Xikita nochi

Tlen kiualika

Xikinmachti mokoneuan ma kitekichiuilikan Jehová (Tlamachtil 1)

Xikinmachti mokoneuan ma kitekichiuilikan Jehová (Tlamachtil 1)

“Oksepa ma uiki tlakatl akin melauak kitekichiuilia toTajtsin Dios tlen yikin otikualtitlanki pampa ma techmachti tlen moneki tikchiuaskej iuan konetl tlen nesis.” (JUECES 13:8)

TLAKUIKALMEJ: 44 UAN 6

1. ¿Tlen okichi Manóah ijkuak okimatki kipiaskiaj inkone?

MANÓAH uan isiua okatkaj israelitas. Yejuan omokuayejyekoayaj amo keman kinpiaskiaj inkoneuan. Pero se tonal se iángel Jehová okimonextili isiua Mahóah uan okilui kipiaskia se konetl. Ijkuak okilui inamik, ye sapanoa oyolpakik. Pero noijki omokuayejyeko itech nochi tlen omonekiaya kichiuaskej. Pampa ijkuakon miakej israelitas okichiuayaj miak tlamantli amo kuali. ¿Tlen kichiuaskiaj Manóah uan isiua pampa ikone ma kitekichiuili uan ma kitlasojtla Jehová? Manóah okilui Jehová: “Nimitstlatlaujtia, oksepa ma uiki tlakatl akin melauak kitekichiuilia toTajtsin Dios tlen yikin otikualtitlanki pampa ma techmachti tlen moneki tikchiuaskej iuan konetl tlen nesis” (Jueces 13:1-8).

2. 1) ¿Tlen moneki ma kichiuakan tetajmej? 2) ¿Uan tlen kinpaleuis ijkon ma kichiuakan? (Xikita recuadro tlen itoka “ ¿Akinmej okachi moneki tikinmachtis ika Biblia?”.)

2 Tla tikinpia mokoneuan, uelis mitspanoa ken Manóah. Noijki moneki tikinmachtis mokoneuan ma kitlasojtlakan uan ma kitekichiuilikan Jehová (Proverbios 1:8). * (Xikita tlajtoli tlen kiualika tlakxitlan.) ¿Tlen uelis mitspaleuis pampa kuali tikinmachtis mokoneuan? Miak ipati sejse semana xikchiuakan Yoak ijkuak Kalchanejkej Kiueyichiua Jehová. Nin mitspaleuis xikinmachti mokoneuan itech Jehová uan itech Biblia (xiktlajtolti Deuteronomio 6:6, 7). * ¿Tlen okse tlamantli uelis mitspaleuis? Kuali neskayotl tlen okitlali Jesús. Maski ye amo okinpixki ikoneuan, tetajmej uelis momachtiskej miak itech tlen okichi Jesús iuan imachtijkauan. Axkan timomachtiskej Jesús okintlasojtlaya imachtijkauan uan okatka yolyamanki. Uan noijki okajsikamatiaya tlen okimachiliayaj uan noijki okimatiaya ken uelis kinpaleuiskia. Noijki timomachtiskej ken tetajmej uelis kichiuaskej ken Jesús.

XIKINTLASOJTLA MOKONEUAN

3. ¿Tleka imachtijkauan Jesús okimatiayaj melauak okintlasojtlaya?

3 Jesús nochipa okinmiluiaya imachtijkauan okintlasojtlaya (xiktlajtolti Juan 15:9). Uan noijki okixeloaya kauitl pampa inmiuan yetoskia (Marcos 6:31, 32; Juan 2:2; 21:12, 13). Ye amo san okinmachtiaya, noijki okatka inyolikni. Ik non, imachtijkauan okimatiayaj ye melauak okintlasojtlaya. Tetajmej, ¿ken uelis nankichiuaskej ken Jesús?

4. Tetajmej, ¿ken uelis nankinmititiskej namokoneuan melauak nankintlasojtlaj? (Xikita tlaixkopinal tlen ika peua tlamachtil.)

4 Tetajmej, noijki xikinmiluikan namokoneuan melauak nankintlasojtlaj. Xikinmititikan melauak nankinpatioitaj (Proverbios 4:3; Tito 2:4). Se tokni tlen itoka Samuel akin chanti itech ueyi altepetl Australia, kijtoa ijkuak okatka konetl, itajtsin nochi yoak okitlajtoltiliaya Noamoch tlen nechtlapouia itech Biblia uan okinankiliaya nochi tlen okitlajtlaniaya, okinapaloaya uan okipipitsoaya ijkuak yikochiskia. Seki xiuitl satepan, Samuel okimatki itajtsin amo ijkon okiskaltijkej, uan nin melauak okitlajtlachialti. Pero itajtsin omochijchika pampa kititis melauak okitlasojtlaya. Ik non, Samuel nochipa kuali omomachili uan oyolpakik. Uan yejuan ome kuali omouikayaj. Tla noijki tikinmiluia mokoneuan tikintlasojtla, yejuan noijki momachiliskej ken Samuel. Ik non, xikinnapalo uan xikinpipitso uan xikxelo kauitl pampa inmiuan timotlapouis, titlakuas uan timauiltis.

5, 6. 1) Jesús, ¿ken okinyektlali imachtijkauan? 2) Tetajmej, ¿ken moneki ma kinyektlalikan inkoneuan?

5 Jesús okijto: “Akimeh Ne nikintlasojtla, nikinnonotsa iwa [nikinyektlalia, TNM]” (Apocalipsis 3:19). * (Xikita tlajtoli tlen kiualika tlakxitlan.) Se neskayotl, Jesús okitak imachtijkauan nochipa omoteuiayaj pampa kimatiskej akin okachi okipatioitaya Jesús. Ik non, miak uelta okinyektlali. Pero nochipa okitemo kanin uelis kinyektlaliskia ika tlasojtlalistli (Marcos 9:33-37).

Xiktemo kanin uelis tikinyektlalis mokoneuan pero ika tlasojtlalistli

6 Tejuatsin tikintlasojtla mokoneuan, ik non, tikmati moneki tikinyektlalis. Tla kichiuaj itlaj amo kuali, ualeua san moneki tikinyekiluis tleka amo kuali tlen okichijkej. Pero ¿tlen tikchiuas tla amo tetlakamatij? (Proverbios 22:15). Xikchiua ken Jesús. Xikinyekana, xikinnojnotsa uan xikinyektlali, pero amo xikualani nion ximosotlaua. Xiktemo kanin uelis tikinyektlalis pero ika tlasojtlalistli. Se tokni tlen itoka Elaine akin chanti itech ueyi altepetl Sudáfrica, kijtoa ken okiyektlaliayaj itatajuan. Yejuan nochipa okiyekiluiayaj tlen okinekiayaj ma kichiua. Se neskayotl, okiluiayaj tla amo tetlakamatiskia, yejuan kiyektlaliskiaj. Uan satepan okichiuayaj ijkon ken okiluiayaj. Pero nochipa okiyekiluiayaj tleka okiyektlaliayaj uan amo keman okiyektlaliayaj ijkuak okualantokaj. Ijkon okimatki itatajuan melauak okitlasojtlayaj.

XIKTEITITI YOLYAMANILISTLI

7, 8. 1) ¿Tlen okajsikamatkej imachtijkauan Jesús ijkuak okikakej ken omotlatlaujtiaya? 2) Ijkuak timotlatlaujtia, ¿ken uelis mokoneuan tlaneltokaskej itech Jehová?

7 Ijkuak yikikitskiskiaj uan kimiktiskiaj Jesús, ye omotlatlaujti uan okijto: “Abba, Notajtsi, Tejwatsi nochi weleti tikchiwa; xikachiwa nin tlaijyowílistli non wits notech, pero amo mamochiwa kemi Ne nikneki, yej kemi Tejwatsi tikmonekiltia” (Marcos 14:36). * (Xikita tlajtoli tlen kiualika tlakxitlan.) ¿Timokuayejyekoa tlen okimachilijkej imachtijkauan ijkuak okikakej tlen okijto Jesús? Yejuan okajsikamatkej maski Jesús amo okipiaya tlajtlakoli, ye nochipa okiluiaya iTajtsin ma kipaleui. Uan noijki okajsikamatkej, yejuan noijki omonekiaya kiteititiskej yolyamanilistli uan kitlajtlaujtiskej Jehová ma kinpaleui.

Ijkuak mokoneuan kitaskej titlaneltoka itech Jehová, yejuan noijki ijkon kichiuaskej

8 Mokoneuan uelis momachtiskej miak ijkuak timotlatlaujtis inmixpan. Nin amo kijtosneki timotlatlaujtis pampa tikinmachtis mokoneuan. Pero ijkuak mitsitaj tiktlatlaujtia Jehová, yejuan kitaskej melauak titlaneltoka itech Jehová. ¿Ken mochiua nin? Amo san moneki tiktlatlaujtis Jehová ma kinpaleui mokoneuan, noijki xiktlatlaujti ma mitspaleui. Se tokni tlen itoka Ana akin chanti itech ueyi altepetl Brasil, kijtoa ijkuak itatajuan itlaj okintekipachoaya, nochipa okitlatlaujtiayaj Jehová ma kinpaleui. Se neskayotl, ijkuak ikojkoluan omokokojkej, itatajuan Ana okitlatlaujtijkej Jehová ma kinyolchikaua uan ma kinmaka ixtlamatilistli pampa kuali kipejpenaskiaj tlen kichiuaskiaj. Nochipa okitlatlaujtiayaj Jehová ma kinpaleui, maski sapanoa otlajyouijtokaj. Nin okichi Ana noijki ma tlaneltoka itech Jehová. Noijki uelis ijkon tikchiuas ijkuak timotlatlaujtia iuan mokoneuan. Se neskayotl, xiktlatlaujti Jehová ma mitsmaka yolchikaualistli pampa tiktlapouis ikaj, noso pampa tikiluis akin tlayekana kanin titekiti amo titekitis seki tonalmej pampa tias ueyi nechikol. Tla ijkon tikchiua, mokoneuan kitaskej titlaneltoka itech Jehová, uan yejuan noijki ijkon kichiuaskej.

9. 1) ¿Ken okinmachti Jesús imachtijkauan ma yetokan yolyamankej uan ma kinpaleuikan oksekimej? 2) Tla tikchiua ken Jesús, ¿tlen kinekiskej kichiuaskej mokoneuan?

9 Jesús okinmachti imachtijkauan ma kiteititikan yolyamanilistli uan ma kinpaleuikan oksekimej. ¿Ken okinmachti? Amo san okinmilui ma kichiuakan, ye noijki okichiuaya (xiktlajtolti Lucas 22:27). Ye okika miak tlamantli pampa kitekichiuilis Jehová uan kinpaleuis oksekimej. Uan imachtijkauan noijki ijkon okichijkej. Tejuatsin noijki uelis tikinmachtis mokoneuan ika tlen tikchiua. Ximokuayejyeko itech ineskayo se tokni tlen itoka Debbie uan inamik tlen itoka Pranas. Kinpiaj ome inkoneuan uan Pranas kajki ken tlayekanki itech tlanechikol. Debbie kijtoa amo keman ochauatik pampa inamik okichijtoka seki tekitl itech tlanechikol. Ye okimatiaya inamik nochipa kinpaleuiskia tla omonekiaya ma kinpaleui (1 Timoteo 3:4, 5). ¿Ken okinpaleui inkoneuan tlen okichijkej tokniuan? Pranas kijtoa inkoneuan sapanoa oyolpakiayaj uan kuali omouikayaj iuan oksekimej tokniuan. Uan nochipa okinekiayaj tlapaleuiskej itech uejueyij nechikolmej. Axkan nochtin yejuan kitekichiuiliaj Jehová ken precursores regulares. Tla tejuatsin tiyolyamanki, uan tikneki tikinpaleuis oksekimej, mokoneuan noijki ijkon kinekiskej kichiuaskej.

MA KITAKAN MOKONEUAN INTECH TIMOTEKIPACHOA

10. ¿Tlen okichi Jesús ijkuak sekimej tlaltikpaktlakamej tlen ochantiayaj Galilea okitemoayaj?

10 Ken Jesús amo okipiaya tlajtlakoli, okimatiaya tlen omokuayejyekoayaj oksekimej (Juan 2:25). Pero amo san okitaya tlen okichiuayaj, noijki okajsikamatiaya tleka ijkon okichiuayaj. Se neskayotl, se tonal sekimej tlaltikpaktlakamej akinmej ochantiayaj Galilea okitemojtinemiayaj Jesús (Juan 6:22-24). Pero ye okimatiaya amo okitemoayaj pampa ma kinmachti, yejuan okinekiayaj ma kintlakualti. Ik non, ika tlasojtlalistli okinyektlali uan okinmilui tlen omonekiaya ma kichiuakan pampa ma kipatlakan inyelis (xiktlajtolti Juan 6:25-27).

Xikinpaleui ma kinpakti tetlapouiskej (Xikita párrafo 11)

11. 1) ¿Ken uelis tikmatis kox mokoneuan kinpaktia tetlapouiskej? 2) ¿Tlen uelis tikchiuas pampa okachi ma kinpakti tetlapouiskej?

11 Ken tejuatsin titlajtlakole, amo tikmati tlen mokuayejyekoaj mokoneuan. Pero uelis timochijchikauas tikmatis tleka kichiuaj seki tlamantli. Se neskayotl, uelis mokoneuan mouan tetlapouiaj. Pero ximotlajtlani: “¿Tleka tetlapouiaj? ¿Kichiuaj pampa melauak kinpaktia? ¿Noso kichiuaj pampa ualeua titlakuaj uan tikonij itlaj?”. Tla tikita mokoneuan amo okachi kinpaktia tetlapouiskej, ximochijchikaua pampa okachi ma kinpakti. Xikinmilui ma kichiuakan seki tlamantli, uan ijkon kitaskej melauak ipati tlen kichiuaj.

12. 1) ¿Tlen okinyekilui Jesús imachtijkauan? 2) ¿Tleka omonekiaya ma kinyekilui nin tlamantli?

12 Jesús noijki okinpaleui imachtijkauan itech okse tlamantli. Ye okimatiaya tla ikaj okichiuaya itlaj amo kuali, satepan okachi amo kuali kichiuaskia noso uelis kichiuaskia se ueyi tlajtlakoli. Ik non, okinmilui imachtijkauan ma momaluikan. Se neskayotl, yejuan okimatiayaj amo kuali ma auilnemikan. Pero Jesús okinmilui ken uelis tlajtlakolchiuaskiaj maski amo motekaskiaj iuan se siuatl. Ye okinmilui: “Nochi tlakatl non kelewia se siwatl non amo iaxka, kijtosneki yokimomekati itech iyolo”. Ik non, okinnauati: “Tla moixtololo non kajki moyekma mitstoktia xitlajtlakolchiwa, wejka xiktlamotla” (Mateo 5:27-29). ¿Tleka omonekiaya Jesús ma kinmachti itech nochi nin tlamantli? Pampa ijkuakon miakej tlaltikpaktlakamej oauilnemiayaj uan okitayaj tlamauisolmej kanin omotaya auilnemilistli uan okijtoayaj miak tlamantli amo kuali. Uan ken Jesús okintlasojtlaya imachtijkauan, ye okinmilui amo ma kitakan tlamantli tlen uelis kichiuaskia ma tlajtlakolchiuakan.

13, 14. ¿Ken uelis tikinpaleuis mokoneuan pampa ma moyolpaktikan ika tlen kuali?

13 Moneki tikinmaluis mokoneuan pampa amo ma kichiuakan itlaj tlen kikokolia Jehová. Axkan noijki konemej kitaj pornografía uan okseki tlamantli tlen amo kuali. ¿Ken uelis tikinmaluis mokoneuan? Moneki tikinmiluis amo kuali ma kitakan pornografía. Pero moneki tikchiuas okseki tlamantli. Ximotlajtlani: “¿Kimatij nokoneuan tleka amo kuali ma kitakan pornografía? ¿Tlen tlamantli uelis kichiuas ma kinekikan kitaskej pornografía? ¿Nouan motlapouiaj itech san tlen tlamantli? Tla se tonal kinekiskej kitaskej pornografía, ¿nechiluiskej?”. Maski ayamo yiuejueyij mokoneuan uelis tikinmiluis: “Tla se tonal itech Internet tikajsis se página kanin mota auilnemilistli, noso ichpokamej xipetstikej uan tikneki tikinmitas, xinechilui. Ne nikneki nimitspaleuis pampa amo tikinmitas, amo nimitsajuas”.

14 Ijkuak tikpejpenas tlen ika timoyolpaktis, ximokuayejyeko tlen tikinmachtijtok mokoneuan. Pranas, tlen itech otimotlapouijkej itech párrafo 9 kijtoa tetajmej uelis kinmiluiskej miak tlamantli inkoneuan, pero yejuan kichiuaskej tlen kichiuaj intatajuan. Tla tikinpejpena tlakuikalmej, películas noso amochmej tlen amo kiualikaj tlen amo kuali, yejuan noijki ijkon moyolpaktiskej (Romanos 2:21-24).

JEHOVÁ MITSPALEUIS

15, 16. 1) ¿Tleka uelis tikneltokas Jehová mitspaleuis xikinmachti mokoneuan? 2) ¿Tlen timomachtiskej chikome?

15 ¿Tlen opanok ijkuak Manóah okilui Jehová ma kipaleui pampa kuali kiskaltis ikone? Biblia kijtoa Jehová okikak tlen okitlatlaujti uan okipaleui (Jueces 13:9). Ik non, tejuatsin noijki uelis tikneltokas Jehová mitskakis uan mitspaleuis pampa kuali tikinmachtis mokoneuan. Ye mitspaleuis pampa tikinmititis tikintlasojtla, tiyolyamanki uan tikajsikamati tlen kinpanoa.

16 Pero Jehová amo san mitspaleuis xikinmachti mokoneuan ijkuak ayamo uejueyi. Ye noijki mitspaleuis ijkuak okachi moskaltiskej. Chikome timomachtiskej ken uelis tikchiuas ken Jesús uan tikinmititis mokoneuan tikintlasojtla, tiyolyamanki uan tikajsikamati tlen kinpanoa. Ijkon uelis tikinmachtis motelpokauan uan moichpokauan ma kitekichiuilikan Jehová.

^ párr. 2 Axkan timomachtiskej ken tetajmej uelis kinmachtiskej inkoneuan tlen yikin oneskej hasta akinmej kipiaj 12 xiuitl ma kitekichiuilikan Jehová.

^ párr. 2 Deuteronomio 6:6 uan 7 kijtoa: “Uan ninmej tlajtolmej tlen axkan nimitsnauatijtok moneki yetoskej ipan moyolo; uan moneki tikmachtis mokone uan tiktlapouis ijkuak timotlalis itech mokalijtik uan ijkuak tinemis itech ojtli uan ijkuak timotekas uan ijkuak timeuas”.

^ párr. 5 Ijkuak Biblia kijtoa ikaj kiyektlaliaj (disciplinar), kijtosneki kiyekanaj, kinojnotsaj, kimachtiaj, uan ualeua noijki kiyektlaliaj. Tetajmej moneki kinyektlaliskej inkoneuan ika tlasojtlalistli uan amo ijkuak kualantokej.

^ párr. 7 Se enciclopedia tlen techtlapouia itech Biblia kijtoa tlajtoli abba, se tlajtoli tlen kiteititia tlasojtlalistli uan tetlakaitalistli, nin tlajtoli yiuejkika okitekitiltiayaj konemej ijkuak omotlapouiayaj iuan intatajuan.