ÐƖWƐ Mɛkɩsiikoo tɛtʋ taa pɩnaɣ 1932. Kamɩŋ fenaɣ wɩzɩ tɛm. Kpɩtaʋ ŋgʋ kɩɖɛwa yɔ kɩ-taa habɛɛ ɖɩgbɛndɩyɛ taa miŋ paɣzɩ tʋmɩyɛ labʋ Mɛkɩsiikoo. Ɛyaa mba pɛwɛ tɛtʋ tʋnɛ tɩ-taa yɔ, pɛcɛzɩ miiliyɔɔ kʋɖʋmʋʋ. Ɛlɛ lɛɛlɛɛyɔ lɛ, habɛɛ ɖɩgbɛndɩyɛ taa miŋ tɔm pɩsɩ kɩbɩndʋ. Ɛjaɖɛ yɔɔ tɔm susuyaa nɛ takayɩsɩ mayaa pɛkɛzɩ pɛ-ɛsa nɛ tɔm kɩfatʋ yɔɔ. Pa-tɩŋa pɔñɔɔzɩ pɛ-tɛ kameerawaa nɛ powolo sulukiŋ ɖɩzɩŋɩyɛ nɛ paɖaŋ Watch Tower ɛgbɛyɛ ñʋʋdʋ Joseph F. Rutherford. Mɛkɩsiikoo tɛtʋ taa Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa ɖɔɖɔ kaawobi sulukiŋ ɖɩzɩŋɩyɛ taa peeɖe nɛ paɖaŋ kpam se pamʋ koobu Rutherford weyi ɛkɔŋaɣ kɩyakɩŋ naadozo kigbeɣluu nakʋyʋ Mɛkɩsiiki ɛjaɖɛ taa yɔ.

L’âge d’or takayaɣ yɔɔdaa se: “Pɩtʋʋ fɛyɩ se kigbeɣluu kʋnɛ kɩkaɣ yebu nɛ Toovenim Tɔm ɖɛɛnɩ ɛsɩndaa Mɛkɩsiiki ɛjaɖɛ taa nɛ ɖɩɩkaɣ kɩ-yɔɔ sɔʋ kaaʋ.” Cɛɛkɛ ɛyaa 150 kaawobini kigbeɣluu ŋgʋ, ye mbʋ ɛbɛ yɔɔ kɩɩwɛ ŋgee?

Pʋcɔ nɛ palakɩ kigbeɣluu ŋgʋ lɛ, Kewiyaɣ tɔm susuyaa taaɖɔɔ Mɛkɩsiiki ɛjaɖɛ taa. Kpaɣnɩ 1919 taa lɛ, palakaɣ kigbeɣliŋ cikpeŋ nɩɩyɩ ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩ-taa ɛlɛ Kewiyaɣ tʋmɩyɛ taaɖɛɣnɩ ɛsɩndaa ɛzɩ pɩpɔzʋʋ yɔ nɛ agbaa kaawɛɛ nɛ apasɩɣ kɩpasʋ. Pɔkɔm nɛ paɖʋ ɛgbɛyɛ piliŋa Mɛkɩsiikoo tɛtʋ taa pɩnaɣ 1929 taa lɛ, pɩla ɛzɩ pɩcaɣ ñɔɔzʋʋ yɔ. Paa mbʋ yɔ kala sakɩyɛ kaawɛɛ. Alɩwaatʋ ndʋ ɛgbɛyɛ kɔma nɛ ɖɩɖʋ paɣtʋ se pɩtɩmʋna se nɔɔyʋ ɛla ɛ-tadɩyɛ tʋma, alɩwaatʋ ndʋ eɖiɣni tɔm susuu lɛ, colporteur (nʋmɔʋ lɩzɩyʋ payaɣaɣ mbʋ) nɔɔyʋ taa wɩɩ nɛ ɛlɩɩ nɛ ɛtʋlɩ e-Bibl kpɛlɩkɩyaa ɛgbɛyɛ nɛ hɔɔlʋʋ. Alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa ɖɔɖɔ pɛlɛɣzɩ koobu weyi ɛcɔŋnaɣ ɛgbɛyɛ piliŋa yɔɔ yɔ, mbʋ pʋyɔɔ yɔ e-wezuu caɣʋ taalakɩ nɔɔ kʋyʋmaɣ nɛ tɔm ndʋ Bibl wɩlɩɣ yɔ. Pɩɩpɔzaa se pakpazɩ ɖoŋ Mɛkɩsiiki ɛjaɖɛ taa koobiya fezuu taa.

Koobu Rutherford tɩŋnɩ samaɣ taa tɔm yɔɔdʋʋ naalɛ, nɛ tɔm ndɩ ndɩ ndʋ ɛyɔɔdɩ raadiyoo yɔɔ tam kagbanzɩ taa yɔ tɩ-yɔɔ nɛ ɛkpazɩ koobiya mba paawɛ siɣsiɣ yɔ ɖoŋ. Pɩɩkɛ Kajalaɣ ɖeɖe lɛ Mɛkɩsiiki ɛjaɖɛ taa raadiyoonaa kpaɣʋ tɔm kɩbandʋ nɛ patanɩ ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩ-hɔɔlɩŋ ndɩ ndɩ taa yɔ. Kigbeɣluu tɛma lɛ, koobu kɩfalʋ weyi palɩzaa se ɛcɔnɩ ɛgbɛyɛ piliŋa yɔɔ yɔ ɛla ɖʋtʋ camɩyɛ nɛ pɩha koobiya nʋmɔʋ nɛ pakpaɣ ɖoŋ weyi paahiɣ fezuu taa yɔ nɛ posusuni Kewiyaɣ tɔm nɛ kpekpeka nɛ Yehowa wazɩ pa-tʋmɩyɛ yɔɔ siŋŋ.

Pɩlabɩ pɩnaɣ lɛ, pɩtɩsɩɩnɩ kigbeɣluu kʋɖʋmʋʋ ɖeke, ɛlɛ patasɩ labʋ kigbeɣliŋ naalɛ ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩ-taa. Kajalaɣ ñɩŋgʋ Veracruz tɛtʋ taa nɛ naalɛ ñɩŋgʋ Mɛkɩsiikoo tɛtʋ taa. Koobiya susi tɔm nɛ kpekpeka lɛ, pɩpaɣzɩ pe kɩbana lʋlʋʋ. Tɔm susuyaa 82 kaawɛnɩ Mɛkɩsiiki ɛjaɖɛ taa pɩnaɣ 1931 taa. Pɩlabɩ pɩnzɩ hiu lɛ, pɩ-tɔbʋʋ se pɩnaɣ 1941 taa lɛ, paacɛzɩ 820! Kigbeɣluu ŋgʋ palabɩ pɩnaɣ ŋga Mɛkɩsiikoo tɛtʋ taa yɔ, ɛyaa ɛzɩ 1000 mbʋ yɔ kaawobini-kʋ.

Pɩtalɩ pɩnaɣ 1943 taa lɛ, Aseɣɖe Tɩnaa paa takayɩsɩ hatʋ ndʋ tɩwalɩ wamm yɔ ceemenje, paa weyi ɛpa naalɛ, kʋɖʋmaɣ ɛ-ɛsɩndaa nɛ kʋɖʋmaɣ ɛ-wayɩ nɛ palɩɩ posusi “La nation libre” kigbeɣluu ŋgʋ pacaɣ-kʋ labʋ Mɛkɩsiiki ɛjaɖɛ taa tɛtʋ ndɩ ndɩ 12 taa yɔ. * Kpaɣnɩ  pɩnaɣ 1936 taa Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa paɣzɩ tɩŋnʋʋ nʋmɔʋ ŋgʋ kɩ-yɔɔ nɛ posusuuni tɔm.

Mɛkɩsiikoo tɛtʋ taa tɔm susuu takayaɣ ŋga payaɣ se La Nación yɔ, kɔyɔɔdaɣ ɛzɩma Yehowa Aseɣɖe tɩnaa tɔm susuu nʋmɔʋ ŋgʋ kɩlʋlɩ pe siŋŋ Mɛkɩsiikoo tɛtʋ taa yɔ pɩ-tɔm lɛ, kɔyɔɔdaa se: “ Paaseɣti [Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa kigbeɣluu] kɩyakʋ kajalaɣ ŋgʋ wiye se patasɩ ɛyaa sakɩyɛ yaʋ nɛ pɔkɔɔ kigbeɣluu taa. Teu fema lɛ ɛyaa kɔɔ nɛ pawadɩ kigbeɣluu ɖɩlaɖɛ.” Tɔm susuu nʋmɔʋ ŋgʋ kɩlabɩ tʋmɩyɛ nɖɩ yɔ, ɖɩtɩkɛdɩnɩ Katooliki cooci ñʋndɩnaa. Peeɖe pakʋyɩ Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa yɔɔ. Paa paakaɖaɣnɩ koobiya yɔ, powobi pɔ-tɔm susuu tʋmɩyɛ yɔɔ nɛ kpekpeka. La Nación takayaɣ ŋga katasɩ yɔɔdʋʋ se: “Mɛkɩsiikoo tɛtʋ taa ñɩma tɩŋa naɣaɣ halaa nɛ abalaa paapa takayɩsɩ hatʋ ndʋ tɩwalɩ wamm yɔ nɛ posusuuni tɔm.” Halɩ paalɩzɩ koobiya mba paalɩ Mɛkɩsiikoo habɛɛ yɔɔ yɔ foto nakʋyʋ nɛ paɖʋ-kʋ takayaɣ ŋga kɔ-yɔɔ nɛ pama kɩ-cɔlɔ se: “Palɩwa nɛ pawadɩ habɛɛ yɔɔ.”

Alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa lɛ pɩɩpɔzaa se Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa ɩlaa kɩlaŋ sakɩyɛ pʋcɔ nɛ papɩzɩ powolo kigbeɣliŋ Mɛkɩsiikoo tɛtʋ taa. Mba powokaɣ kigbeɣliŋ ɩnɩ yɔ pa-taa sakɩyɛ lɩɣaɣnɩ kɔfɩnaa taa, nɛ habɛɛ yaa suluku kpasɩ maɣmaɣ taatalɩ peeɖe. Ɛgbɛyɛ naɖɩyɛ mawa se “Suluku ɛɛtalɩɣ ɖe-egeetiye taa.” Pʋyɔɔ lɛ, pɩɩpɔzaa se mba pɔsɔɔlaa se powolo kigbeɣluu yɔ, pakpaɣ kpaŋasɩ yaa pɔɖɔ nɩŋgbanzɩ kɩyakɩŋ sakɩyɛ nɛ pʋcɔ nɛ patalɩ ɖenɖe papɩzɩɣ nɛ pasʋʋ suluku yɔ.

Koobiya sakɩyɛ kaakɛ kʋñɔndɩnaa nɛ pɩɩwɛ-wɛ kaɖɛ se pehiɣ liidiye nɖɩ pɩpɔzʋʋ-wɛ yɔ, paa wobu ɖeke liidiye maɣmaɣ. Pañakɩ pana nɛ patalɩ kigbeɣluu ɖɩlaɖɛ lɛ, koobiya mba paba wɛ peeɖe yɔ, pamʋʋ sakɩyɛ pɛ-ɖɩsɩ taa nɛ sɔɔlɩm faaa. Ɛlɛ lɛlaa ñasʋʋ Kewiyaɣ Kpaamɩŋ taa. Palakaɣ Kigbeɣluu nakʋyʋ lɛ, koobiya ɛzɩ 90 mbʋ yɔ, kaahiɣ ɖɩzʋyɛ ɛgbɛyɛ piliŋa taa. Pɩtɩla ŋpɔzʋʋ se ɛzɩ ɛbɛ yɔɔ pahɩnaɣ? “Paacɩyɩ Kartɔŋnaa 20 nɛ papɩlɩ-wɛ ɖama yɔɔ canzɩ canzɩ.” Pʋwayɩ paama Annuaire takayaɣ taa se koobiya mba paanɩ leleŋ ñalɩŋ ɛnʋ ɩ-yɔɔ nɛ pɔyɔɔdɩ se “ɩwɛ camɩyɛ nɛ pɩkɩlɩ somtu yɔɔ hɩnʋʋ.”

Koobiya panɛ paaɖiɣzinaa se pɩmʋnaa se palaa kɩlaŋ weyi payɩ pɩpɔzʋʋ yɔ, nɛ pa nɛ po-koobiya lalaa pekpeɣliɣ ɖama. Halɩ nɛ sɔnɔ Mɛkɩsiiki ɛjaɖɛ taa koobiya wɛnɩ lɩmaɣza kɩbana ana nɛ paa pɩnaɣ ŋga lɛ, pɛwɛɛ nɛ pɔɖɔʋ nɛ lɛɛlɛɛyɔ pɔñɔtɩnɩ miiliyɔɔ kʋɖʋmʋʋ. * Mɛkɩsiiki ɛgbɛyɛ piliŋa labɩ akɔnta ŋgʋ pɩnaɣ 1949 taa yɔ kɩ-taa, pɔyɔɔdɩ tɔm kɩbandʋ tʋnɛ peeɖe koobiya yɔɔ: “Paa paawɛ kʋñɔmɩŋ ndɩ ndɩ taa yɔ, kpekpeka ŋga pɛwɛnɩ toovenim tɔm yɔɔ yɔ katɩpasɩ mbʋ pʋyɔɔ yɔ, paa ɛzɩmtaa ɖɩlakɩ kigbeɣluu nakʋyʋ nɛ ɖɩtɛ lɛ, paayeki kɩ-tɔm yɔɔdʋʋ kaaʋ. Nɛ alɩwaatʋ wɛɣ nɛ tɩɖɛɣ lɛ, tɔm ndʋ koobiya pɔzʋʋ ɖoŋ ɖoŋ yɔ ndʋ yɔ se: ‘Ðooye ɖɩtasɩɣ kigbeɣluu labʋ?’” Halɩ nɛ sɔnɔ lɩmaɣza kɩbana ana ɖɔɖɔ koobiya wɛna.—Ðo-wondu ɖɩñɔɔzɩyɛ nɖɩ ɖɩwɛ Amerique Centrale yɔ ɖɩ-taa ɖɩlɩzɩnɩ tɔm tʋnɛ.