TOQQORSIVITSINNIT
Upperneq pillugu isiginnaagassiaq 100-liisoq
“Qatanngummit Russellimiilluunniit ilumoorpasinneruvoq!” — 1914-imi “Skabelsens Fotodrama”-mik isiginnaartoq.
UKIOQ manna “Skabelsens Fotodrama” takutinneqaqqaarneraniit ukiut 100-t qaangiupput. Biibilip Guutip oqaaserineranik upperinninnermik nakussatsitsinissaq siunertaralugu isiginnaagassiaq suliarineqarsimavoq. Pinngoriartuaarsimanermik ajoqersuut, Biibilimik isornartorsiuineruneq apeqqusiinerusalernerlu pissutigalugit inuit uppernikillisimanerisa nalaanni isiginnaagassiap Jehova Pinngortitsisutut ersersippaa.
Charles T. Russell, Biibilimik Atuaqqissaartartunik siulersuisoq, sallusuissutip Biibilimeersup pitsaanerpaamik sukkanerpaamillu siaruarternissaanut periarfissarsiortuarpoq. Biibilimik Atuaqqissaartartut ukiut 30-t sinnerlugit saqqummersittakkavut naqitat sunniuteqarluartumik atortareersimavaat. Maannali nutaamik periarfissaqalernertik, isiginnaagassiorsinnaanertik, paasivaat.
BIIBILIMI OQALUTTUAT ISIGINNAAGASSIARINEQARTUT
Isiginnaagassiat nipitaqanngitsut siulliit 1890-ikkunni tamanut takutinneqaqqaarput. 1903-milu isiginnaagassiaq upperisamut tunngasoq oqaluffimmi New Yorkimiittumi takutinneqarpoq. Taamaattumik Russellip “Skabelsens Fotodrama”-mut piareersaatit sapiillisaarluni aallartimmagit isiginnaagassiortarneq suli nutaajuvoq. Nalunngilaa taamatut attaveqaqateqariaaseq naqitat ingerlatitseqqeeriaasiannit allaanerusumik sallusuissummik Biibilimeersumik ingerlatitseqqiisinnaasoq.
Isiginnaagassiaq nalunaaquttap-akunnerinik arfineq-pingasunik sivisussuseqarpoq, amerlanertigullu sisamanut immikkoortunngorlugu takutinneqartarluni. Isiginnaagassiami Biibili tunngavigalugu oqalugiaatit naatsut, taamani tusaamasanit immiunneqarsimasut, 96-iupput. Isiginnaagassiap annerpaartaa klassiskinik nipilersuutitaqarpoq. Filmertitsisut sungiusarneqarsimasut Biibilimi oqaluttuat ilisimaneqartut pillugit oqaluttuat nipilersuutitallit oqaluttartup nuutaanut immiunneqarsimasut assillu seqersittakkat filmillu aalasunik assiliartallit qalipaaserneqarsimasut ataatsikkoortillugit appittarlugillu aallartittarpaat.
“Ullorissat pinngortinneqarneranniit Kristusip ukiuni tuusintini naalakkersuiffiisa nuannersumik naanissaata tungaanut piffissaq takutinneqarluarpoq.” — F. Stuart Barnes, 1914-imi 14-inik ukiulik
Filmiliarineqarsimasut amerlanerit assillu seqersittakkat igalaaminiusut amerlasuut inuussutissarsiutigalugu filmiliortartunit suliarineqarsimapput. Philadelphiami, New Yorkimi, Parisimi Londonimilu qalipaasut ilinniarsimasut assit seqersittakkat filmillu assiliartaat tamaasa ataasiakkaarlugit qalipattarpaat. Betelimi titartaasartoqatigiit aamma amerlasuunik, amerlanertigut assit seqersittakkat taartissaannik, qalipagaqarput. Isiginnaagassiat pisiarineqartut saniatigut Betelimi kiffartortut ilaat Yonkersimi, New Yorkimiittumi, filmiliarineqarput. Filmiliarineqartut Aaperaat, Iisaaq inngililu Aaperaap ernerminik pilliutiginninneranik unitsitsisoq pillugu isiginnaagassiorput. — 1 Mosesi 22:9-12.
Qatanngutip Russellip suleqataasa ilaat tusagassiuutinut nalunaaruteqarsimavoq taamatut attaveqariaaseq “siornatigut uppernermik siuarsaaniarluni iliuuserineqarsimasunut tamanut sanilliullugu inuit tuusintilippassuit Biibilimik soqutiginnilissutigissagaat”. Taamatut inuppassuit anersaakkut kaattut killinniarlugit aqqutissiuineq palasinit ilassineqarpa? Naamik, akerlianik kristumiut palasiisa isiginnaagassiaq assuaraat. Allaat palasit ilaat kannguttaatsumik peqqusersusaarlutik isiginnaagassiap takutinneqarnissaanut akornusersuipput. Sumiiffiit ilaanni palasit innaallagissamik pilersuinermik unitsitsipput.
Taamaakkaluartorli akeqanngitsumik isiginnaartitsiviit ulikkaarneqartarput. USA-mi isiginnaagassiaq illoqarfiit 80-it missaanni ullut tamaasa takutinneqartarpoq. Isiginnaariat alutorsaqisut amerlanersaat siullermeerlutik isiginnaagassiamik nipitalimmik isiginnaarput. Piffissap sivisuup ingerlanerani assilisat sukkasuumik seqersinneqartut iluaqutigalugit kukkukuuaraq qalipaminit anillattoq naasorlu kusanaqisumik sikkeriartortoq takuaat. Assit ilisimatussutsimut tunngasut Jehovap ilisimassuseqangaarneranik ersersitsipput. Aallaqqaataani eqqaaneqartutut qatanngut Russell isiginnaagassiami aallarniisoq isiginnaariap takugamiuk ima oqarpoq: “Qatanngummit Russellimiilluunniit ilumoorpasinneruvoq!”
BIIBILIMIK ILINNIARTITSINERMI PISOQ PINGAARUTILIK
Atuakkiortup isiginnaagassiallu pillugit ilisimatuup Tim Dirksimik atillip “Skabelsens Fotodrama” ‘isiginnaagassiatut (immiunneqareersimasunik) nipitalittut, assinik aalasunik assiliartalittut aamma seqersittakkanik qalipaatitalinnik assiliartalittut siullerpaatut annerpaatullu’ allaatigaa. Atortorissaarutit taakku “Skabelsens Fotodrama” sioqqullugu atorneqareersimagaluarlutik siornatigut isiginnaagassiami, ingammik Biibililersaarutaasumi, ataatsimi ataatsikkut atorneqarnikuunngillat. Taanna isiginnaagassianit allanit isiginnaariarneqarnerpaasimavoq. Ukiumi siullermiinnaq isiginnaagassiaq Amerikami Avannarlermi, Europami, Australiami New Zealandimilu inunnit 9 millioninit missaanniittunit isiginnaarneqarsimavoq.
1914-imi januaarip aqqarnanni isiginnaagassiaq New Yorkimi takutinneqaqqaarpoq. Qaammatit arfineq-marluk qaangiummata sorsunnersuaq siulleq aallartippoq. Nunarsuarli tamakkerlugu inuit “Skabelsens Fotodrama”, Guutip naalagaaffiata pilluaqqussutissartai pillugit isiginnaagassiaq, tuppallersaatissarsiffiginiarlugu isiginnaariartuarpaat. 1914-imi pisut eqqarsaatigalugit isiginnaagassiaq immikkuullarissutut oqaatigineqarsinnaavoq.