katüsüjeʼe noʼu naya wayuukana jaa namüle nümüin Maleiwa wanaa nümaa Noé. «Tü kasa anasü naaʼinrakat Noé sünainjee tü nünoulakat, suturaajaain tü kasa mojusü saaʼinrakat tü wayuukolüirua», müsü tü Wiwüliakat. Waneʼeya sümüin nukuwaʼipa Noé suulia tü wanee wayuukalüirua süka kanoulain nia. Katüsü noʼu na nüpüshikana Noé sutuma kanoulain nia. Eesü süpüla paaʼinrüin tü keeʼireekat naaʼin Jeʼwaa maʼaka naaʼin Noé otta aleewajiraain pia waneepia nümaa.