Felisa: Chajatü taya miyoʼuin España. Wayuu maʼletsesalii na tapüshikana otta katoolika naya. 13 na tapüshi aʼyataainnakana suluʼu tü iküleesiakat, eeshii noʼutku eekai sacerdootein. Eeshi wanee suwalaichi tü teikat, sacerdootepuʼushi otta ekirajapuʼushi nia suluʼu wanee koleejia katoolika. Süchikijee ouktüin nia, nüneeküin nia chi papa Juan Pablo II münakai süpüla nuʼwaajünüin sutuma wayuu. Aʼyataapuʼushi chi tashikai sünain akumajaa kasa süka kachueera otta tü teikat apünajüt jee aaʼinmajüt mürüt. Akaratshishii tawalayuu otta taya nepayaakat.

Soʼu 12 touyase, oʼttüsü wanee atkawaa chaa España. Sajaʼttapa tü atkawaakat, apüreesajinnüshi chi tashikai sutuma nnojoluin wanaawain naaʼin namaa na aluwataakana saaʼu España. Kapüleesü sümüin maama ousütaa sünain tü weküinjatkat suʼunnaa tia. Suluwataainjeseʼe Araceli, Lauri otta Ramoni sümaʼanamüin tü monjakalüirua suluʼu tü pueulokot Bilbao. Ekinnüshii naya chayaa.

Araceli: 14 touyase soʼu waluwataanüin sümaʼanamüin tü monjakalüirua, 12 suuyase Lauri otta 10 suuyase Ramoni. Choʼujaashii maʼin wamüin na wapüshikana soʼu tia. Chaa eejanale waya, aʼyateʼennüshii waya sünain aʼwulejaa tia piichikat. Piama juya süchikijee tia, ajütünüshii waya suluʼumüin wanee shipia monja miyoʼushaata maʼin chaa Zaragoza, aaʼinmajülee laülaayuu chayaa. Shiapuʼusü waʼyataaka anain aʼwulejaa tü kusinapiakat, ajaʼlajüsü waaʼin sünain tia aʼyatawaakat, tepichijain waya soʼu tia.

Felisa: Süchikijee tia, ajütünüsü taya nachiirua na tawalayuukana sutuma tü teikat otta chi talaülakai, nia sacerdootepuʼuka suluʼu tü pueulokot. Najütüin taya süka eejachin wanee jimaʼai müliakai teeʼiree. Tacheküin oʼunaa suluʼumüin shipia monja süka alin tapüla Maleiwa. Nnojotpajaʼa kakaliainjatüin taya chayaa. Waneepiasü taya sünain miisa. Keeʼireepuʼusü taaʼin misioneerainjatüin taya maʼaka naaʼin wanee tawalaichi ajütünaka Áfricamüin sutuma tü iküleesia katoolikakat.

Müsü kapükai saaʼin takuwaʼipa chaa eere shipia tü monjakalüirua süka nnojoluin süpüla taaʼinrüin tü kasa taainjeekalü amüin. Nnojotsü sütütülüin taaʼin tü monjakalüirua süpüla toʼunüin suluʼu wanee mma naatajatü sünain aʼyatawaa nümüin Maleiwa. Wanee  juya taya chaa eere shipia tü monjakalüirua. Aleʼejaasü taya tachikuaʼa tepialuʼumüin süpüla taaʼinmajüin talaüla, chi sacerdootekai. Aʼyataapuʼusü taya nümüin talaüla, aresaajapuʼushii waya aliikawai. Kamalainpuʼusü tamüin eʼinaajaa flores suluʼu tü iküleesiakat süpüla anainjatüin shiyolojo otta jülüjapuʼusü taaʼin tü virgenkat otta na «santokana» süpüla anainjatüin nayolojo.

Araceli: Soʼu chajatüin taya Zaragoza, taapüin tanüiki süpüla monjainjatüin taya. Shiasaʼa süchikijee tia, nakatalüin waya na monjakana, ajütünüsü taya chaa Madridmüin otta Lauri ajütünüsü Valenciamüin. Shia makataka Ramoni Zaragoza. Soʼu chajatüin taya chaa Madrid, taapüin tachikuaʼa tanüiki süpüla monjain taya. Suluʼu tü shipiakat monja chajatka Madrid, makatawaishii na koleejiakana, wayuu laülaayuu jee waneeirua wayuu awaraijaakana chayaa, makalaka wainmain maʼin aʼyatawaa. Aʼyataapuʼusü taya eere neʼrajaanüin na ayuuishiikana.

Sutuma monjain taya, taashajeʼerüinjatia taaʼinruʼu tü Wiwüliakat otta tekirajaainjatia anain shia. Nnojotsü jaralüin aashajeʼerüin tü Wiwüliakat chayaa otta nnojotsü jaralüin aashajaain nüchiki Maleiwa jee nüchiki Jesuu. Shia tekirajaaka anain mojukuʼu müsü tü pütchikat latín, tekirajaa anain nachiki na «santokana» otta süchiki María. Aʼyataasü neʼe taya waneepia.

Shapaasü neʼe taaʼin waneepia; choʼujaasü tamüin wanee aʼyatawaa süpüla takaaliinjain tapüshi, ouktiraasü neʼe taya sünain aʼyatawaa süpüla naatainjatüin tü washirüinjatkat saaʼujee taʼyataain. Makalaka taashajaain sümaa tü laülaakat napüleerua na monjakana otta tachuntüin sümüin suuʼulaainjatüin tojuʼitüin. Süsülajaakalaka taya suluʼu wanee celda, makatüinjatia taya saaʼinruʼu sutuma müin süsülajaain taya.

Nojuʼitirüin taya na monjakana suluʼujee tü celdakat, shiasaʼa sutuma ayatüin taya sünain toʼuneein namaʼanajee, nasürülüin taya tachikuaʼa. Apünüintua naaʼinrüin tia; nakulajaapa tanainjee, nashajirüin taya wanee karaloukta, müinjatü tanüiki mayaa naashin: «Oʼuneesü taya yaajee süka taʼyataweein nümüin Satanaa nuulialeʼeya Maleiwa». Eeyaai teʼitaain naaʼu sünain müinjatüin naainjala na monjakana tamüin; mayaapejeʼe toʼuneeshaatain, nnojottaʼaleejaʼa süpüla tashajüinjatüin tü namakat. Taashajaaka nümaa wanee sacerdoote süchiki tü alatakat. Naashajaaka nümaa chi nekiipüʼükai, tajütünaka tachikuaʼa Zaragozamüin. Maʼaka jeʼra kashi süchikijee tia, ajütünüsü taya tepialuʼumüin. Mapa, oʼunüsü Lauri sümaa Ramoni suluʼujee shipia monja.

Felisa: Kaʼwayuusesü taya mapa otta takolojooka Cantabriamüin, wanee pueulo chakat España. Ayatüsü taya waneepiain sünain miisa. Soʼu wanee kaʼi chajatkalü oʼu taya sünain miisa, aʼwaatüshi chi sacerdootekai sünain maa: «¡Jiirakaa sümüin tüü! Saapünüle jümüin tü karalouktakat, jülüʼüja shia tamüin jee jujutapan». Shia nümaka amüin tü karalouktakat La verdad que lleva a vida eterna.

Nnojotsü tamaʼana tia karalouktakat, müliapejeʼe taya shiiʼiree waneesia. Maʼaka jeʼra kaʼi süchikijee tia, süntaka tepialuʼumüin piamasü jieyuu, aküjülii pütchi nüchiki Jeʼwaa. Naapüin tamüin tü karalouktakat. Taashajeʼeraleein süpüshuaʼa soʼu aikat tia.  Shiasaʼa naleʼejapa nachikuaʼa na jieyuukana, nasakirüin taya tekirajaweere sünain tü Wiwüliakat, «aa» tamaka namüin.

Aneesü takuwaʼipa noʼuluʼu Maleiwa; makalaka sükooʼomüinraain tü naaliinkat Jeʼwaa tapüla tekirajaapa sünain tü shiimainkat nüchiki. Shiasaʼa sutuma tia, aküjeesü maʼin taaʼin pütchi. Woutiisasü taya soʼu 1973. Taküjüin tü shiimainkat namüin na tapüshikana, nayouktapajaʼa shia süka mojuin tü tanoujakalü anain naashin. Shialeekajaʼa Araceli, shiyouktüin maʼin.

Araceli: Sutuma müliain taya suluʼu tü shipiakat monja, wayuu jashichi taya otta nnojotsü talatüin taaʼin sutuma katoolikain taya. Waneepiapejeʼe taya sünain miisa rimiinkoʼuluwai otta aresaajapuʼusü taya weinshi. Tatüjawee aaʼu kasain shikirajüin anain tü Wiwüliakat, achuntüsüjeseʼe taya kaaliinwaa nümüin Maleiwa. Nnojotpejeʼe taya oonooin sümaa sünüiki Felisa wanaa sümaa süküjawalin tamüin süchiki tü sunoujakalü anain, talatapuʼusü shia sünain aküjaa tamüin. Amamainnajaayaasü taaʼinruʼu. Aʼülüjaajiraashii waya waneepia saaliijee tü sunoujakalü anain.

Mapa, aleʼejüsü taya tachikuaʼa Madridmüin sünain aʼyatawaa, kasaatsü taya chaʼayaa. Teʼrüin nnojoluin naaʼinrüin tü nikirajakalü anain Jesuu na wayuu oʼunawaikana suluʼumüin tü iküleesiakat. Moʼunüinreeka taya sünain miisa sutuma tia. Tooʼulaaka suulia anoujaa sünain tü «santokalüirua», nnojotka tanoujain sünain eein wanee siki chaa shiinaluʼu tü mmakat eere müliain nutuma Maleiwa tü mojulaasükalüirua otta nnojotsü tanoujain sünain nülatirüin tü waainjalakat woulia wanee sacerdoote. Tojutüin süpüshuaʼa tü shiyaakua «santo» tamaʼanajatkat. Nnojotsü tatüjaain aaʼu anale tü taaʼinrakat. Üttüsü taaʼin jee toʼuraajaka nümüin Maleiwa sünain maa: «Teʼraajee amüinchi pia, ¡kaaliin taya püpüla!». Sotusü taaʼin wainmatuain nakua na aküjüliikana pütchi nüchiki Jeʼwaa tepialuʼujee, nnojotpejeʼe taya yootuin namaa. Nnojotsü tanoujain tü namakat na anoujashiikana süka alawaain shia taashin.

Soʼu juyaka 1980, kepiaisü Lauri chaa Francia otta Ramoni chaa España. Oʼttüshii naya sünain ekirajawaa sünain tü Wiwüliakat namaa na aküjüliikana pütchi nüchiki Jeʼwaa. Emeejünayaashii naya taaʼinruʼu maʼaka saaʼin Felisa. Teʼraajüin mapa wanee wayuu Angelines sünülia, pejesü shipia tanain, aleewajiraashii maʼin waya. Aküjüt shia pütchi nüchiki Jeʼwaa. Wainmatua süsakirüin taya Angelines nümaa chi suʼwayuusekai  müleka tekirajaweere namaa sünain tü Wiwüliakat. Neʼrüin taaʼu tekirajaweein sünain tü Wiwüliakat mayaapejeʼe «mamalainsat tamüin anoujaa» tamüin namüin. Soʼu wanee kaʼi, tamaka namüin: «Anakajaʼa, ekirajaweerü taya sünain tü Wiwüliakat jümaa, shiainjatpajaʼa tekirajaain aka Tewiwüliase». Eejatü tamaʼana wanee Wiwülia Nácar-Colunga.

Felisa: Woutiisasü taya soʼu juyaka 1973. Soʼu tia, eeʼeraashii neʼe maʼaka 70 aküjülii pütchi nüchiki Jeʼwaa suluʼu tü pueulokot Santander (Cantabria). Muloʼu tü mma waküjakalü aluʼu pütchi, watta wakua suluʼupünaa pueuloirua. Oʼunawaishii waya suluʼu wuusü, mapa oʼunawaishii waya suluʼu kemion süpüla walatüin suluʼupünaa tü pueulokalüirua. Woʼtta achikit süpüshuaʼa tia pueulokalüirua.

Wattainna naalii wayuu tekirajaka sünain tü Wiwüliakat, kakaliairü taya anoujain. 11 na woutiisakana nanainjee na tekirajakana. Naʼakajee na tekirajakana, naya kojuyaleekana na katoolikakana. Nnojotsü shapaain taaʼin shiiʼiree nanoujamaatüinjanain. Sutuma katoolikain taya tamaiwa, tatüjaa aaʼu kakaliain wayuu süpüla suuʼulaainjatüin suulia anouja sünain tü ekirajünakalü anain shia suluʼu tü iküleesiakat. Shia neʼe tü Wiwüliakat otta chi naaʼinkai Maleiwa atanatüinjatka naaʼin naya wayuukana süpüla nanoukteʼerüin nakuwaʼipa jee süpüla nayaawatüin saaʼu tü shiimainkat (Heb. 4:12). Woutiisashi taʼwayuuse soʼu 1979, pulusiia nia nümaiwa. Oʼttüsü maama sünain ekirajawaa sünain tü Wiwüliakat maʼaka jeʼra kashi süpülapünaa sünaajaain.

Araceli: Toʼttaiwaʼaya sünain ekirajawaa namaa na aküjüliikana pütchi, nnojotsü tanoujain saaʼin süpüshuaʼa tü namakat. Sülata sülata sümapa tü semaanakalüirua, anouktaasü takuwaʼipa. Ponusü taaʼin nakuwaʼipa na aküjüliikana pütchi, naaʼinrüin tü nekirajakalü anain wayuu. Tanoujaka nünain Jeʼwaa jee sünain tü sümakat tü Wiwüliakat, shiasaʼa sutuma tia, nnojoluitpa tayouktüin tü anoujaakat otta talatüsü taaʼin. Neʼrüin sunouktaain takuwaʼipa na wayuu pejekana epia tanain, namaka tamüin: «Araceli, ayataʼaya pia sünain tü wopu paapaakat».

Soʼu wanee kaʼi, oʼuraajüsü taya sünain maa: «Anayaawatsü Jeʼwaa saaʼu masütaajüin pia sünain achajawaa tachiki otta saaʼu wainmatuain piiʼiyatüin tamüin sukuwaʼipa süpüla tayaawatüin saaʼu tü shiimainkat süka keeʼireein taaʼin tia». Taashajaa amaalü Felisa süpüla motuinjatüin saaʼin airuʼulapuʼuin tanüiki sümüin. Aleewainnapa waya, shiaitpa waashajaaka achiki tü sümakat tü Wiwüliakat. Woutiisasü taya soʼu 1989 wanaa sümaa 61 touyase.

Felisa: 91 touyase maaʼulu, anaajaaichipa taʼwayuuse otta nnojoluitpa wanaawain sütsüin taaʼin maʼakaapuʼu sümaiwa. Taashajeʼerapajaʼa tü Wiwüliakat weinshi, oʼunawaisü taya sünain tü outkajawaakat jee sünain aküjaa pütchi nnojorüle ayuulin maʼin taya.

Araceli: Kamalainsü tamüin aküjaa pütchi namüin na sacerdootekana jee namüin na monjakana, eesüjaʼa kamalainre tia tamüin süka monjain taya tamaiwa. Wattairü saalii karaloukta tapütaka napüla otta yootowaisü taya namaa süchiki pütchi kamalainka namüin suluʼujee tü Wiwüliakat. Sotushi taaʼin wanee sacerdoote kamalainka amüin tü taküjakat nümüin. Süchikijee tawaraijaain naaʼu kojuyatua, müshi nia tamüin: «Araceli, shiimain tü pümakat, laülaaichipajaʼa taya, ¿jalakualeechika joo taya tojuʼitüle? ¿Jamataaleerü nanüiki tamüin na wayuu oʼunawaikana sünain miisa jee na tapüshikana?». Shiasaʼa tamaka nümüin: «¿Jama Maleiwa? ¿Jameerü nünüiki pümüin?». Nütüjaa aaʼu shiimain tü tamakat otta mojusü naaʼin soʼu tia. Mmotpajaʼa nia seema anoukteʼeraa nukuwaʼipa.

Sotusü taaʼin soʼu nümüin chi taʼwayuusekai tamüin: «Toʼunai pümaa sünain tü outkajawaakat». Eesü maʼaka 80 nuuyase wanaa sümaa tia, oʼunüshi nia sünain tü outkajawaakalüirua. Ekirajaashi nia sünain tü Wiwüliakat otta aküjüishi nia pütchi sümaa nnojoluin woutiisain nia. Talatüsü taaʼin sotojoopa taaʼin tü takuwaʼipakat sünain aküjaa pütchi nümaa. Anaajaashi taʼwayuuse piama kashi süpülapünaa woutiisain nia.

Felisa: Taʼyataapa nümüin Jeʼwaa, nayouktashaatain tia tapüleerua na temiiruakana. Shiasaʼa mapa, naapaa amaalü tü shiimainkat. Tia shia wanee kasa anashaatasü alataka tamüin. ¡Anasü maʼin tü wakuwaʼipakat süka kottiraain waya sünain yootoo nüchiki chi Wamaleiwasekai Jeʼwaa jee süchiki tü Nünüikikat! Kottiraainnapa waya sünain aʼwaajaa Jeʼwaa. *