1, 2. Ia duwen wahnpoaron Pohl eh kasalehda me e kalahnganki sapwellimen Koht kalahngan?

 WAHNPOARON Pohl uhdahn kak nda: “Kupwurkalahngan en Koht . . . sohte ohla mwahl rehi.” (Wadek 1 Korint 15:9, 10.) Pohl uhdahn ese me e sohte koadoahkihada de warohng ale sapwellimen Koht mahk kalahngan lapalap. Mahso e wia emen me kin kaloke Kristian kan.

² Ni imwilahn eh mour, Pohl ntinglahng rehn Timoty nda: “I kin kapingkalahngan ong Krais Sises atail Kaun, me ketikihong ie kakehlepen ei doadoahk. I kapingkalahngankihong eh ketin kupwurehda me ngehi me warohng, oh ketin idihiehda pwe I en papah.” (1 Tim. 1:12-14) Doadoahk en papah dahieu me? Pohl padahkihong elder ko nan mwomwohdisohn Episos: “I sohte katapaniki ei mour; ihte I men kapwaiada pwaisei doadoahk me Kaun Sises ketikihong ie, me iei I en kalohkiseli Rongamwahu duwen kalahngan en Koht.”​—Wiewia 20:24.

3. Doadoahk en papah tohrohr dahieu me Pohl alehdi? (Menlau kilang tepin kilel.)

 ³ “Rongamwahu” dahieu me Pohl kin kalokalohki, oh ia duwen rongamwahwo eh kasalehda duwen sapwellimen Siohwa kalahngan? Pohl ndaiong Kristian ko nan Episos: “Kumwail rongehr duwen Koht, nan sapwellime kupwur kalahngan e ketikihong ie kohwa doadoahk wet ong kamwahupamwail.” (Ep. 3:1, 2) Sises ketin padahkihong Pohl en kalohki rongamwahwo ong irail kan me kaidehn mehn Suhs. Met aramas sang wehi kan kakehr iang wia kisehn koperment en Wehio me Mesaiao kaunda. (Wadek Episos 3:5-8.) Pohl kin kalohk ni ngoang oh wia mehn kahlemeng mwahu ong Kristian kan rahnwet. E kasalehda me sapwellimen Koht kalahngan “sohte ohla mwahl” reh, de luhsla mwahl reh.

4, 5. Dahme kahrehda kitail kak nda me “rongamwahu en Wehin Koht” duwehte rongamwahu duwen “kalahngan en Koht”?

⁴ Ni imwin rahnpwukat, sapwellimen Siohwa aramas akan pwukoahki en kalohki “rongamwahu en Wehin Koht . . . wasa koaros nin sampah, pwe kadehde en mie ong aramas koaros.” (Mad. 24:14) Rongamwahu en Wehio iei pil “rongamwahu duwen kalahngan en Koht.” Ia duwen? Kapai kan koaros me kitail alehdi sang Wehin Koht iei kasalepen sapwellimen Siohwa kalahngan. (Ep. 1:3) Pohl kasalehda eh kalahnganki sapwellimen Siohwa kalahngan sang eh kin ngoangki kalohki. Ia duwe, kitail kin alasang mehn kahlemeng en Pohl?​—Wadek Rom 1:14-16.

⁵ Nan iren onop en mwoweo, kitail sukuhlki ia duwen kitail, aramas dipan kei, kin paiekihda sapwellimen Siohwa kalahngan ni ahl tohto. Pwehki kitail uhdahn paiekihda met, kitail pwukoahki kalohkihong meteikan ia duwen Siohwa eh kin ketin kasalehda sapwellime limpoak oh ia duwen arail kak paiekihda. Ni ahl dah kan me kitail kak sewese meteikan en kalahnganki sapwellimen Koht kalahngan?

6, 7. Ni atail kin kawehwehiong aramas akan duwen pweinen pweipwei sapahlo, ia duwen atail kin lohkiseli rongamwahwo duwen sapwellimen Koht kalahngan?

⁶ Rahnwet, aramas tohto sohte kin suwedki arail wia dihp, eri re sohte wehwehki dahme kahrehda aramas anahne pweinen pweipwei sapahlo. Ni ahnsowohte, tohtohla aramas kin esehda me arail elen mour sohte kin kahrehiong irail en nsenamwahu. Aramas tohto sohte ese dahkot dihp, ia duwen eh kin kamwakid kitail, oh dahme kitail anahne wia pwehn saledeksang liduwih dihp, re lao koasoiong Sounkadehdehn Siohwa kan. Ni arail wehwehkihla dahkot dihp, aramas nan kapehd mehlel kan kin kalahnganki arail sukuhlki me Siohwa ketin poaronehdo sapwellime Ohlo sampah pwehn kasaledekitailla sang dihp oh mehla. Siohwa ketin wia met pwehki sapwellime limpoak laud oh kalahngan.​—1 Sohn 4:9, 10.

⁷ Tehk dahme Pohl koasoiahki sapwellimen Siohwa Ohlo me e ketin loalloale: “Pwehki ntahn Krais kitail maiaudahr oh aleier lapwepen dipatail kan. Ia uwen laud en sapwellimen Koht kalahngan wet.” (Ep. 1:7) Pweinen pweipwei sapahlo me Krais ketikihda iei mehn kadehde me keieu laud duwen sapwellimen Koht limpoak ong kitail oh pil kasalehda uwen laud en Sapwellime kalahngan. E kin kansenamwahu en esehda me ma kitail kasalehda pwoson sapwellimen Sises meirongo, kitail pahn ale mahkpen dipatail kan oh ahneki nsenmwakelekel! (Ipru 9:14) Met uhdahn wia rongamwahu ehu en ehukihong meteikan!

8. Dahme kahrehda aramas dipan kan anahne wiahla kompoakepahn Koht?

⁸ Ma aramas sohte kasalehda pwoson sapwellimen Sises meirongo, Koht kin ketin wiahkin irail imwintihti kei. Ihme kahrehda kitail kin pwukoahki padahkihong irail me re kak wiahla kompoakepahn Koht. Wahnpoaron Sohn ntingihedi: “Mehmen me kin pwosonla Sapwellime Iehros, iei ih me kin ahneki mour soutuk. A mehmen me sohte kin peikiong Sapwellime Iehros, e sohte pahn kilang mour, ahpw engieng en Koht pahn mihmi reh.” (Sohn 3:36) Kitail kak perenki me sapwellimen Krais meirong kak kahrehiong kitail en wiahla kompoakepahn Koht. Pohl kawehwehda met ni eh nda: “Mahso kumwail dohsang Koht, oh pwehki amwail wiewia sapwung kan oh lamalam suwed akan, kumwail wialahr imwintihti en Koht. A met, sang ni pwoulahn kahlep en Sapwellime Iehros, Koht ketin wiahkinkumwaillahr kompoakepah.”​—Kol. 1:21, 22.

9, 10. (a) Pwukoa dahieu me Krais ketikihong rie me keidi kan? (b) Ia duwen “sihpw teikan” ar kin sewese me keidi kan?

⁹ Krais ketikihong sapwellime me keidi kan nin sampah “kohwa doadoahk pwe aramas teikan en pil wiahla” kompoakepahn Koht. Pohl padahkihong irail: “Koht me kin ketin wiahda soahng pwukat koaros. E ketin wekidkitailla rehn Krais sang ni imwintihti ong ni kompoakepah kei. E pil ketikihong kitail atail kohwa doadoahk pwe aramas teikan en pil wiahla kompoakepah. Eri, ih audepen atail rongamwahu en met: duwen Koht eh ketin kupwukupwure pwe ni mwaren Krais aramas koaros en wiahla kompoakepah. Oh duwen eh sohte men ketin kapwukoanehkin irail diparail kan, oh eh ketikihong irail mahseno me padahkihong irail duwen eh kin ketin wiahkinirailla kompoakepah. Eri, iet kiht, meninkeder en Krais kei, oh pein Koht me ketin panapanawih kumwail sang ni at padahk. Eri, se peki rehmwail ni ngidingid, ni mwaren Krais, kumwail en wekila sang ni imwintihti ong ni kompoakepahn Koht.”​—2 Kor. 5:18-20.

¹⁰ E wia pwais kaselel ehu ong “sihpw teikan” en sewese me keidi kan nan doadoahk en kalohk wet. (Sohn 10:16, NW) Nin duwen sapwellimen Krais “meninkeder” kei, “sihpw teikan” kin wiewia pali laud en doadoahk en kalohko, padahkihong aramas akan duwen padahk mehlel oh sewese irail en ahneki nanpwungmwahu keren rehn Siohwa. Met wia ehu kisehn atail kalohki rongamwahwo duwen sapwellimen Koht kalahngan me kesempwal.

11, 12. Dahme kahrehda e wia rongamwahu ehu ong aramas ren sukuhlki me re kak kapakap ong Siohwa?

¹¹ Aramas tohto kin kapakap pwehki e kin kamweitala loalarail, ahpw re sohte uhdahn kamehlele me Koht kin ketin karonge arail kapakap. Re anahne ese me Siohwa iei Sounkaronge kapakap kan. Sounmelkahka Depit ntingihedi: “Pwehki omwi kin ketin sapeng pekipek kan. Aramas koaros pahn pwarewei rehmwi pwehki diparail kan. Dipat kin kaloweikitdi, komwi ahpw kin ketin mahkikihong kiht.”​—Mel. 65:2, 3.

¹² Sises ketin padahkihong sapwellime tohnpadahk kan: “Ma kumwail pahn peki rehi mehkot ni edei, I uhdahn pahn kapwaiada.” (Sohn 14:14) Met wehwehki me kitail kak kapakapki soahng koaros me pahrekiong kupwuren Siohwa. Sohn ntingihedi: “Ihme kitail kin eimahki mwohn silangin Koht, pwe kitail uhdahn kin kamehlele me pein ih pahn karonge atail pekipek kan, ma kitail pahn peki mehkot nin duwen kupwure.” (1 Sohn 5:14) Ia uwen eh mwahu en  sewese aramas akan en wehwehki me kapakap kin wia laudsang en ihte kamweitala loalarail, ahpw e wia ehu ahl en keiong “mpen mwoalen Koht, wasahn ale kalahngan”! (Ipru 4:16) Ni atail padahkihong aramas akan ia duwen arail en kapakap ni pwung, Ihs me konehng irail en kapakap ong oh soahng dah kan me irail en kapakapki, kitail kin sewese irail en wiahla kompoakepahn Siohwa oh kamweitirailla ni arail kin lokolok.​—Mel. 4:1; 145:18.

13, 14. (a) Pwais kaselel dah me me keidi kan pahn ahneki ni ahnsou kohkohdo? (b) Doadoahk kaselel dahieu me me keidi kan pahn wiahiong tohnsampah?

¹³ Siohwa pahn pil ketin kalaudehla sapwellime kalahngan nan “dih koaros me pahn kohdo.” Ia duwen? Koht pahn ketikihong 144,000 ko me pahn iang Krais kakaun nanleng pwais inenen kaselel ehu. Pohl kawehwehda soangen pwais kaselel dahieu met ni eh ntingihedi: “Sapwellimen Koht kalahngan me inenen laud oh sapwellime limpoak me inenen deila mehlel rehtail; Kahrehda, ni atail mehkilahr dipatail kan, e ketin kupwurehda kitail en iang Krais iasada. Ih met kalahngan en Koht me kumwail mourkilahr. Pwehki atail miniminiong Krais Sises, Koht ketin komourkitaillahr, pwe kitail en iang Sises kakaun nanleng. E ketin wiahda met pwe en ketin kadehdehiong dih koaros me pahn kohdo uwen sapwellime kalahngan lapalap ni limpoak me e ketin kasalehiong kitail sang rehn Krais Sises.”​—Ep. 2:4-7.

¹⁴ E apwal en medewehla soahng kaselel kan me Siohwa ketin kaunopadahngehr Kristian keidi kan ni arail pahn iang Krais kaunda nanleng. (Luk 22:28-30; Pil. 3:20, 21; 1 Sohn 3:2) Siohwa pahn ketin “kadehdehiong” me keidi kan “uwen sapwellime kalahngan lapalap.” Irail pahn wiahla “Serusalem Kapw,” me iei sapwellimen Krais lih kamwohdo. (Kaud. 3:12; 17:14; 21:2, 9, 10) Re pahn iang Sises “kamwahwihala tohn wehi kan.” Re pahn sewese aramas akan saledeksang kanaudok en dihp oh mehla oh pahn sewese irail en unsekla.​—Wadek Kaudiahl 22:1, 2, 17.

15, 16. Ia duwen Siohwa eh pahn ketin kasalehda sapwellime kalahngan ong “sihpw teikan” ni ahnsou kohkohdo?

¹⁵ Episos 2:7 mahsanih me Koht pahn ketin kasalehda sapwellime kalahngan ong “dih koaros me pahn kohdo.” Ni ahnsowo, aramas koaros nin sampah pahn uhdahn kehn “sapwellime kalahngan lapalap.” (Luk 18:29, 30) Ehu ahl me keieu laud me Siohwa pahn ketin kasalehda sapwellime kalahngan nin sampah iei sang ni eh pahn ketin kaiasada aramas akan sang nan sousou. (Sohp 14:13-15; Sohn 5:28, 29) Ihs me pahn iang iasada? Iei ohl oh lih lelepek kan me mehla mwohn pwoulahn Krais oh pil irail “sihpw teikan” me lelepek ong Siohwa lao lel mehla erein imwin rahn akan. Irail me lelepek pwukat koaros pahn iasada oh pousehlahte papah Siohwa.

¹⁶ Aramas rar rar kei me mehla ahpw sohte esehla duwen Koht pahn pil iang iasada. Sohn ntingihedi: “I ahpw pil kilangada me melahr akan, me lapalap oh me tikitik kan, duwen ar uh mwohn mwoahlo. Pwuhk kan eri papahkpeseng, oh pil ehu pwuhk papahkpeseng, iei pwuhken me momour kan. Me melahr akan eri pakadeingkihda mehkan me ntinting nan pwuhk ko duwen ar wiewia kan. Madau eri kapehda me melahr akan. Mehla oh wasahn me melahr akan pil kapehda me melahr akan me ira kolokol. Irail koaros eri [pakadeikda] duwen ar wiewia kan.” (Kaud. 20:12, 13) Me iasada kan pahn ahneki ahnsou mwahu en sukuhlki duwen Siohwa oh pwungki sapwellime kaunda. Re pahn anahne sukuhlki oh kapwaiada kaweid kan en Paipel oh iren kaweid kapw kan me dierek nan “pwuhk ko.” Iren kaweid kapw pwukat  pahn wia ehu ahl me Siohwa pahn ketin kasalehda sapwellime kalahngan.

17. Dahme kitail anahne tamataman ni atail kin iang doadoahk en kalohk?

¹⁷ E uhdahn kesempwal ahnsou wet kitail en kalohki duwen rongamwahu en Wehio, pwehki imwio kerendohr! (Mark 13:10) Kitail anahne tamataman me atail mehn akadei ni atail kalohk iei en kawauwih Siohwa. Ia duwen atail kak wia met? Kitail anahne padahkihong aramas akan me kapai kan koaros me kitail pahn paiekihda nan sampah kapwo kin kak wiawi ihte pwehki sapwellimen Siohwa kalahngan lapalap.

18, 19. Ia duwen atail kin kalinganahla sapwellimen Siohwa kalahngan?

¹⁸ Ni atail kalohk ong aramas akan, kitail kak kawehwehda me ni ahnsou me sapwellimen Krais Wehi pahn kaunda, aramas pahn alehdi kapai kan koaros me kohsang pweinen pweipwei sapahlo oh re pahn ekisekis unsekla. Paipel mahsanih: “Audepen lahng oh sampah uhdahn pahn maiaudahsang mouren liduwih mehla, oh pahn iang sapwellimen Koht seri kan nan arail saledek lingan.” (Rom 8:21) Met pahn kak wiawi ihte pwehki sapwellimen Siohwa kalahngan.

¹⁹ Kitail ahneki pwais kaselel en padahkihong aramas koaros duwen inou kaselel me kileldi nan Kaudiahl 21:4, 5, me mahsanih: “[Koht] pahn kin ketin limwihasang pilen masarail koaros. Mehla solahr pahn wiawi, solahr mwahiei, solahr nsensuwed, solahr medek. Soahng mering kan sohralahr.” Oh Siohwa, me ketiket pohn mwoahlo, mahsanih: “Met I pahn onehda sapahl mehkoaros!” E pil mahsanih: “Ntingihedi met, pwehki mahsen pwukat me mehlel oh likilik.” Ni atail kin ngoangki kalohki rongamwahwo ong meteikan, kitail kin uhdahn kalinganahla sapwellimen Siohwa kalahngan!