1. Addaaminna Heewani maate Edeni Gannate eꞌannota hoolinori maati? Aabeeli mayi ikkara halchino?

 AABEELI geꞌreewisi ilaalu afalera wodanaaꞌme hayisso cidhanna laꞌꞌanni no. Hakkiinni, isi xeertise laꞌꞌanno woyite giirate gede wala yaannori leellisi. Aabeeli hakkiicho agurtukkinni kawanna kaꞌa falaqqi yitannoti wala yitanno bise noota afino; tini bise Edeni Gannate eꞌnannita hooltannote. Annisinna amasi alba hakko heeꞌrinoha ikkirono, xaate insano oosonsano hakkira ea didandiitanno. Hanni Aabeeli hawarro diilallo dananchosi farsha assitanna iima hige laꞌꞌanni Kalaqaanchisi daafira hiincanno gara hedi. Isi ‘Mannu ooso galagalte Maganu maate wido ikkitanno yanna dagga ikka?’ yee hedinoha ikkara dandaanno. Aabeeli kuni ikkara halchinoti egennantinote.

2-4. Xaa yannara Aabeeli coyishiishanni noonkehu ma garinniiti?

² Xaa yannara Aabeeli coyishiishanni noohe. Isi yaannori macciishshamannohe? ‘Kuni hiitto ikke ikkanno?’ yite hedattoha ikkara dandaanno. Mayira yiniro, kuni Addaamihu layinki beetti reyinohu biꞌre biꞌreeti. Reeshshisi nafa bushshu ledo karsaminku 6,000 diro meddi yaanno. Qullaawu Maxaafi reyino mannire kulanni, “Mittoreno diaffanno” yaanno. (Ros. 9:5, 10) Qoleno Qullaawu Maxaafi giddo Aabeeli coyiꞌrinohu mittu qaalino dino. Ikkina isi coyishiishanni noonkehu ma garinniiti?

³ Soqqamaasinchu Phaawuloosi qullaawu ayyaaninni Aabeelire kulanni, ‘Reyirono, ammanasi widoonni hige xaano coyiꞌranni no’ yiino. (Ibiraawoota 11:4 nabbawi.) Konni daafira, Aabeeli coyishiishannonkehu ammanasi widoonniiti. Kuni kaajju akati noosihu umi manchi Aabeeliiti. Aabeeli ammanasi dhagge ikkanno garinni leellishe dancha lawishsha ikkino; hakko daafira ninkeno isi faale haꞌra dandiineemmo. Isi ammananni ronseemmohanna lawishshasi harunsineemmoha ikkiro, Aabeeli coyiꞌranna macciishshinanni heeꞌnoommohu gedeeti.

⁴ Qullaawu Maxaafi Aabeeli daafira garire kulannokkiha ikkina, isinna ammanasi daafira rosa dandiineemmohu hiittoonniiti? Hanni laꞌno.

5. Yesuusi Aabeeli ‘alame kalaqantu’ waro heeꞌrino yaasi mayyaate? (Lekkaalliidi qaagiishshano lai.)

⁵ Aabeeli ilaminohu mannu ooso xagge hanaforaati. Yesuusi yannate gedensaanni Aabeeli “kalqe [“alame,” NW] kalaqantu” waro heeꞌrinota coyiꞌrino. (Luqaasi 11:50, 51 nabbawi.) Yesuusi kowiicho “alame” yiinohu cubbunni keeraaꞌma dandaanno manna kulate ikkinoti egennantinote. Aabeeli hakkawaro uullate aana noo manni giddo shoolkiha ikkirono, Maganu cubbunni keeraaꞌma dandaannohu gede asse hedinohu umi manchi isooti. a Konni daafira, Aabeeli dancha lawishsha ikkannosi manni nookkiha lophino yaate.

6. Aabeeli anninna ama hiittoo mannaati?

⁶ Hatte yannara mannu ooso kalaqantuhunni shiima yanna ikkirono, insa qarraataame heeshsho heeꞌra hanaffino. Aabeeli anninna ama Addaaminna Heewani xumuullenna keeꞌmadda ikkinoti dihuluullissannote. Ikkirono insa jawa soꞌro loossinota affino. Insa alba guuta heeshshonna hegerera heeꞌrate hexxo noonsareeti. Hakkiinni insa Maganoho finqilteenna Edeni Gannatetenni fushshine shorrinoonni. Addaaminna Heewani oosonketi bushshanno nafa yiikkinni baalunkurinni roorse uminsa hasatto balaxisiisino daafira, guuta heeshshonna hegerera heeꞌrate hexxo huꞌnino.—Kal. 2:15–3:24.

7, 8. Heewani Qaayeeli iltu woyite mayitino? Ise hakka woyite mayite heddinoha ikkara dandaanno?

⁷ Addaaminna Heewani Gannatetenni shorrinihu gedensaanni,  heeshshonsa qarru batiꞌrinota ikkitino. Ikkollana insa umo iltino qaaqqira suꞌma Qaayeeli (“Laalo” yitanno tiro afiꞌrino) yite fushshitino; Heewani hakka woyite “Kaaliiqi kaaꞌlonni labbaa beetto afiꞌrumma” yitino. Heewani hatto yitinohu Yihowa Edeni Gannatete uyino hexxo hedde ikkara dandaanno; Yihowa Addaaminna Heewani soꞌrisiisinoha hunanno ‘sircho’ laaltanno manchore masaalino. (Kal. 3:15; 4:1) Heewani ‘Hatti mancho aneeti’ yite heddino ikka? Qoleno Maganu yii “sirchi” Qaayeeli lawinose ikka?

⁸ Ise hatto yite heddinoha ikkiro, lowo geeshsha sodhino. Qoleno, Addaaminna Heewani Qaayeeli ‘Daanno yini sirchi ateeti’ yaanni lossinosiha ikkiro, iso naaxxaleessa ikkanno gede assino yaate. Heewani gedensoonni layinkiha iltu woyite kayinni togoore dicoyidhino. Addaaminna Heewani layinki qaaqqinsara suꞌma Aabeeli yee fushshino; hatto yaa “Foole” woy “Haafa” yaa ikkitukki digattino. (Kal. 4:2) Insa Aabeelira suꞌma hatto yee fushshinohu iso ajishe laꞌꞌanno daafiranna Qaayeeli iso rooranno yee hedannohuraati ikka? Hatto yine gunde coyiꞌra didandiineemmo.

9. Yannankera noo annuwinna amuuwi Addaaminna Heewani xaggenni maa rosanno?

⁹ Xaa yannara noo annuwinna amuuwi Addaaminna Heewani xaggenni maa rosanno? Assootiꞌnenna coyidhinanni coyi oosoꞌne naaxxaleeyye, maccare ikka hasidhannorenna umonsa baxxannore ikkitanno gede assannohonso, Yihowa baxxanno gedenna isi ledo jaalooma kalaqidhanno gede assannoho? Umi anninkenna amanke tennera dancha lawishsha diꞌꞌikkino. Aabeeli kayinni insa faale dihaꞌrino.

10, 11. Qaayeelinna Aabeeli hiittoo looso loossannore ikkitino? Aabeelira hiikku kaajju akati noosi?

¹⁰ Lamenti ooso lophitanni hadhuta, Addaami insa maatete hasiisannore shiqisha dandiitanno gede qajeelsinonsati dihuluullissannote. Qaayeeli baatto loosiꞌrannoha, Aabeeli kayinni geꞌreewo allaalannoha ikkino.

¹¹ Ikkollana, Aabeelira konni loosinni roorinori noosi. Aabeeli gale hosanni ammana lossiꞌrino; yannate gedensaanni Phaawuloosi konni kaajju akatire borreessino. Hanni konne coye hedi: Aabeelira hakkawaro dancha lawishsha ikkannosihu mittu manchino dino. Ikkina, isi Magano Yihowa ammananno mancho ikkinohu hiittoonniitiyya? Aanchine laꞌneemmohu sasu coyi Aabeelira kaajjado ammana heedhannosi gede kaaꞌlisikki digatino.

12, 13. Aabeeli Yihowa kalaqo laꞌꞌasi ammanasi kaajjitanno gede kaaꞌlitinosiha ikkara dandaannohu hiittoonniiti?

¹² Yihowa kalaqo. Yihowa hakkawaro uulla rumino daafira baatto utanna kokkoꞌle fushshitino; hakko daafira loosiꞌrate injiitannokkiti  egennantinote. Ikkirono, baatto Aabeeli maatera heeꞌrate hasiisannoha falahino guma uyitanni no. Qoleno saada, ceanna qulxuꞌme dirumantino; ilaalla, lagga, xashshuwa, baaru, gordu, gomichu, arrishsho, aganunna beeddaheno dirumantino. Aabeeli qooxeessisira laꞌꞌanno coyi baalunku, woꞌmankare kalaqino Maganiha Yihowa baxille, hayyonna danchummasi huwatanno gede assinosi. (Roomu Sokka 1:20 nabbawi.) Aabeeli kalaqonna Yihowa akatta dhagge assiꞌre hiincasi, ammanasi kaajjitanno gede kaaꞌlitinositi dihuluullissannote.

¹³ Aabeeli Yihowa daafira haja asse hiincinoti egennantinote. Hanni isi geꞌreewosi towaaxxanno gara hedi. Mittu allaalaanchi saadasi adhe duuchawa haꞌranno. Allaalaanchu geꞌreewisira shaqqado hayisso, waanna caale afiꞌrate, baga gooddiꞌra, hattono lawonna lagga tayise saꞌꞌa hasiissannosi. Saada baalante giddo geꞌreewu geeshsha mannu towaanyonna agarooshshi hasiisanno kalaqami dino yaa dandiinanni. Aabeeli tenne laꞌꞌanno woyite, isirano wolqatennino ikko hayyotenni manna baalanka lowo geeshsha rooranno Magani towanyonna agarooshshi hasiisannosita wodanchino ikka? Isi duucha hige togoo hedo huuccattotenni Maganoho kulinotinna konninni kainohunni ammanasi lexxitanni hadhinoti dihuluullissannote.

14, 15. Aabeeli Yihowa coyiꞌrinoha hiikkonne qaale hiinca dandaanno?

¹⁴ Yihowa coyiꞌrino qaale. Addaaminna Heewani Edeni Gannatetenni fushshine shorrinoonninsahu mayiraatiro oosonsara kultinoti egennantinote. Hakko daafira, Aabeeli hiinca dandaannohu duuchu coyi no.

¹⁵ Yihowa baatto rumantanno yiino. Aabeeli utanna kokkoꞌle laꞌꞌanno woyite, kuni qaali woꞌminota huwata dandaanno. Qoleno Yihowa, Heewani godobbannonna ooso iltanno yannara lowo geeshsha qarrantannota coyiꞌrino. Aabeeli maaꞌnuullu roduuwisi ilantu yannara, kuni qaalino woꞌmanna lainoti egennantinote. Heewani minaannise baxille yortannotanna isino kade gashshannoseta Yihowa balaxe masaalino. Aabeeli tenneno illesinni laino. Konni garinni Aabeeli, Yihowa coyiꞌrino qaali baalunku woꞌmikki gatannokkita huwatino. Konni daafira, Aabeeli Edeni Gannatete kalaqamino qarra hunanno “sirchi” daanno yee Maganu coyiꞌrino qaalino woꞌmannota addaxxa dandaanno.—Kal. 3:15-19.

16, 17. Aabeeli kirubeelete lawishshinni maa rosinoha ikkara dandaanno?

 ¹⁶ Yihowa soqqamaasine. Aabeelira dancha lawishsha ikkanno manni noosikkiha ikkirono, hakkawaro uullate aana hedate dandoo noonsari mannu ooso calla diꞌꞌikkitino. Addaaminna Heewani Edeni Gannatetenni shorrantu yannara, Yihowa insano oosonsano hakkiira eꞌannokki gede assino. Yihowa Edeni Gannatete xullora kirubeele yinannire lowo silxaane afidhino sokkaasinenna agurtukkinni falaqqi yitanni giirate gede wala yitanno bise worino.—Kalaqama 3:24 nabbawi.

¹⁷ Hanni Aabeeli anje heeꞌre tenne sokkaasine laꞌꞌanno woyite hiitto ikkinoro hedi. Isi tenne mannu biso uddidhino kirubeele laꞌꞌanno woyite, lowo geeshsha wolqaataamma ikkitinota huwata dandaanno. Aabeeli agurtukkinni falaqqi yitanni giirate gede wala yitanno “bise” lai kiirono lowo geeshsha maalaꞌlikki digatino. Aabeeli lophanni haꞌriti, kuri sokkaasine ceeꞌmite Maganu worinonsa bayichinni agurte hadhanna lainoni? Dilaino. Hedate dandoo noonsari kuri wolqaataammu kalaqami, hashshano barrano worroonninsa bayichinni milli yitukkinni lowo diro heedhino. Hakko daafira, Aabeeli Yihowara keeraanonna ammanantino soqqamaasine noosita huwatino. Aabeeli, kirubeele maatesi gedeere ikkitinokkita yaano Yihowara ammanantinorenna hajajantannore ikkitinota wodanchino. Tenne sokkaasinehu danchu lawishshi ammanasi kaajjitanno gede kaaꞌlinositi dihuluullissannote.

18. Ammananke kaajjishiꞌrate kaaꞌlannonkeri mayi noonke?

¹⁸ Aabeeli kalaqamu Yihowa daafira kulannore, Yihowa coyiꞌrino qaalenna sokkaasinete lawishsha hiincasi ammanasi roore kaajjitanno gede kaaꞌlitinosi. Addanko, Aabeeli xaggenni lowore rosa dandiineemmo. Hakko iso wedellootu, minensa dancha lawishsha  ikkannohu hoogiro nafa, addu ammana lossiꞌra dandiitannota afansa jawaachishshannonsa. Qooxeessinkera dhagge ikkanno kalaqami woꞌmino daafira, woꞌmu Qullaawu Maxaafi noonkehuranna ammanatenni dancha lawishsha ikkannohu batinyu manni noo daafira, ninkeno ammananke kaajjishiꞌra dandiineemmo.

19. Aabeeli gale hosanni hiikkonne halaale huwatino?

¹⁹ Aabeeli ammanasi lexxitanni hadhuta, ammanasi loosunni leellishanno doogo hasiꞌrino. Kayinni kalqe woꞌma kalaqino Kalaqaanchira mannu maa aa dandaanno? Maganu mannu afanshi woy kaaꞌlo hasiissannosiha diꞌꞌikkino. Ikkirono, Aabeeli gale hosanni mitto hasiisanno halaale huwatino; hakkuno: Isi noosi jajji giddonni dooraminoha Maganoho dancha giddonni shiqishiro, shaqqadu Annisi Yihowa hagiidhanno.

20, 21. Qaayeelinna Aabeeli Yihowara maa kakkaltino? Yihowa tenne ma garinni laino?

²⁰ Aabeeli geꞌreewisi giddonni gama kakkalo asse shiqishara qixxaawi. Isi geꞌreewu giddonni roore seekkinore yaano umo qalantinore doorino; qoleno maalu giddonnino dancha dancha doore shiqishino. Hatte yannara, Qaayeelino Maganu atoote afiꞌra hasiꞌrino daafira, gati laalchosi kakkalo asse shiqishi. Ikkollana, giddosi Aabeelite gedeeta diꞌꞌikkitino. Lamunku kakkalonsa shiqishshu yannara, badooshshinsa xawe leellino.

²¹ Lamenti Addaami ooso kakkalo shiqishshu woyite kakkalote bayichonna giira qixxeessitinoha ikkara dandaanno; qoleno kakkalo shiqishshinohu hakkawaro uullate aana Yihowa riqibbanno kirubeele laꞌannowa heedhe ikkara dandaanno. Yihowa assitinore laino. Maganu Qaali togo yaanno: ‘Kaaliiqi [“Yihowa,” NW] Aabeelinna kakkalosi widira lae, shiqishiꞌrinore adhi.’ (Kal. 4:4) Maganu Aabeeli kakkalo lae hagiidhinota leellishinohu hiittoonniitiro Qullaawu Maxaafi dikulanno.

22, 23. Yihowa Aabeeli kakkalo hagiidhe adhinohu mayiraati?

²² Maganu Aabeeli kakkalo hagiidhe adhinohu mayiraati? Kakkalosi baxxitinota ikkitino daafiraati? Aabeeli kakkalo asse shiqishinohu lubbo afiꞌrino kalaqamaati; konni daafira kakkalosi giddo lubbo riqibbannoti mundeeno no. Aabeeli albillitte lowo waaga afidhinoti togoo kakkalo shiqqannota huwatino ikka? Aabeeli reyihunni lowo xibbi diri gedensaanni, Yihowa xeꞌne nookki geꞌrechi kakkalo albillitte shiqqannotera guutu Beettisi kakkalora lawishsha asse horoonsiꞌrino; ‘Maganu Wiliiꞌlicho’ yaamamino Beettisi mundee cubbu nookkite. (Yoh. 1:29; Ful. 12:5-7) Aabeeli kayinni togoori ikkannota hakkeeshshi geeshsha diafino yaa dandiineemmo.

²³ Ikkollana Aabeeli noosi jajji giddonni dooraminoha kakkalinota anfoommo. Yihowa hagiirsiissinoti Aabeeli shiqishino kakkalo calla diꞌꞌikkitino; Aabeeli umisi Iso hagiirsiisino. Aabeeli kakkalo shiqishanno gede kakkayisinohu Yihowara noosi baxilleetinna ammanate.

24. (a) Qaayeeli shiqishino kakkalo bunshe diafidhino yineemmohu mayiraati? (b) Qaayeeli yannankera noohu batinyu manni leellishannoha hiikkonne busha akata leellishino?

 ²⁴ Qaayeeli kayinni hattooha diꞌꞌikkino. Yihowa ‘Qaayeeliwanna kakkalosi widira dilaino.’ (Kal. 4:5) Yihowa hagiidhinokkihu Qaayeeli shiqishino kakkalo bunshe afidhino daafira diꞌꞌikkino; yannate gedensaanni Maganu uyino Seeri gati laalcho kakkala dandiinannita kulanno. (Lew. 6:14, 15) Ikkollana Qullaawu Maxaafi, ‘Qaayeeli loosi bushaho’ yaanno. (1 Yohaannisi 3:12 nabbawi.) Yannankera noohu batinyu manninte gede, Qaayeeli Magano baxannoha lawe leella calla ikkitanno yee hedikki digatino. Mulenni, isi addu ammana noosikkihanna Yihowa baxannokkiha ikkinota loosisinni leellishino.

25, 26. Yihowa Qaayeeli mayyee qorowisiisino? Qaayeeli kayinni ma assino?

²⁵ Qaayeeli, Yihowa isi widira lae hagiidhinokkita afiti, Aabeeli lawishsha harunsa hasiꞌrinoni? Dihasiꞌrino. Hatteentenni, rodoosi effire giwino. Yihowa Qaayeeli wodanira noo hedo laino daafira, shaqqillunni hayi yaasira woꞌnaalino. Isi, ikkitosi jawu cubbiwa qolte haadhe hadhanni noosita kule qorophi yiinosi; qoleno seejjo macciishshe raga higiro iso hagiirsiisa dandaannota kulinosi.—Kal. 4:6, 7.

²⁶ Qaayeeli kayinni Maganu yiinosire dimacciishshino. Isi, gawajjannoe yee hedinokkiha maaꞌne rodoosi xawo haꞌno yee haaꞌre haꞌri. Qaayeeli hakkiicho Aabeeli gane shiino. (Kal. 4:8) Konni daafira, ammanasinni kainohunni shinoonnihu umi manchi Aabeeliiti yaa dandiinanni. Isi reyinoha ikkirono, xaate isiri kaino yaa diꞌꞌikkino.

27. (a) Aabeeli reyotenni kaꞌꞌannota huluullammeemmokkihu mayiraati? (b) Aabeeli reyotenni kaꞌꞌanno woyite gannatete heeꞌrate maa assa hasiissannonke?

²⁷ Aabeeli mundee Yihowa rabbisannose gede woy halaale fushshannose gede lawishshu yaattonni Yihowawa higge raartino. Yihowa, Qaayeeli loosino bunshera qorichishe halaale fushshino. (Kal. 4:9-12) Roorenkanni, Aabeeli ammanare kultanno xagge xaano coyishiishshanni noonkehu gedeeti. Aabeeli mito 100 diro heeꞌrino; hakkawari manni heeꞌranno diro hendiro kuni shiimaholla. Ikkirono, Aabeeli heeꞌrino heeshshonni Magano hagiirsiisino. Isi iima heeꞌranno Annisi Yihowa baxannosita afino. (Ibi. 11:4) Konnira, taalle nookkiti qaagate dandoo noosi Magani Yihowa, Aabeeli hawannosikkitanna gannate ikkitino uulla aana reyotenni kayisannosita dihuluullammeemmo. (Yoh. 5:28, 29) Ati isi reyotenni kaꞌꞌanno yannara gannatete heeꞌratto ikka? Aabeeli coyiꞌranna macciishshattohanna dhagge ikkitanno ammanasi harunsate murciꞌrattoha ikkiro, hakko heeꞌra dandaatto.