Yihowa Giddonsanni Hasidhannosire Baˈraasanno
“Maganunniwa shiqqi yaanno manchi Maganu nootanna iso hasiˈranno mannirano baˈraaˈra aannota ammana hasiissannosi.”—IBI. 11:6.
FAARSO: 136, 139
1, 2. (a) Baxillunna ammana xaado afidhinohu hiittoonniiti? (b) Aanchine hiikkuri xaˈmuware hasaambeemmo?
YIHOWA ninke “balaxe baxinonke” daafira ninke iso banxeemmo. (1 Yoh. 4:19) Yihowa konne baxille leellishate, ammanantino soqqamaanosi maassiˈranno. Yihowara noonke baxilli lexxanni haˈri kiiro, isira noonke ammana kaajjado ikkitanno; tini, isi nootanna baxannonsare maassiˈrannota ammanneemmo gede assitannonke.—Ibiraawoota 11:6 nabbawi.
2 Yihowa ayimmanna isi assannore leellishshanno akatta giddo mitte soqqamaanosi maassiˈrate. Maganu giddonsanni hasidhannosire kiisannota woˈmunni woˈma ammanneemmokkiha ikkiro, ammananke guuta diˈˈikkitanno; korkaatuno ammanate yaa “hexxotenni agadhinoonni coye hawaqiˈrate” woy huluullammikkinni agadhate. (Ibi. 11:1) Ee, ammana noonketa leellinsheemmo doogga giddo mitte Maganu abbeemmo yiino atoote huluullammummokki agadhate. Ikkina, Maganu maassiˈrankera eino qaali jawaante afiˈrate kaaˈlannonkehu hiittoonniiti? Yihowa biˈreno yannankerano soqqamaanosi baˈraasinohu hiittoonniiti? Kawiinni aanchine tenne hajore hasaambeemmo.
YIHOWA SOQQAMAANOSI MAASSIˈRATE QAALE EINO
3. Milkiyaasi 3:10 giddo Yihowa mayyee qaale eino?
3 Yihowa ammanantino soqqamaanosi baˈraasate giddeetu noosihu gede asse coyiˈrino; isi ninke konne atoote afiˈrate sharrammeemmo gede koyisinonke. Togo yiino: “Ani . . . waalcho fane dancha atoote batise aa hoogummoˈnero tennenni affeˈˈe. Konne coye coyiˈroommohu ani olantote Mootichi Kaaliiqaati.” (Mil. 3:10) Hatto assineemmoha ikkiro, Yihowa koyisinonke koyishsha naandeemmotanna iso galanteemmota leellinsheemmo.
4. Yesuusi Maatewoosi 6:33 giddo coyiˈrino qaale ammanneemmohu mayiraati?
4 Yesuusi rosaanosi Maganu Mangiste balaxisiissuro Maganu hasiisannore aannonsata coyiˈrino. (Maatewoosi 6:33 nabbawi.) Yesuusi konne qaale coyiˈrinohu Yihowa yiinore wonshannoha ikkino daafiraati. Yesuusi Maganu eino qaali horo woˈmikkinni gatannokkita afino. (Isa. 55:11) Ninkeno Yihowa giddonkenni ammanneemmoha ikkiro, isi eino qaale wonshannota dihuluullammeemmo; isi togo yiino: “Horo diagureemmohe; dicallachisheemmohe.” (Ibi. 13:5) Kuni qummeeshshi, Yesuusi Maganu Mangistesinna keeraanchimmasi balaxisiinsummoro hasiissannonkere aannonketa coyiˈrino qaale ammanneemmo gede assannonke.
5. Yesuusi Pheexiroosira qolino dawaro ammananke jawaachishshannohu hiittoonniiti?
5 Soqqamaasinchu Pheexiroosi mitte hige Yesuusa togo yee xaˈmino: “Ninke baalankare agurre ate hoode haˈnanni heeˈnoommo; afiˈneemmori maatiyya?” (Mat. 19:27) Yesuusi tennera Pheexiroosi hanqa agure, rosaanosi uminsa horo agurte iso harunsitinotera afidhanno baˈraaˈra kulinonsa. Ammanantino soqqamaasinenna wolootu isi ledo iima gashshitanno. Xa nafa insa atoote afidhanno. Yesuusi togo yiino: “Ane daafira yee mine woy labbaa roduuwa woy meyaa roduuwa woy ama woy anna woy ooso woy gate agurannohu baalu xibbe ero adhanno; hegere heeshshono afiˈranno.” (Mat. 19:29) Yesuusi rosaano afidhanno atooti, insa agurtannote uminsa horonni lowo geeshsha roorannoho. Ayyaanaamittete annuwanke, amuuwinke, roduuwinkenna oosonke, Maganu Mangiste balaxisiisate yine agurroommo coye lowo geeshsha diroortanno?
HEESHSHOTE ‘MOKKOLLICHO’
6. Yihowa magansidhannosire baˈraasate qaale einohu mayiraati?
6 Yihowa magansidhannosire maassiˈrate eino qaali, insa qarru yannara ammanante heedhanno gede kaaˈlannonsa. Maganoho ammanante soqqantannori, xa lowoha ayyaanaamittete atoote afidhannotano agurranna albillittete afidhannoha falahino atooteno quqquxante agadhitanno. (1 Xim. 4:8) Ee, Yihowa “iso hasiˈranno mannira baraara aannota” woˈmunni woˈma ammananke, ammanatenni kaajjine heeˈneemmo gede kaaˈlitannonke.—Ibi. 11:6.
7. Hexxo howolo wayi giddo milli yitannokki gede assanno mokkollichi gede ikkite kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?
7 Yesuusi ilaalu iima heeˈre rosiisi yannara togo yiino: “Gordu gashshootira lowo waaga afidhinanni daafira tashshi yooˈne; hagiidhe. Kiˈnera albiidi himanaanono hatto xiiwamanna qarra iillishshinonsa.” (Mat. 5:12) Iimira haˈrate baˈraaˈra afidhannoreno agurranna, gannate ikkitanno uulla aana hegerera heeˈrate hexxo afiˈra, ‘tashshi yaannonkenna hagiidhineemmo’ gede assitannote. (Far. 37:11; Luq. 18:30) Hexxonke iimira haˈrano uulla heeˈrano ikkituro, “tini hexxo heeshshonkera milli miqqi yaannokkihu addaxxinanni mokkollichi gede” ikkitannonke. (Ibi. 6:17-20) Waajjishshanno dambali giddo howolo basetenni milli yitannokki gede assannorichi woy mokkollichi gede, Maganu baˈraaseemmoˈne yee uyinonke hexxo kaajjine heeˈneemmo gede assitannonke. Tini hexxo iillannonke qarra cincate kaaˈlitannonke jawaante afiˈneemmo gede assitannonke.
8. Hexxo yaaddo ajishate kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?
8 Qullaawu Maxaafi giddo kulloonninke hexxo, xaa yannara yaachishannonke coye ajishate kaaˈlitannonke. Maganu eino qaali yaaddo amaddino wodaninke gaˈlabbi yaanno gede assannoha ayyaanaamittete xagicho ikkannonke. Yihowa ‘irkisannonkehura’ ‘yaaddonke isi aana tuqqa’ dandiineemmota afanke lowo geeshsha hagiirsiissannote! (Far. 55:22) Maganu “huucciˈneemmohunninna hendeemmohunni aleenni quwa sayise assara” dandaannota woˈmunni woˈma ammana dandiineemmo. (Efe. 3:20) Hanni tenne hedi: Maganu hasiisannonkere assannonkeha woy quwa sayise assannonkeha calla ikkikkinni “hendeemmohunni aleenni quwa sayise” assannonke!
9. Yihowa maassiˈrannonketa afa dandiineemmohu hiittoonniiti?
9 Yihowa aannonke baˈraaˈra adhate, iso woˈmunni woˈma ammananna aannonke biddishshira hajajama hasiissannonke. Muse Isiraeelete togo yiino: “Maganiˈne Kaaliiqi ragidhinara aannoˈne baatto aana maassiˈrannoˈne. . . . Kuni ikkannohu Maganiˈne Kaaliiqira hajajantinoronna, techo hajajoommoˈnere baala seekkitine agadhitinirooti. Maganiˈne Kaaliiqi uyinoˈne hexxo garinni maassiˈrannoˈne.” (Mar. 15:4-6) Yihowa isira ammanante soqqama agura hoogittoro maassiˈrannoheta woˈmunni woˈma ammanatto? Ammanatto gede assinohehu ikkadu korkaati no.
YIHOWA KIISINONSA
10, 11. Yihowa Yooseefi kiisinohu hiittoonniiti?
10 Qullaawa Maxaafa borreessinoonnihu ninke horo afiˈneemmo gedeeti. Qullaawu Maxaafi giddo Maganu ammanantino soqqamaanosi addinta kiisannota kultannoti batinye xagge no. (Rom. 15:4) Yooseefi xagge tennera dancha lawishsha ikkitanno. Isi, roduuwisi gano gantinosihuranna yannate gedensaanni mootichisi galte beebba wortinosihura Gibitsete gobbara usuramino. Ikkina, tini iso Maganuwiinni baxxanno gede assitinosini? Diassitinosi! “Kaaliiqi mulesi heeˈre, bagamannokki baxillisinni” towaatinosi. Qoleno, “Kaaliiqi ledosi noo daafira, assannori baalu” qiniinosi. (Kal. 39:21-23) Yooseefi hattee qarru iillinosi yannara cincatenni Magano agadhino.
11 Gedensaanni Feriooni Yooseefi usurunni tidhamanno gede assinosi; qoleno konne borojjicho ikke heeˈranno beetto Gibitsete layinki gashshaancho assinosi. (Kal. 41:1, 37-43) Yooseefi minaamasi lame ooso iltusita, “‘Maganu qarraˈya baalankanna fiixaˈya qaageemmokki gede assinoe’ yee bayiru beettisira suˈma Minaase yee fushshi. Qoleno ‘Qarramoommo gobbara Maganu ila uyinoe’ yee layinki beettira suˈma Efireemi yii.” (Kal. 41:51, 52) Yooseefi Maganoho ammaname heeˈrino daafira, Maganu maassiˈrinosi; isi afiˈrino atooti Israeeletenna Gibitsete manna hude guddannokki gede assino. Yooseefi kiisinosihunna atoote afiˈranno gede assinosihu Yihowa ikkinota afino.—Kal. 45:5-9.
12. Yesuusi qarru iillisi yannara ammaname heeˈrinohu hiittoonniiti?
12 Yesuusino babbaxxinohu ammanasi fonqolanno coyi iillisirono Maganoho hajajame heeˈrino; tini Maganu kiisannosi gede assitino. Isi qarra dandee saˈˈanno gede kaaˈlinosiri maati? Maganu Qaali, “Isi albasiinni noo hagiirri daafira yee, shollinye waajjikkinni masiqalu [‘qarru haqqichi’, NW] aana” reyino yaanno. (Ibi. 12:2) Yesuusi Maganu suˈmi qullaawa ikkanno gede assinohura hagiidhinoti dihuluullissannote. Isi afiˈrinohu wolu baraarshi, iimi Annasi hagiirsiisatenna batinye atoote afiˈrasiiti. Qullaawu Maxaafi Yesuusi “ayirradu qullaawu barcimira qiniiteenni ofollino” yaanno. Qoleno wole basera togo yaanno: “Maganu woˈmunkura aliidi darga worisi. Suˈma baalaho rooriidi suˈmano uyisi.”—Fil. 2:9.
YIHOWA ASSINEEMMORE DIHAWANNO
13, 14. Yihowa isira assineemmore ma garinni laˈˈanno?
13 Yihowa isira soqqamate assineemmore baala naadanno. Mittore assate dandoo dinoe yine wolqa baˈnammora dandiineemmota afino. Isi angate anje qarrissannonke wote, hattono fayyimmankenna yaachishanno coyi qullaawa soqqanshonke ajjanno gede assanno wote mararannonke. Konni daafira Yihowa soqqamaanosi isira ammanante heeˈrate assitannore naadannota woˈmunni woˈma ammana dandiineemmo.—Ibiraawoota 6:10, 11 nabbawi.
14 Qoleno, Yihowa ‘huuccattonke macciishshannoha’ ikkinota qaagi. Isi yaachishinonke coye kulle huucciˈneemmo wote, huuccattonke macciishshe dawaro qolannota dihuluullammeemmo. (Far. 65:2, 3) ‘Maarote Anninna jawaante baalate Magani’ yaachishannonkeri iillannonke wote irkisannonke; qoleno ayyaanaamittete kaaˈlo batise aannonke; isi tenne assannohu ammanate roduuwinke widoonni ikkara dandaanno. (2 Qor. 1:3) Mannaho shaqqille leellinsheemmo wote Yihowa hagiidhanno. “Buxanete aannohu Kaaliiqira liqiissanno; Kaaliiqino assino danchummara daware aannosi.” (Law. 19:17; Mat. 6:3, 4) Konni daafira, qarrantinore uminkera qooffantummokkinni kaaˈlineemmoha ikkiro, Yihowa assinoommoha dancha coye isira liqiissinoommohu gede asse laˈˈanno. Isi konni garinni danchumma assitannore kiisate qaale eino.
XAANO ALBILLITTETENO AFIˈNEEMMO BAˈRAARSHA
15. Ati quqquxante agadhatto atooti hiikkonneeti? (Hanafote noo misile lai.)
15 Qullaawu ayyaaninni buuramino Kiristaani “keeraanchimmate baˈlatto” adhanno; “tenne baˈlatto halaalaanchu yoo yaanno Mootichi hakko barra” baraarsha asse aannonsa. (2 Xim. 4:7, 8) Ati afiˈratto baˈraarshi wolu gariha ikkiro, Maganu ate ajishe laˈˈannohe yaa diˈˈikkino. Lowo miliyoone ikkannohu Yesuusihu “wolu geˈreewi”, albillitte adhanno baˈraarsha afiˈrate, yaano gannate ikkitanno uulla aana hegerera heeˈrate quqquxame agadhanno. Insa hakko ‘atootenna keere afiˈre hagiidhanno.’—Yoh. 10:16; Far. 37:11.
16. Umi Yohaannisi 3:19, 20 jawaachishshannonkehu hiittoonniiti?
1 Yohaannisi 3:19, 20 nabbawi.) Maganu, ammananna baxillu xixxiiweennanke giddonkenni kaˈne isira soqqamate assineemmori ninkera shiima lawinkero nafa, isi assineemmo coyi baalaho baˈraarsha aannonke.—Maq. 12:41-44.
16 Mito wote assinanni heeˈnoommori difattinoreeti yine hendeemmoha, woy assineemmori Yihowa hagiirsiisanno geeshsha ikkinokkihu gede assine hendeemmoha ikkara dandaanno. Wole agurina, Maganu baˈraarsha aannonkere ikkinoommokkihu gede assine hendeemmoha ikkara dandaanno. Ikkirono, ‘Maganu wodaninkera aliidihanna woˈmankare egenninoha’ ikkinota horo dea dihasiissannonke. (17. Xa afiˈnoommo baˈraarshi maati?
17 Sheexaanu moohinote tenne tunsichu amadino yannara nafa, Yihowa mannasi maassiˈranni no. Isi halaalunni magansidhannosiri, alamete doyichora noohu roduuwu maamari miilla ikkite hagiirrenna falakkinota ayyaanaamittete sagale afidhanno gede assanni no. (Isa. 54:13) Yesuusi qaale einonte gede, alamete qooxeessiˈra noota lubbora baxxannonke maate oye Yihowa xa kiisinonke. (Maq. 10:29, 30) Hakkiinni saeno, Maganu iso giddonsanni hasidhannori surrete salaame, harshammonna hagiirre afidhanno gede asse lowo geeshsha maassiˈrinonsa.—Fil. 4:4-7.
18, 19. Yihowa soqqamaano isiwiinni afidhanno baˈraarshire heddanno wote mayi macciishshamannonsa?
18 Alamete qooxeessiˈra nooti Yihowa soqqamaano isi mannasi kiisannota coyiˈra dandiitanno. Lawishshaho, Jarmanete heedhannoti Biyaanka yinanni rodoo togo yitino: “Yihowa yaachishannoeri tuncu yaannoe yannara kaaˈlinoehuranna barru barrunkunni muliˈyanni fafinokki daafira lowo geeshsha galaxxeemmasi. Alame umo lekkicho baˈinotenna hexxinanniri nookkite. Ikkollana, Yihowa ledo looseemma wote, isi kikkiˈlasira amadinoehu gede asse hedeemma daafira beˈe diyeemma. Umiˈya horo agure isira mitore assumma kiiro, isi atootesi xibbe ero asse qolannoe.”
19 Kanaadaho heedhannota Poola yinannita 70 diri rodoonke lawishshano heda dandaatto; ise ispayinali bifida yinannihu dugugguru miqicho amadanno xibbi waadannose. Ise, “Milli yaa hoogate yaa ayyaanaamittete looso loosa hoogate yaa diˈˈikkino. Addi addita sabbakate hayyo horoonsiˈre, lawishshaho silketenni farciˈreemma” yitino. Qoleno, ise sabbakate fulloonnikki wote farciˈnanni garinni farcidhanno. Poola ledde togo yitino: “Qummeeshshuwanna borruwanke giddonni haaroomma hedo daftaraho borreessiˈre amaxxeemma; tenne borreessiˈroomma hedo nabbawumma kiiro jawaante afiˈreemma. Konne daftaraˈya, “Jawaantete buicho” yeemma. Yihowa noonke hexxo aana illachinshummoro, hexxo mudhineemmo gede assinonke hegerera heeˈrannoha ikkinokkita huwanteemmo. Heeshshonke gari baxiha ikkirono, Yihowa ayewoteno mulenke no.” Ate heeshsho gari Biyaankanna Poola heeshsho garinni baxxinoha ikkara dandaanno. Ikkirono, Yihowa ateranna jaallakkira baˈraaˈra uyino doogga qaagattoha ikkara dandaanno. Yihowa xaa yannara baˈraaˈra uyinohehunna albillittete kiisannohehu hiittoonniitiro hiinca hagiirsiissannoheti dihuluullissannote!
20. Yihowara woˈma lubbonkenni soqqama agura hoongummoro maa afiˈneemmo?
20 Giddokkita Yihowara kulte huucciˈratto huuccatto, “lowo baˈraaˈra” afiˈratto gede assitannoheta huluullantooti. Maganu fajjo assittoro, isi ‘hexxo uyino coye afiˈrattota’ buuxa dandaatto. (Ibi. 10:35, 36) Konni daafira, ammananke kaajjishiˈratenna Yihowara assinoommohu gede woˈma lubbonkenni loosa agurroonke. Baˈraarsha aannonkehu Yihowa ikkinota hendeeemmoha ikkiro tenne assa dandiineemmo.—Qolasiyaasi Sokka 3:23, 24 nabbawi.