Xionyoui kampa nesi tein kipia

Xionyoui kampa nesi tein kipia

TAMACHTILIS 9

“Dios amo techichikotasojta”

“Dios amo techichikotasojta”

Peua kinixmatiltiaj kuali tanauatilmej akin amo judíos

Mokixtia itech Hechos 10:1-11:30

1-3. ¿Toni Dios kiitaltij Pedro, uan keyej moneki tikmatiskej toni kijtosneki tein kiitak?

 ITECH xiuit 36, Pedro yetoya Jope, se altepet tein yetoya ueyiatenoj. Kemej nepantaj tejkok kalkuako uan ompa kichiuato netataujtil. Semi momachilijtoya totonik. Mokaujtoya seki tonalmej ichan se takat akin monotsaya Simón uan tekitia ika ininkuetaxyo tapialmej. Judíos amo keman mokauaskiaj ichan akin kichiuayaj se tekit kemej Simón. a Sayoj ke Pedro amo ijkon kichiuaya. Maski ijkon, Jehová kipaleuiskia Pedro maj kiajsikamati ke Dios nion tepitsin techichikotasojta.

2 Keman Pedro motataujtijtoya, Dios sepasaj kiitaltij kemej se ueyi tasal tein ualpantemouaya ne iluikak uan ompa yetoyaj okuilimej tein iTanauatil Moisés kijtouaya ke amo chipaujkej. Judíos semi kintajyaltiskia nejon okuilimej. Ompa, Pedro kikakik ke kiluijkej: “¡Ximoketsa Pedro, xitamikti uan xitamajseua!”. Yejua tanankilij: “Amo keman nikuajtok teisa tein amo chipauak oso tein pitsotik”. Expa kinankilijkej: “Amo xikijtook ke pitsotik tein Dios kichipauakya” (Hech. 10:14-16). Pedro motajtaniaya toni kijtosnekia tein kiitak, uan Jehová kipaleuij maj kiajsikamati.

3 Semi moneki maj tikajsikamatikan toni kijtosneki tein Pedro kiitak, porin technextilia keniuj Jehová kinita akin nemij kampa titanojnotsaj. Komo tiknekij kuali tikteixmatiltiskej iTaixyekanalis Dios, moneki no tikinitaskej kemej Jehová kinita. Maj tikitakan keyej Dios kiitaltij nejon taman uan ijkon tikitaskej toni techmachtia.

“Nochipa kitataujtiaya Dios” (Hechos 10:1-8)

4, 5. ¿Akoni katka Cornelio, uan toni panok keman motataujtijtoya?

4 Pedro nion tepitsin kimatia toni panoka se tonal achto ompa Cesarea, kemej 50 kilómetros de Jope. Ompa nemia se takat akin “semi taneltokaya” akin Dios no kiitaltijka se taman. Monotsaya Cornelio, akin kinixyekanaya 100 soldados. b Moita ke kuali kinixyekanaya ichankauan porin Biblia kijtoua ke “kimojkatokaya Dios iniuan nochin akin nemiaj ichan”. Yejua amo katka judío, yejua ika amo taueyichiuaya kemej judíos. Maski ijkon, kinikneliaya judíos akin katkaj pobres uan kinmakaya tein kinpolouaya. Uan no, “nochipa kitataujtiaya Dios” (Hech. 10:2).

5 Kemej eyi hora tiotak, Cornelio motataujtijtoya uan ompa se iángel Dios monextij iixpan uan kiluij: “Dios kikaki monetataujtiluan uan kiita keniuj tikinpaleuia pobres” (Hech. 10:4). No kiluij maj kintitanini seki takamej maj kitemotij Pedro, uan Cornelio ijkon kichiuak. Ijkon kiixmatiltiskia itajtol Dios, uan yejua yekinika mochiuaskia imomachtijkauj Jesús akin amo katka judío.

6, 7. 1) Xikonijto tein kinextia ke Dios kinnankilia akin kitataujtiaj maj kinpaleui maj kiixmatikan. 2) ¿Toni techmachtia nejon?

6 ¿Kinkaki Dios akin kitataujtiaj ika nochi ininyolo maj kinpaleui maj kiixmatikan? Kemaj. Ijkon kipanok se siuatsin de Albania. Keman se tokniuj siuat kikauilij nejin siuatsin se amaix Tanejmachtijkej tein ika tajtoua keniuj kiniskaltiskej konemej, c kijtoj: “Tikmatis, ipa yekin niktataujtij Dios maj nechpaleui keniuj kuali nikiniskaltis nosiuapipiluan. ¡Nikmati ke Dios mitsualtitanik! Yejua nejin tein niktemojtoya”. Nejin siuatsin uan isiuapipiluan peuak momachtiaj Biblia, uan satepan itakatsin no ijkon kichiuak.

7 Noyampa taltikpak no ijkon kinpanouani miakej kemej tein panok iuan nejon siuatsin. ¿Toni techmachtia nejon? Yekinika, ke Jehová kinnankilia akin kitajtaniaj ika nochi ininyolo maj kinpaleui maj kiixmatikan (1 Rey. 8:41-43; Sal. 65:2). Uan ojpatika, ke ángeles techpaleuiaj keman titanojnotsaj (Apoc. 14:6, 7).

“Pedro amo kimatia toni kichiuas” (Hechos 10:9-23a)

8, 9. ¿Toni Dios ika ichikaualis kimatiltij Pedro, uan toni kichiuak yejua?

8 Keman Pedro yetoyaok kalkuako uan kisentokaya kinemiliaya toni kijtosnekia nejon tein kiitak, ajsikej takamej akin Cornelio kintitanka (Hech. 10:17). ¿Toni kichiuaskia Pedro? Komo amo kinekia kinkuas okuilimej tein Tanauatil kijtouaya ke amo katkaj chipaujkej, ¿kinekiskia yas iniuan nejon takamej uan kalakiskia ichan se akin amo katka judío? Dios ika ichikaualis kimatiltij Pedro tein kinekia maj kichiua. Kiluij: “¡Xikita! Eyi takamej mitstemouaj. Yejua ika ximoketsa, xitemo uan amo xiknenemilijto ox tias iniuan, porin nejua nikintitanik” (Hech. 10:19, 20). Tein achto Dios kiitaltijka Pedro, kipaleuij maj mokaua maj ichikaualis Jehová kiixyekana.

9 Nejin takamej kiluijkej Pedro ke Cornelio kintitanik maj kiitatij porin se iángel Dios kinauatij. Yejua ika Pedro “kinyoleuak maj kalakikan uan ompa mokaujkej nejon youak” (Hech. 10:23a). Moita ke Pedro peuak kipata kemej tanemiliaya porin kiajsikamatik keniuj kinekia Dios maj kinita akin amo judíos, yejua ika tatakamatik.

10. ¿Keniuj kinixyekana Jehová itekitikauan, uan toni semi kuali maj timotajtanikan?

10 No ijkon axkan Jehová yolik kinmatiltijtiuj itekitikauan tein kineki (Prov. 4:18). Ika ichikaualis kiixyekana “takeual takuaujtamach uan tamatkej” (Mat. 24:45). Yejua ika kemansa mopata kemej moajsikamatia se tamachtilis tein kipia Biblia oso kemej mochiuaya seki taman itech inechikol Dios. Maj timotajtanikan: “¿Toni nikchiua keman mopata kemej mochiua seki taman? ¿Nimokaua maj nechixyekana ichikaualis Dios?”.

“Tanauatij maj kinauianij” (Hechos 10:23b-48)

11, 12. ¿Toni kichiuak Pedro keman ajsik Cesarea, uan toni kiajsikamatik yejua?

11 Mostika, Pedro yajki Cesarea iniuan eyi takamej akin Cornelio kintitanka uan iniuan “chikuasen tokniuan” judíos (Hech. 11:12). Cornelio kichixtoya uan kinsentilijka “ichankauan uan akin semi kuali iniuan mouikaya”, akin xa amo no katkaj judíos (Hech. 10:24). Keman Pedro ajsik Cesarea, kichiuak se taman tein amo keman kinemilij kichiuas: kalakis ichan se akin amo judío. Yejua kiniluij: “Namejuan kuali nankimatij ke tanauatil kijtoua ke amo kuali yetok maj se judío mouika iuan se akin amo judío nion maj iuan tajto. Sayoj ke Dios nechnextilij maj amo akin nikita ke amo chipauak oso ke pitsotik” (Hech. 10:28). Pedro kiajsikamatkaya ke ika nejon tein Dios kiitaltijka, amo sayoj kinekia kinextilis toni ueliskia kimajseuas, ta kinekia kimachtis ‘maj amo akin kiitani ke amo chipauak’ nion no akin amo katkaj judíos.

“Cornelio kinchixtoya, uan kinsentilijka ichankauan uan akin semi kuali iniuan mouikaya” (Hechos 10:24).

12 Ichan Cornelio kichixtoyaj Pedro. Uan hasta Cornelio kijtoj: “Tinochin nikan tietokej iixpan Dios para tikakiskej nochi tein Jehová mitsnauatij xitechilui” (Hech. 10:33). ¿Keniuj timomachiliskiaj komo tikajsiskiaj aksa akin semi kinejnekiskia momachtis de Jehová? Uan, ¿toni kichiuak Pedro? Yekinika kijtoj: “Axkan yekmelauj nikajsikamati ke Dios amo techichikotasojta, ta itech tein yeski altepet, akin kimojkatoka uan kichiua tein kuali yetok, kiyolpaktia” (Hech. 10:34, 35). Pedro kiajsikamatik ke Dios amo techchichikotasojta maski seseko tikayomej oso tataman kemej tiixtamatij. Ompa, Pedro peuak kintapouia tein Jesús kichiuak, keyej momikilij uan keniuj oksepa nemik.

13, 14. 1) ¿Toni peuak panoua keman Cornelio uan oksekin akin amo judíos mochiujkej imomachtijkauan Jesús itech xiuit 36? 2) ¿Keyej moneki amo tikinchikoitaskej nion akin?

13 Keman Pedro tajtojtoyaok, mochiuak se taman tein amo keman mochiujtoya: ¡Dios peuak kinmaka “ichikaualis akin amo judíos”! (Hech. 10:44, 45). Sayoj nikan itech Biblia ixnesi ke seki imomachtijkauan Jesús kiselijkej ichikaualis Dios achto ke moauiskiaj. Ika nejin, Pedro kimatik ke Dios no kinekia maj kitekitilianij akin amo judíos, yejua ika “tanauatij maj kinauianij” (Hech. 10:48). Ijkon, Pedro kikuik expatika llave “tein ika tatapoui itech iTaixyekanalis Dios” (Mat. 16:19). Nejon tonal para taixpan, akin yeski akin amo judío akin mochiuaskia imomachtijkauj Jesús, Dios kiixpejpenaskia para yas iluikak. Desde xiuit 36, akin amo katkaj judíos no ueliskia kiseliskej seki tatiochiualismej tein achto Dios sayoj kinmakaya judíos (Dan. 9:24-27).

14 Axkan akin tikteixmatiltiaj kuali tanauatilmej tikmatij ke “Dios amo techichikotasojta” (Rom. 2:11). Ta “yejua kineki maj akin yeski momakixti” (1 Tim. 2:4). Yejua ika, tejuan amo moneki tikinchikoitaskej nion akin. Tiknekij kuali tikteixmatiltiskej iTaixyekanalis Dios, nejin kijtosneki ke moneki tikinixmatiltiskej itajtol Dios akin yeski, maski seseko kayomej, tataman kemej ixtamatij oso tataman taneltokalis kipiaskej.

“Amo teyi kijtojkejok uan kiueyitalijkej Dios” (Hechos 11:1-18)

15, 16. ¿Keyej seki tokniuan judíos iuan motajtolteuijkej Pedro, uan keniuj kinnankilij yejua?

15 Tikmatij ke Pedro semi kinekia kinmatiltis tokniuan ke sekin akin amo katkaj judíos “no kineltokayajya itajtol Dios”. Yejua ika, yajki Jerusalén. Tokniuan akin ompa nemiaj niman kimatkej tein panoka, yejua ika keman ajsik ompa, “akin kinekiaj maj motekikan takamej akin amo judíos” peujkej iuan motajtolteuiaj. Kemej amo kiuelitayaj tein mochiujtoya, kiluijkej: “Tikalakik ininchan takamej akin amo kintekinij uan iniuan titamajseuak” (Hech. 11:1-3). Tein melauj, amo kinyolkuejmolouaya maj mochiuanij imomachtijkauan Jesús akin amo judíos. Ta kijtouayaj ke akin amo judíos monekia kitakamatiskej nochi iTanauatil Moisés uan ijkon Dios kinitaskia kemej itekitikauan. Nesi ke nejin tokniuan judíos kinouijmakaya kineltokaskej ke amo monekiaok kitakamatiskej iTanauatil Moisés.

16 ¿Uan toni kinnankilij Pedro? Itech Hechos 11:4-16 kinextia ke Pedro kijtoj naui taman tein kiyeknextiaya ke Dios kinekia maj kinauiani akin amo judíos. Yekinika, tein Dios kiitaltij Pedro (versículos 4 hasta 10). Ojpatika, Jehová ika ichikaualis kinauatij tein monekia kichiuas (versículos 11 uan 12). Expatika, se ángel kikalpanoj Cornelio (versículos 13 uan 14). Uan naujpatika, Dios kinmakak ichikaualis akin amo katkaj judíos (versículos 15 uan 16). Uan ompa kintanemililtij ika nejin tajtolmej: “Komo Dios kintayokolijtoya tein techtayokolij tejuan, akin titaneltokakej itech toTekotsin Jesucristo, ¿toni nichiujkej nejua para nikixnamikis Dios?” (Hech. 11:17).

17, 18. 1) Keman kikakkej tein Pedro kinmelauilij, ¿toni monekia kichiuaskej tokniuan judíos? 2) ¿Keyej ueliskia techouijmakas timouikaskej iniuan nochin tokniuan, uan toni semi kuali maj timotajtanikan?

17 Keman nejin imomachtijkauan Cristo akin katkaj judíos kikakkej tein Pedro kinmelauilij, monekik kiixpejpenaskej toni kichiuaskej: ¿amo techikoitaskiajok uan kuali kinseliskiaj itech nechikol tokniuan akin amo judíos akin yekin moauijkaj? Biblia kijtoua toni kichiujkej: “Keman kikakkej nochi nejin, yejuan [tatitanilmej uan okseki tokniuan] amo teyi kijtojkejok uan kiueyitalijkej Dios. Kijtojkej: ‘¡Takaj Dios no kineki maj akin amo judíos moyolpatakan para maj nemikan!’” (Hech. 11:18). Kipatakej kemej tanemiliayaj, uan nejon kinpaleuij maj amo moxexelouanij tokniuan.

18 Axkan tonalmej no ueliskia ijsiujka timoxexeloskej iniuan tokniuan porin tikayomej ‘itech nochin altepemej, uejueyi kalyetonij, xolalmej uan titajtouaj tataman tajtolmej’. Itech miak nechikolmej moajsij tokniuan akin seseko kayomej, tataman kemej ixtamatij uan no tataman kemej nemij (Apoc. 7:9). Yejua ika moneki timotajtaniskej: “¿Nimochikaua nion tepitsin nitechikoitas? Axkan nikan taltikpak miakej momachiliaj ke okachi ueyichiuanimej. Uan nejua, ¿nikixtalijtok amo ijkon nikinitas tokniuan?”. Maj tikelnamikikan tein kipanok Pedro (oso Cefas) seki xiujmej satepan ke peujkej mochiuaj imomachtijkauan Jesús akin amo judíos. Kemej sekin amo kinyekitayaj tokniuan akin amo judíos, yejua no ijkon kichiuak uan Pablo monekik kimelauas (Gál. 2:11-14). Yejua ika maj nochipa tikyekitakan maj amo titechikoitakan.

“Tel miakej peujkej taneltokaj” (Hechos 11:19-26a)

19. ¿Akonimej kinixmatiltijkej kuali tanauatilmej ompa Antioquía, uan toni panok?

19 Keman imomachtijkauan Jesús kiajsikamatkej ke Dios kinekia maj kintapouikan itajtol Dios akin amo judíos, ¿peujkej kichiujkej? Kemaj. Maj tikitakan tein panok Antioquía de Siria. d Judíos uan akin amo judíos akin ompa nemiaj kuali mouikayaj, uan ueliskia kinixmatiltiskej kuali tanauatilmej akin amo judíos. Uan ijkon kichiujkej. Seki imomachtijkauan Jesús akin katkaj judíos peujkej kinixmatiltiaj kuali tanauatilmej “akin tajtouayaj griego” (Hech. 11:20). Jehová kintatiochiuij uan “tel miakej peujkej taneltokaj” (Hech. 11:21).

20, 21. ¿Keniuj kinextij Bernabé ke katka yolyemanik, uan keniuj no ijkon uelis tikchiuaskej?

20 Tokniuan ompa Jerusalén kititankej Bernabé maj youi Antioquía para kinpaleuis akin kinekiaj momachtiskej itajtol Dios. Sayoj ke kemej tel miakej kinekiaj kikakiskej kuali tanauatilmej, amo ueliaok kinpaleuiaya nochin. Yejua ika kitemoj Saulo para maj kipaleui. Uan semi kuali maj Saulo kipaleuiani porin satepan yejua kintapouiskia itajtol Dios akin amo judíos (Hech. 9:15; Rom. 1:5). Bernabé amo mouik maj Saulo okachi kuali tamachtiani, ta kinextij ke katka yolyemanik uan kitemoj maj kipaleui. Hasta yejua yajki Tarso kitemoto Saulo uan se xiuit senyetoyaj ompa Antioquía kinyolchikaujtoyaj tokniuan (Hech. 11:22-26a).

21 ¿Keniuj uelis tikchiuaskej kemej Bernabé uan tiknextiskej ke tiyolyemankej? Komo titajtanij maj techpaleuikan. Onkak seki taman tein niman ueli tikchiuaj uan seki taman tein techouijmaka tikchiuaskej. Sekin xa amo kinouijmaka tanojnotsaskej senteixtenoj uan kajkalpan, sayoj ke kinouijmaka oksepa takalpanoskej uan kipeualtiskej se nemachtil ika Biblia. Komo no techouijmaka tikchiuaskej seki taman kemej nejin, maj tikintajtanikan oksekin maj techpaleuikan. Ijkon okachi kuali titamachtiskej uan tiyolpakiskej (1 Cor. 9:26).

‘Kisentilijkej miak taman [...] uan kintitanilijkej tokniuan’ (Hechos 11:26b-30)

22, 23. ¿Keniuj kinextijkej tokniuan akin nemiaj Antioquía ke tetasojtayaj, uan keniuj axkan tikchiuaj kemej yejuan?

22 Biblia kisentoka kijtoua: “Ompa Antioquía, imomachtijkauan Jesús peujkej kinixmatij kemej akin kichiuaj kemej Cristo porin Dios ijkon kinekik” (Hech. 11:26b). Semi kuali maj ijkon kinixmatikan akin kichiuaj tein Cristo tamachtij. ¿Yekmelauj motasojtaskiaj tokniuan judíos uan akin amo judíos? Maj tikitakan tein kichiujkej kemej itech xiuit 46, keman amo onkaya toni kikuaskej. e Keman tasojtia takual okachi tajyouiayaj pobres porin amo mopialijtoyaj tomin nion tein kimajseuaskej. Nesi ke ijkon moajsiaj miakej tokniuan judíos akin nemiaj Judea. Keman tokniuan de Antioquía kimatkej, judíos uan akin amo judíos kiixtalijkej kinpaleuiskej tokniuan akin nemiaj Judea (Hech. 11:29). ¡Moita ke semi kintasojtayaj!

23 Axkan no tiktemouaj tikinpaleuiskej tokniuan keman moneki, hasta akin nemij itech okse país. Akin taixyekanaj itech se sucursal kinixtaliaj tokniuan akin kiitaj maj kinpaleuikan kampa mochiua se tetsauit, talolini, chikauak kiouaejeka oso panoua okseki taman. Keman tikinpaleuiaj tokniuan ika tein kinpoloua, tiknextiaj ke yekmelauj timotasojtaj (Juan 13:34, 35; 1 Juan 3:17).

24. ¿Keniuj uelis tiknextiskej ke tikajsikamatij tein Jehová kimachtij Pedro ika tein kiitaltij?

24 Akin tikchiuaj kemej Cristo tikajsikamatij ke tein Dios kiitaltij Pedro ompa Jope semi techpaleuia axkan. Tikmatij ke Jehová amo techichikotasojta uan kineki maj kuali tikteixmatiltikan iTaixyekanalis. Yejua ika, maj timochikauakan tikinnojnotsaskej nochin akin kinekiskej techkakiskej uan maj tikinpaleuikan maj kiixmatikan Jehová uan maj kitekitilikan (Rom. 10:11-13).

Keman tokniuan kipanouaj se ueyi ouijkayot, tiktemouaj tikinpaleuiskej.

a Miakej judíos kinchikoitayaj akin tekitiaj ika ininkuetaxyo tapialmej porin monekia kinxipeuaskej tapialmej tein mikemej uan kikuiskej okseki taman tein pitsotik. Hasta amo kinkauayaj maj yakan templo, uan kampa tekitiaj monekia yetos uejka de se xolal, kemej 20 metros. Xa yejua ika Simón ‘chanchiuaya ueyiatenoj’ (Hech. 10:6).

b Xikonita recuadro “ Cornelio uan soldados romanos”.

c Kinextilij tamachtilis “Consejos infalibles para la crianza de los hijos” tein kisak itech La Atalaya 1 de noviembre de 2006, páginas 4 hasta 7.

d Xikonita recuadro “ Antioquía tein pouia Siria”.

e Tajkuilojkej Josefo kijtoj ke nejin panok keman taixyekantoya tekiuaj romano Claudio (itech xiuit 41 hasta 54 satepan ke ualajka Cristo).