Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

Maka matinemikan nion se itech tekiuaj ipan yejuin tlaltikpaktli tlen xexeliujtok

Maka matinemikan nion se itech tekiuaj ipan yejuin tlaltikpaktli tlen xexeliujtok

“Xmakakan Dios on tlen yejua iyaxka” (MATEO 22:21).

TLAKUIKALTIN 33 NIMAN 137

1. ¿Kenon uelis tiktlakamatiskej Jehová niman tekiuajkej?

BIBLIA kijtoua ika noneki tikintlakamatiskej tekiuajkej. San ika, noijki kijtoua ika noneki nochipa tiktlakamatiskej toTajtsin (Hechos 5:29; Tito 3:1). ¿Kenon uelis tikchiuaskej yejuin ome? Ipan Biblia uajnestiuj tlen techpaleuis. Jesús okijto: “Xmakakan César on tlen yejua iyaxka, niman no xmakakan Dios on tlen yejua iyaxka” (Mateo 22:21) [1] (xkita nota kampa ontlami). ¿Kenon uelis “[tikmakaskej] César on tlen yejua iyaxka”? Tla tikintlakamatij itlanauatiluan tekiuaj, tikintlakaitaj akin kipiyaj tlanauatijkayotl niman tiktlaxtlauaj impuestos (Romanos 13:7). ¿Tlenon uelis tikchiuaskej ijkuak technauatiaj matikchiuakan tlen toTajtsin xkuelita? Noneki xtikintlakamatiskej. San ika, noneki nochipa tikintlakaitaskej akin kipiyaj tlanauatijkayotl.

2. ¿Kenon tikteititiaj ika xtokalaktiaj ipan política?

2 Ijkuak tejuamej xtokalaktiaj ipan política, ijkon “[tikmakaj] Dios on tlen yejua iyaxka”. Yejuin kijtosneki xtinemij itech se tekiuaj (Isaías 2:4). Tikteititiaj yejuin ijkuak xtikimixnamikij tekiuajkej, pampa tikmatij ika Jehová kinkauilia manemikan. Nion xtikchiuaj itlaj kampa matikteititikan ika melak ueyixtika topaís xijkon ken okse (Romanos 13:1, 2). Xkeman tikyejyekouaj tikpatlaskej se tekiuaj ika okse nion xtikyejyekouaj makichiuakan itlaj tlen tejuamej tiknekij. Noijki xtiktlapejpeniaj akinon uelis notlalis ken tekiuaj nion xtinemij ipan política.

3. ¿Tleka xnoneki tinemiskej itech se tekiuaj?

3 ¿Tleka xkineki toTajtsin matinemikan itech se tekiuaj noso matikpaleuikan? Kachtopa, pampa tiknekij tikchiuaskej ken Jesús. Yejua okijto ika xonouikak “ken on tlaltipaktlakamej”, noso xokipaleui se tekiuaj ipan tlaltikpaktli. Ika yejon xkeman onokalakti ipan política nion xotlapaleui ipan guerras (Juan 6:15; 17:16). Ika ome, pampa san tikpaleuiyaj iTekiuajyo toTajtsin. Tla tikpaleuiskiaj se tekiuaj, xueliskia tikimijliskej tlaltikpakchanejkej ika iTekiuajyo toTajtsin tlayektlalis. Ika yeyi, pampa ijkon ueli tinemij imiuan tokniuan san sekan ipan nochi tlaltikpaktli. San ika, tlaneltokiltin tlen xmelauak texelouaj pampa nokalaktiaj ipan política (1 Pedro 2:17).

4. a) ¿Tleka tikmatij ika ouijtika yes xtinemiskej itech se tekiuaj? b) ¿Tleka noneki toyektlaliskej aman niman ijkon xtikpaleuiskej se tekiuaj?

4 Kanaj tinemij kampa tlaltikpakchanejkej xkichiuaj ika matikpaleuikan se tekiuaj ipan política. San ika, ijkuak tonisiuijtiaskej ijkuak yejkos tonajli ika popoliuis tlen kiyekana Satanás, melak ouijtika yes xtinemiskej itech se tekiuaj (2 Timoteo 3:3TNM, 4). Biblia kijtoua ika tlaltikpakchanejkej “xnixmojtiskej itlaj kichijtetsiskej” niman xtlaj itech notlajtolnamikiskej. Ken panotiaskej tonaltin, xuelis kipiyaskej san se tlanemilijli. Noijki, itech política ipan san katlejua país uelis san nimantsin nopatlas. Ipan oksekan ijkon yopanok niman tokniuan melak ouijtika tlen okixnamijkej. Ika yejon noneki toyektlaliskej aman niman ijkon xtinemiskej itech se tekiuaj noso xtokalaktiskej itech política. Matikitakan naui tlemach tlen tikchiuaskej tlen ika toyektlaliskej.

MATIKIMITAKAN TEKIUAJKEJ KEN JEHOVÁ KIMITA

5. ¿Tlenon kinemilia Jehová itech tekiuajkej?

5 Tla tikimitaj tekiuajkej ken Jehová kimita, uelis toyektlaliskej aman ika xtokalaktiskej ipan política. Yejua xokinchijchiuj tlaltikpakchanejkej makinyekanakan oksekimej (Jeremías 10:23). Jehová kita ika nochimej tlaltikpakchanejkej ken san se familia. San ika, tekiuajkej kinxelouaj tlaltikpakchanejkej ijkuak kijtouaj ika inpaís melak ueyixtika xijkon ken okse. Maski sekimej tekiuajkej kiyejyekouaj kichiuaskej tlen kuajli, xuelij kiyektlaliaj nochi. Noijki tekiuajkej kixnamikij iTekiuajyo toTajtsin, tlen opeuj tekiuajti ipan 1914. Xuejkaujtipan poliui iTekiuajyo toTajtsin kinpopolos nochi tekiuajkej ipan yejuin tlaltikpaktli (xpoua Salmo 2:2, 7-9). *

6. ¿Kenon noneki tikimitaskej akin kipiyaj tlanauatijkayotl itech tekiuaj?

6 ToTajtsin kinkauilia manemikan tekiuajkej iuan ijkon matlapaleuikan maonia yolseuilistli niman manochiua itlaj ken kinamiki. Yejuin techpaleuiya matitenojnotsakan itech kuajli tlajtoltin (Romanos 13:3, 4). Jehová hasta techijlia matikchiuakan teoyotl ipampa tekiuajkej niman ijkon uelis tikueyichiuaskej ika yolseuilistli (1 Timoteo 2:1, 2). Tla yakaj texchiuilia itlaj tlen xkinamiki, uelis tikintlajtlaniliskej matechpaleuikan, ken okichiuj Pablo (Hechos 25:11). Maski Biblia kijtoua ika Satanás kinyekana tekiuajkej, xtlaj kijtoua ika yejua kinyekana nochimej akin kipiyaj tlanauatijkayotl itech tekiuaj (Lucas 4:5, 6). Ika yejon xuelis tikijtoskej ika Satanás ika kiyekana se tlaltikpakchanejkej akin tekiti itech se tekiuaj. Biblia kijtoua ika xkuajli tla tikijtoua itlaj tlen xkuajli itech tekiuajkej niman tla xtikintlakaitaj (Tito 3:1, 2).

7. ¿Kenon xnoneki titlanemiliskej?

7 Pampa tiknekij tiktlakamatiskej toTajtsin, xtikpaleuiyaj se tekiuaj noso xtokalaktiaj ipan política. Yejuin melak ouijtika, ken ijkuak tlen kinemiliaj kichiuaskej tekiuajkej ueliskia techpaleuis. Se neskayotl, matiknemilikan ika kampa tichantij tlaltikpakchanejkej xkitlakamatij se tekiuaj pampa melak yotetlajyouilti, kanaj yejon tekiuaj noijki itlaj yokinchiuili iteixpantijkauan Jehová. ¿Tlenon tikchiuaskej? Xtikixnamikiskej ijkon ken tlaltikpakchanejkej. San ika ¿tiknemiliskiaj ika kuajli ken tlanemiliaj niman ipan toyojlo tiknekiskej kuajli makisatij? (Efesios 2:2). Tla tiknekij xtinemiskej itech se tekiuaj, noneki matotlajpiyakan itech tlen tikijtouaj niman itech tlen tikchiuaj. Noijki melak noneki ika ipan toyojlo maka matiknemilikan ika se grupo melak kimati tlen kichiua xijkon ken okse.

MATITLAMACHILISEJKEJ NIMAN MATIYOLKUAKUALTIN

8. ¿Kenon titlamachilisejkej yeskej niman tiyolkuakualtin ijkuak tikitaj ouijtika xtikpaleuiskej se tekiuaj?

8 Ika ome, ken noneki toyektlaliskej niman ijkon xtokalaktiskej ipan política tla “[ti]tlamachilisejkej ken kouamej” niman “[ti]yolkuakualtin ken palomas” (xpoua Mateo 10:16, 17, TNM). * ¿Kenon uelis tochiuaskej titlamachilisejkej? Tla titlanemiliaj itech tlen uelis ouijtika tikixnamikiskej ika tlayekapan. ¿Niman kenon uelis tiyeskej tiyolkuakualtin? Tla xtikpaleuiyaj se tekiuaj ijkuak ouijtika tlen tikixnamikij. Matikitakan seki tlen uelis panos niman tlenon uelis techpaleuis.

9. ¿Kenon uelis titlamachilisejkej yeskej ijkuak titlajtlatouaj imiuan oksekimej?

9 Ijkuak titlajtouaj iuan oksekimej. Noneki maka noijki imiuan matitlajtokan akin peuaj tlajtouaj itech política. Se neskayotl, tla titlajtouaj itech iTekiuajyo toTajtsin, maka matikimijlikan ika tikpaleuiyaj se partido político niman okse ka. Tla yakaj kineki kiteneuas katlejua tekiuaj kiyektlalis tlauejli tlen onka, matiktekitiltikan Biblia ika matikititikan ika san iTekiuajyo toTajtsin kiyektlalis yejon tlauejli. Tla yakaj kineki tlajtos itech akin kitlakali ikoneuj noso itech ijkuak nonamiktiaj omemej tlakamej noso nonamiktia omemej siuamej, noneki tikijliskej tlenon temachtia Biblia niman tiktomiliskej kenon techyekana tlen ompa kijtoua. Tla yakaj kijtoua ika se tlanauatijli xnoneki maonia noso manopatla, maka matikijlikan tlen tiknemiliaj itech yejon nion maka matikyejyekokan tikpatiliskej ken tlanemilia.

10. ¿Tlenon uelis tikchiuaskej niman ijkon xtikpaleuijtoskej se tekiuaj ijkuak tikitaskej se periódico noso tikitaskej noticias?

10 Ijkuak tikitaj noso tijkakij noticias. Seki periódicos niman tlen noteijlia itech tlen yenkuik panotika kipaleuiyaj se partido político. Yejuin ijkon panoua ipan países kampa se tekiuaj kijtoua tlenon noteijlis makimatikan tlen panotika. Tla se periódico noso kampa noteijlia tlen yenkuik panotika kipaleuiyaj se partido político, noneki matotlajpiyakan maka peuas noijki ijkon titlanemiliskej. Ika yejon matotlajtoltikan: “¿Nikuelita nijkakis se periodista pampa noijki ijkon niknemilia itech tlen kijtoua itech política?”. Tla xtiknekij tinemiskej itech se tekiuaj, maka matikpouakan noso matikitakan noticias kampa noijtoua ika kipaleuiyaj se tekiuaj. Tla tiknekij tikitaskej periódico noso tijkakiskej noticias, matiktejtemokan tlen xtlajtoua itech política. Ijkuak tikitaskej noticias noso tijkakiskej, nochipa matikilnamikikan tlen Biblia temachtia (2 Timoteo 1:13).

11. ¿Tlenon ueliskia panos tla melak tiktlasojkaitaj miyek tlemach tlen tikpiyaj?

11 Tlen melak tikpatiojkaitaj. Tla melak tikpatiojkaitaj tomin niman okseki tlen tikpiyaj, melak ouijtika tikitaskej xtokalaktiskej ipan política. Matikitakan tlen opanok itech se país itoka Malaui. Sakin itech xiuitl 1970 miyekej iteixpantijkauan Jehová ononek kikauaskej nochi tlen kipiayaj pampa xokinejkej kipaleuiskej se partido político. Se tokniuj itoka Ruth kijtoua ika sekimej xouel okikaujkej tlemach tlen kipiayaj. Maski oyajkej niman okiskej inchan ijkon ken oksekimej, opeuj kipaleuiyaj partido político niman ijkon ueliskiaj nokuepaskej inchan. San ika, melak miyekej itekipanojkauan toTajtsin xnokalaktiaj ipan política maski san ika achijtsin tomin kipiyaskej noso kipoloskej nochi tlen kipiyaj (Hebreos 10:34).

12, 13. a) ¿Kenon techita Jehová? b) ¿Kenon uelis tikitaskej ika yopeuj toueyimatij itech topaís?

12 Tla toueyimatij. Ipan yejuin tlaltikpaktli miyekej noueyimatij, kiueyiteneua inpaís, kampa chantij, inkalpan inraza noso ken tlanemiliaj niman ken kichiuaj. San ika, Jehová xkinemilia ika tla nemi se tlaltikpakchane melak ueyixtika xijkon ken okse. Yejua techita tinochimej san noijki ken oksekimej. Maski toTajtsin otexchijchiuj tisesejnekamej noso titlatlamantikej, tejuamej uelis tipakiskej. Jehová xkineki matikpatlakan ken titlanemiliaj noso ken tikchiuaj itlaj. San ika, yejua noijki xkineki matiknemilikan ika tejuamej tiuejueyixtokej itech oksekimej (Romanos 10:12).

13 Maka keman matoueyimatikan itech kampa tichantij niman tiknemiliskej ika melak tiuejueyixtokej itech oksekimej. Tla ijkon tomachiliaj, ouijtika tikitaskej xtikpaleuiskej se tekiuaj. Yejon tlen opanok ipan kachtopa siglo. Sekimej tokniuan akin kichiuayaj ken Cristo tlen tlajtouayaj hebreo xkimitayaj ken kinamiki siuakaualtin akin tlajtouayaj griego (Hechos 6:1). ¿Kenon uelis tikitaskej tla yopeuj toueyimatij? Matitlanemilikan itech yejuin: “¿Tlenon nikchiua ijkuak se tokniuj akin ualeua oksekan xnechijlia tlenon uelis nikchiuas? ¿Nikmapeua tlen nechijlia pampa niknemilia ika kampa nichanti tikchiuaj melak kuajli xijkon ken tlen mechijlia?”. Tla ijkon titlanemiliaj, matikilnamikikan ika Biblia kijtoua ika “yolyemanilistli xmomatikan ika oksekimej más uejueyixtokej xken nemejuamej” (Filipenses 2:3).

MATIKTLAJTLANILIKAN ITLAPALEUILIS JEHOVÁ

14. a) ¿Kenon uelis techpaleuis teoyotl? b) Xkijto katlejua neskayotl ipan Biblia kampa nesi ika melak tepaleui teoyotl.

14 Ika yeyi, xtikpaleuiskej se tekiuaj tla tiktlajtlaniliaj Jehová ipan se teoyotl matechpaleui. Uelis tiktlajtlaniliskej toTajtsin matechmaka iespíritu santo, tlen techpaleuis matikijyouikan niman uelis toteltiskej itech tlen tiknekiskiaj tikchiuaskej. Yejuin kualneskayomej techpaleuiskej tla se tekiuaj kichiua tlen xkinamiki noso xkichiua tlen melajki. Noijki uelis tiktlajtlaniliskej toTajtsin matechmaka tlamachilistli matikitakan kemanon melak noneki xtokalaktiskej ipan política niman matechmaka kojtilistli tikchiuaskej tlen kuajli (Santiago 1:5). Kanaj tla tiknekij tinemiskej itech toTajtsin, uelis techuikaskej kampa techtlajyouiltiskej noso techtsakuaskej. Tla ijkon topan nochiua, matiktlajtlanilikan Jehová matechmaka yolchikaualistli niman ijkon kuajli tikteijliskej tleka xtokalaktiaj ipan política. Kuajli matikmatstokan ika Jehová techpaleuis titlaxikoskej. Uelis tikitaskej kenon melak tepaleuiya teoyotl ipan Hechos 4:27-31 (xpoua).

15. ¿Kenon uelis techpaleuis Biblia xtinemiskej itech se tekiuaj? (Noijki xkita recuadro, “ ITlajtol toTajtsin okinyolchikauj”).

15 Jehová techmaka chikaualistli ika iTlajtol Biblia. Onka seki textos ipan Biblia tlen uelis techpaleuis xtinemiskej itech se tekiuaj. Uelis titlanemiliskej itech yejon tlaxeloltin pitentsitsintin niman matikyejyekokan matikintsotekotlalikan tla se tonajli xtikpiyaj Biblia. Biblia noijki uelis teyolchikauas itech tlen yotechijli toTajtsin techmakas ika tlayekapan. Noneki tikpiyaskej yejuin tlamachialistli niman ijkon titlaxikoskej ijkuak techtlauelitaskej (Romanos 8:25). Matiktlapejpenikan tlaxeloltin pitentsitsintin tlen matlajto itech yenkuik tlaltikpaktli niman matiknemilikan itech tlen tiknekij tikchiuaskej ompa.

INNESKAYO AKIN OKITEKICHIUILIJKEJ TOTAJTSIN

16, 17. ¿Tlenon techmachtia inneskayo akin okitekichiuilijkej toTajtsin niman xokipaleuijkej se tekiuaj? (Xkita tlaixkopinajli kampa peua tlen tomachtijtokej).

16 Ika naui, ken noneki toyektlaliskej niman ijkon xtokalaktiskej ipan política tla titlanemiliaj itech itekipanojkauan Jehová. Yeuejkaui, miyekej onochiujkej yolchikaujkej niman kuajli tlen okitlapejpenijkej kichiuaskej niman ijkon xokipaleuijkej se tekiuaj. Se neskayotl, Sadrac, Mesac niman Abednego xokinejkej kiueyichiuaskej se tlamachijchiuajli tlen kineskayotiaya tekiuajyotl Babilonia (xpoua Daniel 3:16-18). * Yejon tlen opanok, aman kinpaleuiyaj iteixpantijkauan Jehová makipiyakan yolchikaualistli niman maka makitlajpalokan bandera ipan inpaís. Matiknemilikan itech ineskayo Jesús. Yejua xonokalakti ipan política nion itech okseki tlemach tlen kinxeloua tlaltikpakchanejkej. Yejua kimatiya ika inomachtijkauan kinpaleuiskia tlen yejua okichiuj. Ika yejon, okinyolchikauj niman okimijli: “Xpiakan yolchikaualistli nejua yoniktlan nochi kech onkaj [...] ipan in tlaltikpaktli” (Juan 16:33).

17 Ipan yejuin tonaltin, miyekej iteixpantijkauan Jehová xnokalaktiaj ipan política noso xkipaleuiyaj se tekiuaj. Sekimej melak yokintlayouiltijkej, yokintsajkej noso hasta yokinmiktijkej pampa yolmelaujkanemij itech Jehová. Inneskayo techpaleuiya matiyolchikaujkej. Se tokniuj chanej Turquía okijto: “Franz Reiter se telpochtli katka akin okimiktijkej pampa xokinek teuan tlaixnamikis itech isoldados Hitler. Amatlajkuilojli tlen okijkuilouili inan ipan yeuajli ijkuak san achijtsin poliuiya mikis, kiteititia itlaneltokil niman ika tlaneltokaya melauak itech Jehová. Nejua noijki ijkon nikchiuas tla se tonajli nikixnamiki se tlatlatalistli ken yejon” [2](xkita nota kampa ontlami).

18, 19. a) ¿Kenon uelis techpaleuiskej tokniuan ipan tlanechikojli ika maka matikpaleuikan se tekiuaj? b) ¿Tlenon yotiknemili tikchiuas tejua ipan yejuin tonajli?

18 Tokniuan uelis techpaleuiskej ika maka matikpaleuikan se tekiuaj. Tla tipanotokej melak ouijtika, matitlajtokan imiuan tokniuan akin tlayekanaj ipan tlanechikojli. Yejuamej uelis techpaleuiskej ika Biblia. Noijki, tla oksekimej tokniuan ipan tlanechikojli kimatij tlen topan nochiujtok uelis techyolchikauaskej. Uelis tikimijliskej ika makichiuakan teoyotl topampa. San ika, tejuamej noijki uelis tikinyolchikauaskej tokniuan niman tikchiuaskej teoyotl inpampa (Mateo 7:12). Ipan Internet jw.org onka se lista itech tokniuan akin tsauktokej. Tiknextiskej kampa kijtoua “Testigos de Jehová presos por sus creencias (por países)”, itech sección PRENSA > ASUNTOS LEGALES. Matikintlapejpenikan intoka itech miyek tokniuan niman matiktlajtlanilikan Jehová makinpaleui makipiyakan chikaualistli niman maka keman makikauakan (Efesios 6:19, 20).

19 Ijkuak tonisiuijtiaskej itech tonajli ijkuak yejkos tlapopolouilistli, kanaj uelis tekiuajkej texchiualtiskej matinemikan intech noso matikinpaleuikan. Ika yejon, melak noneki matiknemilikan aman tlenon tikchiuaskej niman ijkon xtinemiskej itech se tekiuaj ipan yejuin tlaltikpaktli tlen xexeliujtok.

^ [1] (párrafo 1): Ijkuak Jesús nemiya, César katka akin melak ueyixtika tekiuaj ipan tlaltikpaktli. Kuakon, ijkuak Jesús okijto César, tlajtouaya itech tekiuajkej.

^ [2] (párrafo17): Xkita amoxtli Los testigos de Jehová, proclamadores del Reino de Dios, página 662, niman noijki xkita recuadro “Murió para la gloria de Dios” itech amoxtli El Reino de Dios ya está gobernando, página 150.

^ párr. 5 Salmo 2:2, 7-9: “Tekiuajkej itech yejuin tlaltikpaktli kasij kampa tlanauatiaj niman akin uejueyixtokej tekitij imiuan tekiuajkej san sekan nosentlaliaj kixnamikij Jehová niman kixnamikij akin yokitlapejpeni. Xnechkauilikan manimechijli tlen yokijto Jehová manochiua; yejua yonechijli: ‘Tejua tinokoneuj; ipan yejuin tonajli nejua yoninochiuj motaj’. Xnechtlajtlanili niman nimitsmakas kalpamej manochiuakan motlatkiuan niman nochi tlaltikpaktli manochiua motlatki. Tejua tikintlapanas ika se tlakotl tlachijchiujtli ika tepostli, niman tejua tikinkuechos kentla vaso tlen tlachijchiujtli ika sokitl”.

^ párr. 8 Mateo 10:16, 17: “Xkitakan nimechtitlantika intsajlan koyomej; kuakon xteititikan ika nentlamachilisejkej ken kouamej niman xmochiuakan yolkuakualtin ken palomas. Xmotlajpiyakan itech yejon tlakamej; pampa mechtemakaskej itech xuejueyimej tribunales niman mechuijuitekiskej ipan sinagogas”.

^ párr. 16 Daniel 3:16-18: “Sandrac, Mesac niman Abednego okinakilijkej tekiuaj: ‘Nabucodonosor, xnoneki timitsnakiliskej itech yejuin. Tla nonekis, toTajtsin akin tiktekichiuiliaj uelis techmakixtis itech horno tlen tlikuitok niman itech moma. San ika, tla ka, xmatstiaj, tekiuaj, ika motajtsitsinuan xtikintekichiuiliskej, nion xtikueyichiuaskej tlamachijchiuajli ika oro tlen otiktlali’”.