Xikita nochi

Tlen kiualika

Jehová kiyekana ialtepe pampa ma yoltokan nochipa

Jehová kiyekana ialtepe pampa ma yoltokan nochipa

“Nin ojtli. Itech xinemikan” (ISAÍAS 30:21).

TLAKUIKALMEJ: 32 UAN 48

1, 2. (1) ¿Tlen tlamantli yokinmakixti miakej? (Xikita tlaixkopinal tlen ika peua tlamachtil). (2) ¿Tlen kichiua Jehová pampa ma timomakixtikan?

YIKIPIA kanaj 100 xiuitl itech seki uejueyij altepemej omoijkuilo ninmej tlajtolmej: “XIMOKETSA, XIKITA, XITLAKAKI” kanin panoa tren. Ninmej tlajtolmej okintlalijkej pampa akinmej oyayaj itech incarro amo ma kinkuitikisa tren tlen totoka oyaya. Ninmej tlajtolmej okinmakixti miakej tlaltikpaktlakamej.

2 Pampa Jehová techmakixtis amo san kintlalia tlajtolmej. Techyekana uan techiluia tlen amo moneki tikchiuaskej uan noijki techiluia ma tiakan itech ojtli tlen techmakas yolilistli tlen amo keman tlamis. Jehová ken se tlajpixki tlen tetlasojtla, ye kineki ichkatsitsintin ma yakan kanin amo itlaj kintlajyouiltis (xiktlajtolti Isaías 30:20, 21 *).

JEHOVÁ NOCHIPA KINYEKANA ITEKIPANOJKAUAN

3. ¿Tleka timikij?

3 Jehová youejka kinyekantok itekipanojkauan, nin opejki ijkuak okichijchi achto tlakatl. Se neskayotl, itech xochitlali Edén Jehová kuali okinmilui tlaltikpaktlakamej tlen omonekiaya ma kichiuakan pampa ika yolpakilistli uelis yoltoskiaj nochipa (Génesis 2:15-17). Pero Adán uan Eva amo okikakej tlen okinmilui. Eva okikak tlen koatl okijto, uan satepan Adán okichi tlen okijto isiua. Ik non, yejuan ome otlajyouijkej uan satepan omikej, uan ayakmo itlaj kichiaj. Pampa amo otetlakamatkej, axkan tinochtin tiauij itech ojtli kanin timikij.

4. (1) Satepan ijkuak omochi ueyi Apachiuilistli, ¿tleka omonekiayaj okseki tlanauatilmej? (2) ¿Tlen techmachtiaj ninmej tlanauatilmej?

4 Miak xiuitl satepan toTajtsin Dios okilui Noé ma kichiua seki tlamantli pampa ma momakixtikan. Satepan ijkuak omochi Apachiuilistli, toTajtsin Dios okinmilui tlaltikpaktlakamej amo ma kikuakan nion ma konikan estli. ¿Tleka? Pampa ijkuakon Jehová kinkauiliskia ma kikuakan nakatl. Ken seki tlamantli omopatlak, noijki omonekiaya yankuikej tlanauatilmej. Ik non, Jehová okinmilui: “San nakatl ika iyolilis, ieso, amo xikkuakan” (Génesis 9:1-4). Ninmej tlanauatilmej techmachtiaj ken kita Jehová yolilistli, tlen iaxka. Ken ye otechmakak toyolilis, ye uelis kijtos tlen moneki tikchiuaskej ika toyolilis. Se neskayotl, ye okijto amo ma titemiktikan. ToTajtsin Dios kipatioita yolilistli uan estli, uan ye kiixkomakas akin amo kitlakaitas (Génesis 9:5, 6).

5. ¿Tlen timomachtiskej axkan uan ken techpaleuis?

5 Satepan ijkuak omikik Noé, toTajtsin Dios ok okiyekanki ialtepe. Itech nin tlamachtil tikitaskej seki neskayomej tlen techmachtiaj ken okichi. Nin tlamachtil techpaleuis ma tiktlakamatikan Jehová uan ma tiakan itech ojtli tlen techmakas yolilistli tlen amo keman tlamis.

YANKUIKEJ TLANAUATILMEJ PAMPA SE YANKUIK ALTEPETL

6. (1) ¿Tleka israelitas omonekiaya ma kipiakan tlanauatil tlen Jehová okitemakak ika Moisés? (2) ¿Ken omonekiaya kitaskej israelitas itlanauatiluan toTajtsin Dios?

6 Ijkuak okatka Moisés, Jehová okinyekilui itekipanojkauan seki tlanauatilmej itech ken omonekiaya ma kipiakan innemilis uan ken omonekiaya ma kiueyichiuakan. ¿Tleka? Pampa oksepa omopatlak nochi. Israelitas yokipiayaj kanaj 200 xiuitl okatkaj ken tlakeualmej itech ueyi altepetl Egipto. Uan egipcios okichiuayaj miak tlamantli tlen amo kipaktia toTajtsin Dios, okinueyichiuayaj mikamej uan teotsitsintin. Ijkuak israelitas okiskej itech ueyi altepetl Egipto, omonekiaya ma kinmakakan yankuikej tlanauatilmej. Nin altepetl san okintlakamatiayaj tlanauatilmej tlen Jehová okitemakak ika Moisés. Sekimej ixtlamatkej kijtoaj tlajtoli “tlanauatil” kisa itech se tlajtoli tlen kijtosneki “tlayekanalistli”. Tlanauatil tlen Jehová okitemakak ika Moisés okinmalui israelitas pampa amo ma auilnemikan nion ma kinueyichiuakan teotsitsintin tlen okinueyichiuayaj okseki uejueyij altepemej. Tla israelitas tetlakamatiskiaj, Jehová kinteochiuaskia. Tla amo okitlakamatiayaj, sapanoa tlajyouiskiaj (xiktlajtolti Deuteronomio 28:1, 2, 15 *).

7. (1) Xikijto tleka itekipanojkauan Jehová omonekiaya ma kinmakakan okseki tlanauatilmej. (2) ¿Tleka Biblia kijtoa tlanauatil “techmokuitlawia [noso techmaluia] asta ijkuak owala Cristo”?

7 Pero itekipanojkauan toTajtsin Dios noijki omonekiaya kipiaskej okseki tlanauatilmej. Se neskayotl, tlanauatil tlen Jehová okitemakak ika Moisés okinyektlali pampa itlaj tlen miak ipati itech itlanekilis toTajtsin Dios, ijkuak ualaskia Mesías. Uan noijki tlanauatil okinmilnamikti tlajtlakolejkej. Noijki okinpaleui ma kajsikamatikan omonekiaya se tlaxtlauili, kijtosneki se tlamanali tlen uelis kintlapojpoluiskia intlajtlakoluan (Gálatas 3:19; Hebreos 10:1-10). Uan noijki, tlanauatil okinmalui kalchanejkej kanin nesiskia Mesías. Uan ijkuak oneski Mesías, tlanauatil okinpaleui israelitas ma kixmatikan. Ik non, Biblia kijtoa “n tlanawatílistli okatka kemi akin techmokuitlawia [noso techmaluia] asta ijkuak owala Cristo” (Gálatas 3:23, 24).

8. ¿Tleka moneki ma techyekanakan principios kanin kisaj tlanauatilmej tlen Jehová okintemakak ika Moisés?

8 Akinmej tikchiuaj ken Cristo uelis timopaleuiskej ika tlanauatil tlen Jehová okitemakak ika Moisés. ¿Ken techpaleuia? Ijkon ken neskayotl tlen otikijtojkej itech achto párrafo, moneki ma timoketsakan uan kuali ma tikitakan principios kanin kisaj tlanauatilmej. Maski axkan ayakmo techchiualtiaj ma tikintlakamatikan nonmej tlanauatilmej, uelis techyekanaskej itech tonemilis uan ken tikueyichiuaj Jehová. ToTajtsin Dios okichi ma kijkuilokan tlanauatil tlen okitemakak ika Moisés pampa itech ma timomachtikan uan ma timoyekanakan ika iprincipios. Uan noijki uelis titetlasojkamatiskej pampa Jesús otechmachti itlaj okachi kuali. Se neskayotl, uelis tikkakiskej nin tlanauatil tlen okitemakak Jesús: “Nomejwah yononkikakeh tlan achto omijto: ‘Amo xikinpapatla siwameh’. Ne nomechilia, nochi tlakatl non kelewia se siwatl non amo iaxka, kijtosneki yokimomekati itech iyolo”. Tlanauatil tlen Jehová okitemakak ika Moisés okijtoaya amo ma timomekatikan. Pero Jesús okijto amo ma timokuayejyekokan tlen amo kuali (Mateo 5:27, 28).

9. ¿Tleka omonekiayaj yankuikej tlanauatilmej?

9 Satepan ijkuak Jesús omochi Mesías, Jehová okintemakak yankuikej tlanauatilmej uan okiteititi yankuik tlamantli tlen mouika ika itlanekilis. ¿Tleka? Pampa tlen okipanoaya ialtepe Jehová oksepa omopatlak. Itech xiuitl 33, toTajtsin Dios ayakmo okiseli altepetl Israel uan tlanechikol itech akinmej okichiuayaj ken Cristo okipejpenki ken ialtepe.

JEHOVÁ KIYEKANA ISRAEL ESPIRITUAL

10. (1) ¿Tleka Jehová okintemakak yankuikej tlanauatilmej? (2) ¿Tleka okse tlamantli tlanauatilmej tlen okinmijkuilo Moisés uan itlanauatil Cristo?

10 Ken yotimomachtijkej, Jehová ika Moisés okinmakak israelitas tlanauatilmej pampa kimatiskiaj ken omonekiaya ma kipiakan innemilis uan ken kiueyichiuaskiaj Jehová. Satepan ijkuak Jesús ouala Tlaltikpak, Jehová oksepa okintemakak tlanauatilmej. ¿Tleka? Pampa axkan itekipanojkauan ayakmo kisaskiaj san itech se altepetl, axkan kisaskiaj itech nochi Tlaltikpak. Axkan yetoskiaj israelitas espirituales. Yejuan yetoskiaj itech tlanechikol itech akinmej melauak kichiuaj ken Cristo uan monauatiskiaj ika se yankuik tlajtolsenkaualistli. Ijkon omoteititi “Dios amo kintlasojtla san sikimeh, iwa oksikimeh amó, yej itech nochi nin tlaltíkpaktli, Dios kinselia akimeh kitlakitah iwa kichiwah tlan kuali” (Hechos 10:34, 35). Axkan israelitas espirituales okitlakamatiayaj “itlanawatil Cristo”. Ninmej tlanauatilmej amo okatkaj ken tlanauatilmej tlen okinmijkuilo Moisés. ¿Tleka? Pampa principios amo omoijkuilojkej itech tetl, axkan kajki itech inyolo sejse akinmej kichiuaj ken Cristo. Ninmej tlanauatilmej kinyekanaskiaj uan kinpaleuiskiaj nochtin itekipanojkauan toTajtsin Dios, maski san kanin yetoskiaj (Gálatas 6:2).

11. ¿Tlen ome tlanauatilmej onka itech “itlanawatil Cristo”?

11 Israelitas espirituales sapanoa omopaleuijkej ika “itlanawatil Cristo”. Uan seki kauitl achto mochiuaskia yankuik tlajtolsenkaualistli, Jesús okintemakak ome tlanauatilmej tlen mouikaj ika innemilis akinmej kichiuaj ken Cristo. Tetlapouilistli uan ken moneki timouikaskej. Ken ninmej tlanauatilmej okintemakakej pampa nochtin akinmej kichiuaj ken Cristo, axkan noijki moneki tikintlakamatiskej, akinmej yaskej iluikak uan akinmej mokauaskej Tlaltikpak.

12. ¿Tleka tikijtoaj tetlapouilistli yikin opejki?

12 Yiuejkika tla ikaj akin amo israelita okinekiaya kiueyichiuas Jehová, omonekiaya yaskia uan kitemoskia altepetl Israel (1 Reyes 8:41-43). Pero Jesús okinmilui itekipanojkauan axkan yejuan omonekiaya ma yakan uan ma kintemokan tlaltikpaktlakamej (xiktlajtolti Mateo 28:19, 20, TNM *). Jesús okinmilui imachtijkauan “xiakan” inmixpan nochtin tlaltikpaktlakamej. Uan nin omotak itech iluitl Pentecostés itech xiuitl 33, pampa non tonal Jehová okiteititi okinekiaya nochtin itekipanojkauan ma tetlapouikan itech nochi Tlaltikpak. Non tonal kanaj 120 akinmej okatkaj itech yankuik tlanechikol okiselijkej espíritu santo. Ijkuakon opejkej kintlapouiaj judíos uan oksekimej ika miakej tlatlamantli tlajtolmej, nin kijtosneki noijki okintlapouijkej akinmej amo okatkaj judíos (Hechos 2:4-11). Satepan opejkej kintlapouiaj Samaritanos. Uan itech xiuitl 36 noijki opejkej kintlapouiaj akinmej amo okatkaj judíos. Kuali omoteititi omonekiaya ma motetlapoui itech nochi Tlaltikpak.

13, 14. (1) ¿Tlen kijtosneki yankuik tlanauatil tlen okitemakak Jesús? (2) ¿Tlen techmachtia ineskayo Jesús?

13 Jesús noijki okitemakak se yankuik tlanauatil itech ken moneki timouikaskej akinmej melauak tikchiuaj ken Cristo (xiktlajtolti Juan 13:34, 35). Moneki nochipa ma tikintlasojtlakan tokniuan. Pero noijki tiknekiskej tiktemakaskej tonemilis pampa tikinpaleuiskej. Nin tlanauatil amo okatka ijkuak Moisés okinmijkuilo itlanauatiluan Jehová (Mateo 22:39; 1 Juan 3:16).

14 Jesús se kuali neskayotl itech ikaj akin okachi okintlasojtlak oksekimej uan amo san ye omotlasojtlak. Ye okitemakak iyolilis pampa imachtijkauan akinmej sapanoa okintlasojtlaya. Uan kineki tejuan noijki ijkon ma tikchiuakan. Ik non, tinochtin moneki tiknekiskej titlajyouiskej uan timikiskej pampa tikinpaleuiskej tokniuan (1 Tesalonicenses 2:8).

JEHOVÁ AXKAN TECHYEKANA UAN NOIJKI SATEPAN

15, 16. (1) ¿Ken kiyekantok Jehová ialtepe? (2) ¿Tlen yankuik tlamantli mochijtok axkan?

15 Jesús okitlali “tlakeuali yolmelajki uan ixtlamatki” pampa itekipanojkauan ma kipiakan tlakuali espiritual “ijkuak moneki” (Mateo 24:45-47, TNM). Nin tlakuali noijki kijtosneki yankuikej tlanauatilmej pampa ialtepe ijkuak seki tlamantli mopatla. ¿Tlen yankuik tlamantli panotok axkan?

16 Axkan tikatej “itech iksemi tonatijmeh”. Uan amo miak poliui “yetos tlaijyowílistli satlawel temojti” (2 Timoteo 3:1; Marcos 13:19). Uan noijki Satanás uan amo kuali ejekamej yokinkixtijkej itech iluikak uan axkan tetlajyouiltijtokej itech Tlaltikpak (Apocalipsis 12:9, 12). Uan noijki, tejuan tiktlakamatij itlanauatil Jesús pampa titetlapouijtokej itech nochi Tlaltikpak. Axkan tikintlapouijtokej sapanoa miakej tlaltikpaktlakamej uan ika miakej tlatlamantli tlajtolmej.

17, 18. ¿Tlen moneki tikchiuaskej ijkuak techmakaj tlanauatilmej?

17 Ialtepe Jehová techmaka miak tlamantli tlen ika titetlapouiskej. ¿Tiktekitiltiaj nochi nin tlamantli? Itech tlanechikolmej techmakaj tlanauatilmej pampa okachi kuali tiktekitiltiskej tlen techmakaj. ¿Nochi tikitaj ken itlaj tlen techmaka Jehová?

18 Tla tiknekij toTajtsin Dios ma techteochiua, moneki ma timoketsakan, ma tikitakan uan ma tikkakikan nochi tlanauatilmej tlen techmakaj itech tlanechikol. Tla axkan titetlakamatij, ijkuak “n tlaijyowílistli yetos satlawel temojti” noso nochi tlen kiyekana Satanás kipojpoloskej, amo tikitaskej oui titetlakamatiskej (Mateo 24:21). Uan ijkuak Satanás ayakmo tlayekantos, noijki monekis tikinseliskej yankuikej tlanauatilmej pampa tiyoltoskej itech Xochitlali.

Itech Xochitlali motlaposkej yankuikej “amatlajkuíloteh” tlen kijtoskej ken moneki tikpiaskej tonemilis. (Xikinmita párrafos 19, 20).

19, 20. (1) ¿Tlen “amatlajkuílolteh” techmakas Jehová itech xochitlali? (2) ¿Ken techpaleuiskej yankuikej tlanauatilmej?

19 Yiuejkika Jehová okinmakak israelitas tlanauatilmej tlen okinmijkuilo Moisés. Satepan, ijkuak okatkaj tokniuan akinmej kichiuaj ken Cristo okinmakak “itlanawatil Cristo”. Uan itech Xochitlali Jehová kintemakas yankuikej “amatlajkuílolteh” ika yankuikej tlanauatilmej (xiktlajtolti Apocalipsis 20:12). Ninmej “amatlajkuílolteh” uelis kipiaskej yankuikej tlanauatilmej tlen toTajtsin Dios kinekis ma tikintlakamatikan. Ijkuak timomachtiskej yankuikej “amatlajkuílolteh” tikmatiskej tlen kineki Jehová ma tikchiuakan. Uan noijki ika mopaleuiskej akinmej kinyolitiskej. Tinochtin okachi kuali tikmatiskej ken mokuayejyekoa Jehová. Uan ken okachi kuali tikajsikamatiskej Biblia, tinochtin timotlasojtlaskej uan timotlakaitaskej (Isaías 26:9). Ximokuayejyeko nochi tlamantli tlen tikmatiskej uan titlamachtiskej ijkuak tiyetoskej itech Xochitlali uan techyekanas ueyi Tekiua Jesús.

20 Tla tikchiuaj nochi tlen moijtoa itech “amatlajkuílolteh” uan tiyolmelajkej iixpan Jehová ijkuak tlamis nochi tlen amo kuali, totoka kijkuiloskej itech “amatlajkuíloli kan machotitokeh nochteh akimeh yolitoskeh nochipa”. Tinochtin uelis tiyoltoskej nochipa. Pampa tiyoltoskej nochipa moneki MA TIMOKETSAKAN pampa ma tiktlajtoltikan Biblia, MA TIKITAKAN kuali pampa ma tikmatikan tlen kijtosneki uan MA TIKKAKIKAN nochi tlanauatilmej tlen Jehová kitemaka uan nin tikchiuaj ijkuak tikintlakamatij. Tla ijkon tikchiuaj, uelis timomakixtiskej ijkuak tlamis nochi tlen amo kuali uan uelis nochipa okachi timomachtiskej itech toTajtsin Dios akin sapanoa techtlasojtla (Eclesiastés 3:11; Romanos 11:33).

^ párr. 2 Isaías 30:20, 21 kijtoa: “Uan Jehová melauak namechmakas pan ken tekipacholistli uan atl ken tlajyouilistli, pero akin Kuali Tlamachtia ayakmo motlatis, uan ika moixtololouan tikitas akin Kuali Tlamachtia. Uan monakasuan kikakiskej mokuitlapan se tlajtoli tlen kijtos: ‘Nin ojtli. Itech xinemikan’, tla namejuan nanyaskej ik namoyekma noso ik namopochma”.

^ párr. 6 Deuteronomio 28:1, 2, 15 kijtoa: “Uan tla melauak tikkakis itlajtol Jehová moTajtsin Dios, uan timomaluia tikchiuas nochi itlanauatiluan tlen axkan nimitsnauatijtok, ijkuakon Jehová moTajtsin Dios melauak mitstlalis inpan okseki uejueyij altepemej tlen katej itech Tlaltikpak. Nochtin ninmej tlateochiualismej ualaskej mopan uan mitsajsiskej, pampa tikkaki itlajtol Jehová moTajtsin Dios: Pero tla amo tikkaki itlajtol Jehová moTajtsin Dios, tla amo timomaluia tiktlakamatis nochi tlen technauatia uan itlanauatiluan tlen axkan nimitsmaka, ijkuakon nochi nin tlamantli amo kuali uits mopan uan mitsajsiskej”.

^ párr. 12 Mateo 28:19, 20 itech Traducción del Nuevo Mundo kijtoa: “Xiakan, uan ijkon, xikinchiuakan nomachtijkauan itech nochi altepemej, xikinapolaktikan itech itoka toTajtsin uan iKone uan espíritu santo, xikinmachtikan ma kichiuakan nochi tlen onamechnauati. Uan, ¡xikitakan!, niyetok namouan nochi tonalmej hasta itlamian tonalmej”.