Tsela 1—Eja ka Bohlale

“Eja dijo. E sego tše dintši kudu. Eja dibjalo kudu.” Ka mantšu a a sego kae, mongwadi Michael Pollan o dira kakaretšo e bonolo le e kgonthišeditšwego ya keletšo ya mabapi le dijo. O ra gore’ng?

◯ Eja dijo tše dinanana goba tše sa tšwago go apewa. Katanela go ja dijo tšeo go ka thwego ke tša kgonthe—tše di feletšego le tše dinanana goba tše sa tšwago go apewa tšeo batho ba nago le nywagakete ba di ja—go e na le go ja dijo tša mehleng yeno tšeo di lokišeditšwego e sa le pele. Dijo tšeo di phuthetšwego e sa le pele le tšeo di rekišwago ka mabenkeleng a go jela gantši di na le swikiri e ntši, letswai le makhura a mantši, e lego dilo tšeo di tswalanywago le bolwetši bja pelo, go hwa lehlakore, kankere gotee le malwetši a mangwe a magolo. Ge o apea, leka go fufutša dijo, go di tsenya ka ontong le go di beša go ena le go di gadika. Leka go diriša dinoko bakeng sa go fokotša letswai. Kgonthišetša gore nama e butšwitše gabotse e bile o se ke wa ja dijo tše di senyegilego le ka mohla.

◯ O se ke wa ja dijo tše dintši kudu. Mokgatlo wa Lefase wa tša Maphelo o bega ka koketšego e kotsi ya lefase ka bophara ya batho bao ba nonnego kudu goba bao boima bja bona bja mmele bo lego ka kua ga bjo bo lekanetšego, gantši e le ditlamorago tša go ja kudu. Nyakišišo e nngwe e utollotše gore dikarolong tše dingwe tša Afrika, “go na le bana ba bantši bao ba nonnego kudu go feta bao ba nago le phepompe.” Bana bao ba nonnego kudu ba kotsing ya go ba le mathata a tša maphelo gona bjale le nakong e tlago, ao a akaretšago bolwetši bja swikiri. Batswadi, beelang bana ba lena mohlala o mobotse ka go lekanetša dijo tšeo lena le di jago.

◯ Eja dibjalo kudu. Sesola se se lekalekanego ke seo se nago le dienywa tša mehutahuta, merogo le dithoro go e na le dinama le dijo tša go ba le setatšhe. Leka go ja hlapi legatong la nama gatee goba gabedi ka beke. Fokotša dijo tše di sekišitšwego tše bjalo ka pasta, borotho bjo bošweu le reise e tšhweu, e lego tšeo di ntšhitšwego phepo ya tšona e ntši. Eupša phema mohuta wa dijo tšeo batho ba tlwaetšego go di ja tšeo di ka bago kotsi. Batswadi, šireletšang boemo bja bana ba lena bja tša maphelo ka go ba thuša go rata dijo tšeo di nago le phepo. Ka mohlala, ba fe dikoko gotee le dienywa le merogo tše dinanana tšeo di hlatswitšwego gabotse ge ba nyaka go ja selo se itšego go e na le go ba fa ditšhipisi goba malekere.

◯ Enwa dino tše dintši. Batho ba bagolo le bana ba swanetše go nwa meetse a mantši le dino tše dingwe tšeo di sego tša tšhelwa swikiri letšatši le lengwe le le lengwe. Enwa bontši bja dino tše ge go fiša le ge o šoma mošomo o nyakago matla le ge o itšhidulla. Dino tše bjalo di thuša tšhilo ya dijo, di hlwekiša mpholo mmeleng wa gago, di dira gore letlalo la gago le dule le phetše gabotse e bile di thuša go fokotša boima bja mmele. Di go thuša gore o ikwe gabotse le gore o bogege gakaone. Phema go nwa bjala bjo bontši le dino tše dintši tšeo di tšhetšwego swikiri. Go nwa senotšididi setee ka letšatši go ka oketša boima bja mmele wa gago ka dikhilograma tše e nyakilego go ba tše šupago ka ngwaga.

Dinageng tše dingwe, go hwetša meetse a hlwekilego ke mošomo o thata e bile go bitša kudu. Lega go le bjalo, go a nwa go bohlokwa. Meetse a šilafetšego a swanetše go bedišwa goba a hlwekišwe ka dikhemikhale. Go thwe meetse a ditšhila a bolaya batho ba bantši go feta dintwa goba ditšhišinyego tša lefase; go begilwe gore a bolaya bana ba 4 000 ka letšatši. Bakeng sa masea, Mokgatlo wa Lefase wa tša Maphelo o šišinya gore a tšee dikgwedi tše tshela tša pele a nyantšhwa feela, ke moka a nyantšhwe gotee le go fiwa dijo tše dingwe go fihlela a eba le bonyenyane nywaga e mebedi.