1. Heeˈnoommo yanna hiittooteronna, yannankera ikkanni noore huwata hasiissannonkehu mayiraatiro lawishshunni kuli. (Hanafote noo misile lai.)

QOQQOWU gambooshshi pirogiraame hanaffaraati. Madirakete liqambartichi madirake fule, boode yanna giddo gambooshshu hanafannota kulanno. Tini yanna gambooshshe dayino manni ofolle, Agarooshshu Shaeti muuziiqu gaamo miilla qixxeessitino muuziiqa macciishsha hanafanno yannaati; tini aane shiqanno rosi daafira hedate kaaˈlitannonsa. Mitu manni kayinni kawa kaˈa haˈramanninna jaallansa ledo hasaawanni noo daafira, pirogiraame hanaffara rakkinota dihuwatino. Insa tini maa assinanni yannaatiro, hattono gambooshshu basera ikkanni noore, yaano liqambartichu madirake fule noota, muuziiqa fanne heeˈnoonnitanna macciishshaano ofolte macciishshitanni noota diwodanchino. Tini ikkito, rosiissannonkeri no; korkaatuno muli barra ikkannohu baqqi yine agadha hasiissannonkehu mittu coyi no. Hakku coyi maati?

2. Yesuusi rosaanosi baqqi yite agadhitara kulinonsahu mayiraati?

² Yesuusi ‘goofimarchu’ diri daafira coyiˈri yannara rosaanosi, “Yanna mamooteetiro diaffinoonnina feeffattine agadhe” yiinonsa.  Hakkiinnino Isi marro marro hige, “Jaatte” yiinonsa. (Mat. 24:3; Maarqoosi 13:32-37 nabbawi.) Yesuusi Maatewoosi maxaafirano rosaanosi baqqi yite agadhitara kulinonsa; togo yiinonsa: “Konnira Mootichu ma barra daannoro affinoonnikki daafira, feeffattine agadhe; . . . Manchi Beettino heddinoonnikki saatera daanno daafira qixxaabbine heedhe.” Isi lede togo yiinonsa: “Kunnira barranna saate diaffinoonnina jaattine agadhe!”—Mat. 24:42-44; 25:13.

3. Yesuusi uyino qorowishsha illachinsheemmohu mayiraati?

³ Yihowa Farciˈraasine ikkinoommo daafira Yesuusi qorowisiisino qorowishsha lashshi diassineemmo. Heeˈnoommohu “kalqete goofimarchi” daate mereersiˈre noo yanna giddooti; qoleno “lowo qarri” woy bayiru qarri hanafara gattino yanna shiimate! (Dan. 12:4; Mat. 24:21) Yannankera olu batiˈrinota, amanyootu maaeelle lexxitanni hadhanni noota, higgete hajajamannokki manni woˈminota, hattono hude, dhibbunna baattote huxano noota laˈnanni heeˈnoommo; qoleno batinye ammaˈnora kadde amaddannori bainonsa. Anfummonte gede gobba gosate heeˈrannohu Yihowa manni Mangistesiha sabbakate looso dhagge ikkanno garinni loosanni no. (Mat. 24:7, 11, 12, 14; Luq. 21:11) Konni daafira Mootichu daanno yannanna, isi Maganu fajjo woˈmitanno gede assanno yanna quqquxamme agadhineemmo.—Maq. 13:26, 27.

4. (a) Yesuusi Armagedooni oli hanafanno yanna xa afino yineemmohu mayiraati? (b) Bayiru qarri hanafanno yanna anfoommokkiha ikkirono huluullammeemmokki coyi maati?

⁴ Baalanti qoqqowu gambooshshi pirogiraame hanaffanno yanna anfoommo. Kayinni bayiru qarri hanafanno yanna afate aye geeshsha woˈnaallummorono, kuni qarri hanafanno barranna saate afa agurina, diro nafa horo afa didandiineemmo. Yesuusi uullate aana noo waro togo yiino: “Hakkonne barranna hattenne saate Maganu Annu kaˈa, gordu sokkaasineno ikkito, Beettono ikko, afinohu dino.” (Mat. 24:36) Ikkirono, Kiristoosi Sheexaanu alame ledo olamanno gede, iimira haˈrihu gedensaanni silxaane uyinoonnisi. (Aju. 19:11-16) Konni daafira, Yesuusi Armagedooni oli hanafanno yanna xa afino yine heda gara labbanno. Ninke kayinni kuni oli hanafanno yanna dianfoommo. Hakko daafira bayiru qarri hanafanno yanna iillita geeshsha baqqi yine heeˈra hasiissannonke. Yihowa kayinni bayiru qarri hanafanno yanna bade afino. Isi goofimarchu barri daanno yanna murino. Konni daafira bayiru qarri hanafanno yanna gambissino; qoleno ‘kuni barri dayikkinni digatanno.’ (Imbaaqoomi 2:1-3 nabbawi.) Tenne afa dandiineemmohu hiittoonniiti?

5. Yihowa coyiˈrino masaalo yannasera woˈmitannota leellishanno lawishsha kuli.

⁵ Yihowa coyiˈrino masaalo aye woteno yannasera woˈmitanno! Hanni Isi Israeele Gibitse borojjimmanni fultanno yanna daafira coyiˈrino masaalo woˈmitino gara hedi. Muse, Niisaani 14, 1513 K.A. ikkinore kulanni togo yiino: “Shoolu xibbinna sajjuu diri woˈmita [“woˈmi barranni,” NW], Kaaliiqi manni gaˈre baala Gibitsete gobbanni agurte fultino.” (Ful. 12:40-42) Kuni “430 diri” woˈma hanafinohu Yihowa 1943 K.A. Abirihaamira gondooro ei yannaraati. (Gal. 3:17, 18) Yihowa Abirihaamira togo yiino: “Sirchikki allaggu gobbara wosiˈne heeˈrannota seekkite afi; hakkiichono borojjimmatenninna kadammetenni 400 diro heeˈranno.” (Kal. 15:13; Soq. 7:6) Taje leellishshanno garinni, kuni “400 diri” hanafinohu 1913 K.A. Yisaaqi unuuna qanannota hoolli yannara Ismaeeli mishanni qarrisisi yannaraati; kuni diri goofinohu kayinni Israeele 1513 K.A. Gibitsete gobbanni fultu yannaraati. (Kal. 21:8-10, NW; Gal. 4:22-29) Ee, shoolu sani albaanni Yihowa mannisi borojjimmate giddonni fulanno yanna balaxe murino!

6. Yihowa mannasi gatisannota huluullammeemmokkihu mayiraati?

 ⁶ Gibitsetenni fuli manni giddo mittu Iyyaasuuti; isi Israeelete mannira togo yiino: “Kuneeti ani mannu aalo ikkeemmo yanna iillitinoe. Maganiˈne Kaaliiqi uyinoˈne hexxo garinni assinoˈneha dancha coye baalanka kiˈne mittu mittunku godowiˈnenni seekkite egentinoonni; Isi uyinoˈne hexxo giddonni mitteno gattukkinni baalanti [woˈmitino].” (Iya. 23:2, 14) Yihowa ninke bayiru qarrinni gatise sayisate eino qaalino woˈmannota ammanneemmo. Ikkirono, tini alame baˈanno yannara gate saˈˈa hasiˈnummoro, baqqi yine agadha hasiissannonke.

7, 8. Hundi yannara agaraasinete loosi maati? Ninke tennenni maa ronseemmo? (b) Hundi yannara agaraasine goxxe baˈuro mayi ikkara dandaannoro lawishshunni kuli.

⁷ Hundi yannara katama agartanno agaraasine lawishshi baqqi yine agadha hasiissannota rosiisannonke. Biˈre Yerusaalamenna wole jajjabba katamma jawa gimbenni huxxinanni. Tini gimbe, diinu katama horrannokki gede assitanno; hattono agaraasine tenne gimbe aana ofolte qooxeessa towaattanno. Agaraasine barrano hashshano shaetenna waalchoho ofolte agartanno. Insa katamu giddo heeˈranno manna gawajjannori daanna laˈuro mannu qorophanno gede kultanno. (Isa. 62:6) Hakka waro agaraasine qooxeessinsara ikkannore baqqi yite agaransa woy agara hoogansa, lubbo baˈanno gede assitara woy gatissara dandiitanno.—Hiz. 33:6.

⁸ Yihudunnihu xagge borreessanno manchi Joosefesi, Roomu olanto Yerusaalamete huxxi ledo xaadinse minnoonniha Antooniya Gimbe 70 M.D. eˈe amaddinohu, waalchoho worroonni agaraasine goxxe baˈeenna ikkinota borreessino! Hakkiinnino Roomu olanto Qullaawu Minira eˈe mineho giira qassu; qoleno Yerusaalamete katama huntu; tini hakkuyira albaanni ikke egenninokki garinni Yihudu mannira iillannohu bayiru qarri gumulamanno gede assitino.

9. Yannankera lowo manni huwatinokki coyi maati?

⁹ Yannankera batinye gobbuwa “agaraasine” woy olanto wodhite, woy tekinoolojete uduunnicho horoonsidhe gobbansa danna agadhitanno. Tini “agaraasine” mannu maaxame gobbansa eannokki gede woy diinu gobbansa eˈˈe gawajjannokki gede agartanno. Ikkollana, insa agara dandiitannohu mannu woy mannu gashshooti iillishanno gawajjo callate. Insa Maganunnihu iimi Gashshooti nootanna kuni Gashshooti assanni noore diaffino; qoleno, Kiristoosi Moote ikkinohu kuni gashshooti muli barra daga baalate yoo yaannota dihuwattino. (Isa. 9:6, 7; 56:10; Dan. 2:44) Ninke kayinni ayyaanaamittetenni baqqi yine agadhineemmoha ikkiro, hakku yoote barri daanno yanna qixxaambe agadhineemmo.—Far. 130:6.

10, 11. (a) Qoropha hasiissannonke coyi maati? Mayira? (b) Daawuloosi mannu Qullaawu Maxaafi masaalo lashshi asse aguranno gede assinota buuxisannori maati?

¹⁰ Hanni mittu agaraasinchi hashsha woˈma agare galinohu gede assine hendo. Isi soodara rahanno wote geleelo amaddannosi daafira goxe baˈˈara dandaanno. Hatteente gede, tini alame baˈanno yanna gambissanni dagganno wote, baqqi yine heeˈneemmokki gede assannori tuncu yaannonke. Tenne yannara baqqi yine agadha hooga lowo geeshsha dadillissannote! Hanni kawiinni aanchine, qoropha hoongummoro baqqi yine heeˈneemmokki gede guficho ikkankera dandaannoha sase coye laˈno.

¹¹ Daawuloosi mannu ayyaanaamittete coye lashshi asse aguranno gede assanni no. Yesuusi reyara boode yanna gatte heedheenna rosaanosira, Daawuloosi “tenne gobba gashshaancho” ikkinota sase hige qaagiissinonsa. (Yoh. 12:31; 14:30; 16:11) Yesuusi, Daawuloosi mannu  Maganu albillittete yanna daafira coyiˈrino masaalo woˈma rakkinota huwatannokki gede assannota afino. (Sof. 1:14) Sheexaanu, alame woˈmate noote kaphu ammaˈno widoonni mannu wodana beeshshino. Ati soqqanshonniwa manna hasaawisatto wote tenne dihuwatootto? ‘Ammanannokki’ manni, tini alame baˈannotanna Kiristoosi Maganu Mangiste Moote ikke gashsha hanafinota huwatannokki gede Daawuloosi wodanansa ‘beeshshinota’ diwodanchootto? (2 Qor. 4:3-6) Soqqanshonniwa hasaawinseemmo wote, “Ani dihasiˈreemmo” yaanno manni batiˈrinoha dilawannohe? Ninke, tini alame baˈanno yanna gambissinota kulleemmonsa wote, rooru manni tenne dunqulli asse aguranno.

12. Daawuloosi dogankera wodha hasiissannonkekkihu mayiraati?

¹² Mannu ayyaanaamittete coye lashshi asse agurinota laˈe, baqqi yite agadha agurattokki gede qoropha hasiissannohe. Ati insa afinorinni sainore afootto. Phaawuloosi ayyaanaamittete roduuwisira togo yee borreessino: “Mootichu barri, hashshi mooraanchi gede ikke daannota kiˈnenni seekkitine egentinoonni.” (1 Teselonqe 5:1-6 nabbawi.) Yesuusi togo yee qorowisiisinonke: “Manchi Beetti heddinoonnikki yannara hedeweelcho daannona, kiˈneno qixxaabbine agadhe.” (Luq. 12:39, 40) Muli barri giddo Sheexaanu lowo manni, “Keereho; qarru dino” yaannoha kaphu awaajje ammananno gede asse doganno. Sheexaanu mannu alame woyyaabbanni hadhanno yee hedanno gede asse dogannonsa. Ninke dogama hasiissannonkeyyani? Yoote ‘barri hedeweelcho mooraanchimma daannonkekki’ gede ‘baqqi yine jilbunni heeˈra’ hasiissannonke. Maganu Qaale barru baala nabbawanna Yihowa kulannonke coye hiinca hasiissannonkehu iseraati.

13. Alame mannu maa assanno gede xixxiibbanno? Ninke tenne qoropha dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹³ Alame mannu ayyaanaamittetenni muganno gede assitanni no. Lowo manni dilgonsanni sakaalamino daafira ayyaanaamittete coyira hasatto dinonsa. (Mat. 5:3) Insa, tini alame shiqishshannoha maalaamittete coye afiˈrate kabbi facci yaanno; tini ‘maalu yortonna illete halcho’ lexxitanno gede assitanno. (1 Yoh. 2:16) Qoleno, boohaarshu uurrinshuwa mannu “qiniite” afiˈrate dirmanno gede assitanno; togoo fonqoli diru dirunkunni lexxanni dayino. (2 Xim. 3:4) Phaawuloosi Kiristaanu “maalu  yorto” wonshiˈrate mixo fushshiˈrannokki gede kulinohu iseraati; tini ayyaanaamittetenni munganni gede assitanno.—Rom. 13:11-14.

14. Luqaasi 21:34, 35 aana qoropha hasiissannonkere maa kulloonni?

¹⁴ Ninke alamete faale haˈrantenni, Maganu ayyaani heeshshonke giddo loosanno gede assiˈneemmo; Yihowa konni ayyaani widoonni albillittete ikkannore huwanteemmo gede assinonke. ^[1] (1 Qor. 2:12) Mitto mancho ayyaanaamittete goxichi amadannohu baxxinore asseenna calla diˈˈikkino; shiimmaaddu coyi nafa ayyaanaamittete coye assineemmo yanna adhara wodhinummoro guficho ikkankera dandaanno. (Luqaasi 21:34, 35 nabbawi.) Mannu ninke baqqi yine agadhineemmotera mishannonkeha ikkara dandaanno; ikkirono tini goofimarchu barri keeshshanno yine hendeemmo gede assitankera wodha dihasiissannonke. (2 Phe. 3:3-7) Hatteentenni, Maganu ayyaani heeˈrannowa songote gambooshshiwa ayyaanaamittete roduuwinke ledo ganyine gamba yaa hasiissannonke.

15. Pheexiroosira, Yaiqoobiranna Yohaannisira tuncu yiinonsa coyi maati? Ninkerano hiikku coyi tuncu yaankera dandaanno?

¹⁵ Laanfe baqqi yine agadhineemmokki gede guficho ikkitankera dandiitanno. Yesuusi guuntete xeˈne noonsa mannira laanfe noonsata afino. Hanni Yesuusa shini hashshira albiidi hashsha ikkinore hedi. Isi ammaname heeˈrate iimi Annisi jawaante aannosi gede huuccatto assiˈra hasiissinosi. Yesuusi huuccatto assiˈrara haˈri yannara Pheexiroosi, Yaiqoobinna Yohaannisi ‘jaatte huuccidhanno’ gede kulinonsa. Insa kayinni hakkuyi gedensaanni iillannonsari shota coye ikkinokkita dihuwattino. Insa Mootichansa baqqi yite agara agurte, daafurtino daafira muggino. Yesuusino daafurinoha ikkirono, isi ganye Annasi huucciˈre baqqi yiinota leellishino. Miillasino woleteemmero hatto assa hasiissinonsa.—Maq. 14:32-41.

16. Luqaasi 21:36 giddo qummi assinoonni garinni, Yesuusi baqqi yine agadhineemmo gede hajajinonkehu hiittoonniiti?

¹⁶ Ayyaanaamittetenni ‘jaante’ woy baqqi yine heeˈra ayyaanaamittete coye baxatenni saˈinote. Geetesemaanete kaashshu basera ikkino coyi ikkara boodu barri albaanni, Yesuusi hatti rosaanosi Yihowa eeggifatte huuccidhanno gede rosiisino. (Luqaasi 21:36 nabbawi.) Ninkeno Ayyaanaamittetenni baqqi yine agadhate ganyine huuccatto assiˈra hasiissannonke.—1 Phe. 4:7.

17. Muli barra daanno coyira qixxaawa dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹⁷ Yesuusi goofimarchu barri “heddinoonnikki saatera daanno” yiino daafira, tini yanna ayyaanaamittetenni siikki assineemmota diˈˈikkitino; qoleno Sheexaanunna isi moohino alame shiqishshannonkeha haafa coye harunsineemmotanna maalinke yorto wonshiˈrate kabbi facci yineemmota diˈˈikkitino. (Mat. 24:44) Maganunna Kiristoosi Qullaawu Maxaafi widoonni muli barri giddo ikkannore, hattono baqqi yine heeˈra dandiineemmo gara kultinonke. Konni daafira, ayyaanaamittenke shoshshoggitannokki gede assiˈra, Yihowa ledo noonke jaalooma jawaachishiˈranna Maganu Mangiste balaxisiisa hasiissannonke. Albillitte daanno coyira qixxaawa dandiineemmo gede, heeˈnoommo yannanna, yannankera ikkanni noore baqqi yine harunsa hasiissannonke. (Aju. 22:20) Heeshshote gante saˈneemmohu tenne assinummoro callaati!