1, 2. Xaa yannara Maganu mannira mayi fonqoli iillannonsa? (Hanafote noo misilla lai.)

 AKIMOOTU taraawanno dhibbi amadinonsaha batinye manna xagissanno. Insa dhiwamino manna xagissannohu kaaꞌla hasidhanno daafiraati. Ikkollana, xagissanno yannara dhibbu taraawannonsakki gede qoropha hasiissannonsa. Hatteente gede, ninke giddo batinyu heeꞌneemmohunna loonseemmohu Maganu baxannokki akatta noonsa manni ledooti. Konni daafira akatinsa daafannonkekki gede qorophineemmo.

² Tenne goofimarchu barruwara amanyootu maaeelle batidhino. Soqqamaasinchu Phaawuloosi Ximootewoosira borreessinote layinki sokka aana Maganuwiinni xeertiꞌrino mannira noonsa akatta qummi assino; isi goofimarchu roore gambisanno wote mannu amanyooti anganni fulanni haꞌrannota coyiꞌrino. (2 Ximootewoosi 3:1-5, 13 nabbawi.) Mito busha amanyoote macciishshineemmo wote bisu shorodhi yaankera dandaanno; ikkirono tini akatta ninkeno daaffankera dandiitannota qaaga hasiissannonke. (Law. 13:20) Konni birxichira goofimarchu diro heeꞌranno  mannira noonsa akattanna Maganu mannira noonsa akatta mereero noo badooshshe ronseemmo. Qoleno mannu Maganu daafira rosanno gede kaaꞌlineemmo wote, bushu akati daafannonkekki gede qoropha dandiineemmo gara laꞌneemmo.

3. Layinki Ximootewoosi 3:2-5 aana kulloonni akatta heedhannohu ayeooraati?

³ Soqqamaasinchu Phaawuloosi ‘goofimarchu barri qarrisannoha’ ikkannota borreessino. Hakkiinni yannankera noo manni aana leeltannota 19 busha akatta qummi assino. Kowiicho qummi assinoonni akatta Roomu Sokka 1:29-31 aana kulloonnite ledo mittu garite; ikkollana Phaawuloosi Ximootewoosira borreessino sokkara qummi assino akatta giddo mite wole Giriikete Afiite Qullaawa Borro giddo dinoote. Phaawuloosi Magano hagiirsiissannokki akatta noonsari daafira coyiꞌri wote, “mannu” yee hanafino. Hatto yaa kayinni baalunku mannira busha akatta noonsa yaa diꞌꞌikkino. Addu Kiristaanira noonsa akatta konni mannira noonsatenni baxxitinote.—Milkiyaasi 3:18 nabbawi.

4. Naaxxaleeyye ma garinni xawisa dandiineemmo?

⁴ Phaawuloosi mannu umonsanna woxe baxannoha ikkannota coyiꞌri gedensaanni, naaxxaleessanna booꞌnaaleessa ikkannota kulino; mittu manchira tini akatta heedhannosihu dandoosinni, xummesinni, jirosinni woy noosi ayirrinyinni wole manna roorannohu gede asse hedannoha ikkirooti. Togoo akatta noonsari, woꞌmanka wote mannu naadansaranna jajansara hasidhanno. Mittu egennaami naaxxaleessu manchi “wodanisi giddo shiima kakkallanni bayicho seekkire isonooto magansiꞌranno” yee borreessino. Mitootu coyidhanno garinni, naaxxate akati busha ikkino daafira, naaxxaleeyye nafa togoo manna dibaxxanno.

5. Ammanantinoti Maganu soqqamaano naaxxatenni qeelantinohu hiittoonniiti?

⁵ Yihowa naaxxinannita tiyyire giwanno. Isi “booꞌnaaleette ille” giwanno. (Law. 6:16, 17) Naaxxa Yihowawa shinqeemmokki gede guficho ikkitannonke. (Far. 10:4) Naaxxa Daawuloosi akataati. (1 Xim. 3:6) Ammanantinoti Maganu soqqamaano nafa naaxxitino woti no. Yihudu moote Ooziya lowo diro Yihowara ammaname soqqamino. Qullaawu Maxaafi togo yaanno: “Ooziya jawaante afiꞌrihu gedensaanni hajajamannokkiha ikkino. Hajajama giwasino uwanno gede assitinosi. Hixaana giirranni uduunnichi aana hixaana giirara Qullaawu Minira eatenni Kaaliiqa Maganosi seyatino.” Moote Hiziqiyaasino shiima yanna geeshsha booꞌnino woti no.—2 Dud. 26:16; 32:25, 26.

6. Daawiti naaxxanno gede assannori mayi noosi? Isi kayinni naaxxinokkihu mayiraati?

⁶ Mitu manni naaxxannohu xumanna maccaha ikkino daafira, muuziiqa dandaannohura, wolqa afiꞌrinohura woy silxaane noonsahura ikkara dandaanno. Daawitira kuri coyibba baala noosiha ikkirono, isi heeshshosi diro woꞌma umosi heeshshi asse heeꞌrino. Isi Goliyaadi shiino daafira Moote Saaooli beetto uyinisita Daawiti togo yiino: “Mootete beetto adheemmohu ani ayeti? Ayiddiꞌyano Israeelete giddo dianfiho?” (1 Sam. 18:18) Daawiti umosi heeshshi assanno gede kaaꞌlinosiri maati? Daawiti tenne akatta, dandoonna qoosso afiꞌrinohu Yihowa iso kaaꞌlate umosi heeshshi assinohura ikkinota huwatino. (Far. 113:5-8) Daawiti afiꞌrinoha dancha coye baala uyinosihu Yihowa ikkinota afino.—1 Qorontoosi 4:7 te ledo heewisiisi.

7. Umonke heeshshi assineemmo gede mayi kaaꞌlannonke?

⁷ Yannankerano Yihowa soqqamaano Daawiti gede umonsa heeshshi assitanno. Yihowa kalqete alame giddo baalunkunni Rooriidiha ikkirono, umosi heeshshi assannota  afanke dhagge ikkitannonke. (Far. 18:35) Qullaawu Maxaafi togo yee amaalannonke: “Mararro, joongille, shaqqille, shooshanqenna cinca, uddanote gede assitine uddidhe.” (Qol. 3:12) Qoleno “baxillu dinaaxxanno,” hattono “dibooꞌnanno.” (1 Qor. 13:4) Umonke heeshshi assineemmoha ikkiro, mannu Yihowawa shiqara dandaanno. Minaannuwu minaamuwinsa akatinni soorramara dandaannonte gede, ninke umonke heeshshi assineemmoha ikkiro, wolootu Yihowawa shiqqara dandiitanno.—1 Phe. 3:1.

8. (a) Xaa yannara mitootu annahonna amate hajajama hooga ma garinni laꞌanno? (b) Qullaawu Maxaafi ooso maa assitano gede amaalanno?

⁸ Phaawuloosi goofimarchu barruwa giddo heeꞌranno mannira insa insanaawa heedhannonsa aante daafira coyiꞌrino. Isi goofimarchu barruwara ooso iltinonsarira hajajantannokkire ikkitannota borreessino. Yannankera maxaaffate, filmetenna televizhiinete aana togoo amanyooti qarra afiꞌrinokkihu gede assine shiqinshanni; ikkollana annahonna amate hajajama hooga dagoomaho xinta ikkitino maate daaffanno. Annahonna amate hajajama hooga qarra abbitannota albanni huwantoonni. Hunda Giriikete giddo annasi woy amasi gananno beetto dagoomu giddonni bonkanni; Roomu higge qolte, anna gana shaate ledo taalo ikkitinota xawissanno. Ibiraawootu Afiiti Qullaawa Borrono ikko Giriikete Afiiti Qullaawa Borro ooso annansanna amansa ayirrisa hasiissannonsata kultanno.—Ful. 20:12; Efe. 6:1-3.

9. Ooso anninsaranna amansara hajajantanno gede mayi kaaꞌlannonsa?

⁹ Ooso, anninsanna amansa assinonsare hedansa insara hajajama gibbannokki gede kaaꞌlitannonsa. Baalunku Anna ikkinohu Yihowa ooso annuwinsaranna amuuwinsara hajajantara hasiꞌrannota afansa insara hajajantanno gede assitannonsa. Ooso anninsanna amansa daafira danchare coyiꞌransa, darawonsa uminsa annanna ama ayirrissanno gede assitara dandiitanno. Annunna ama oosonsara kalaqamu baxille leellishshannokkiha ikkiro, ooso insara wodaninsanni hajajama qarra ikkitansara dandiitanno. Mittu qaaqqi annisinna amasi giddonni baxannosita huwatiro kayinni, fonqolu iillannosi wote nafa insa hagiirsiisate yee hajajamannonsa. Ostini yinanni beetti togo yiino: “Gara ikkinokkire asseemmo gede fonqolu iillannoe woti no. Anniꞌyanna amaꞌya fushshanno biddishshi ea fula hoꞌlannoha diꞌꞌikkino; qoleno insa konne biddishsha fushshinohu mayiraatiro xawisannoe; anino hedoꞌya kuleemmonsa wote macciishshannoe. Tini insara hajajameemmo gede kaaꞌlitinoe. Insa anera hedannoe; tini qolte insa hagiirsiisate sharrameemmo gede assitinoe.”

10, 11. (a) Mannu mimmito baxannokkita leellishshannoti busha akatta hiikkuriiti? (b) Addu Kiristaani ayeoo nafa baxa hasiissannonsa?

¹⁰ Phaawuloosi qummi assinoti wole busha akatta goofimarchu yannara mannu mimmito baxannokkita leellishshannote. Phaawuloosi ooso ‘hajajantannokkire’ ikkitannota coyiꞌri gedensaanni mannu galata afiꞌrinokkiha ikkannota kulasi garankolla; korkaatuno galata afiꞌrinokki manni wolootu assinonsaha dancha coye dinaadanno. Qoleno mannu ammanaminokkiha ikkannota coyiꞌrino. Hattono araara baxannokkiha ikkannota kulino. Qoleno xonamaano ikkanno yiino; tini insa manna, wole agurina Magano nafa bushiishshannotanna gara ikkinokkire coyidhannota leellishshanno. Phaawuloosi mannu hemaancho ikkannota coyiꞌrino; togoo manni wolootu suꞌma hunannore coyiꞌranno. a

¹¹ Yannankera batinyu mannira baxillu  noonsakkiha ikkirono, Yihowa soqqamaano kayinni woloota wodaninni baxxanno. Hundinni kayisse Maganu soqqamaano togo assitanni keeshshitino. Yesuusi coyiꞌrino garinni, Muse Higge Maganunni aanchine mannaho agaappe yinanni baxille leellinshanni gede kultanno. (Mat. 22:38, 39) Qoleno Yesuusi addu Kiristaana bande anfannihu baxillunni ikkinota coyirino. (Yohaannisi 13:34, 35 nabbawi.) Addu Kiristaani diinnansa nafa baxa hasiissannonsa.—Mat. 5:43, 44.

12. Yesuusi wolootaho baxille leellishinohu hiittoonniiti?

¹² Yesuusi wolootaho bayira baxille leellishino. Isi mannaho Maganu Mangisteha dancha duduwo duduwanni katamunni katama haꞌrino. Hattono balloota, laanshaabbinore, dhiigu amadinonsarenna macciweeloota hursino. Isi reyitinoreno kayisino. (Luq. 7:22) Yesuusi batinyu manni giwinosiha ikkirono, ninkera yee heeshshosi nafa sayise uyino. Ee, Yesuusi baxille leellishe Annisi lawishsha harunsino. Alamete doyichora nooti Yihowa Farciꞌraasineno wolootaho baxille leellishshanno.

13. Baxille leellishanke wolootu Yihowawa shiqqanno gede kaaꞌlitannonsahu hiittoonniiti?

¹³ Wolootaho leellinsheemmo baxilli mannu iimi Anninkewa shiqanno gede assanno. Lawishshaho mittu Tayilaandete heeꞌranno manchi qoqqowu gambooshshiwa roduuwu mereero noo baxille lae dhagge assiꞌrino. Isi qaesi higi gedensaanni lamalate giddo lame barra Qullaawa Maxaafa xiinxallinsannisi gede xaꞌmirino. Isi fiixisi baalaho farciꞌrino, hattono qoqqowu gambooshshe haꞌrihunni lewu agani gedensaanni Gambooshshu Addaraashera Qullaawu Maxaafi niwaawe shiqishino. Ninkeno wolootaho baxille leellinsheemmoronna teꞌee buuxate ninkeneeto togo yine xaꞌma dandiineemmo: ‘Maateꞌya, songoꞌya miilla, hattono soqqamanni xaadeemmo manna kaaꞌlate sharrameemmo? Woloota Yihowa laꞌꞌanno garinni laꞌꞌate woꞌnaaleemmo?’

14, 15. Batinyu mannira hiikkuri busha akatta noonsa? Ikkollana mitootu soorrante biddi yitinohu hiittoonniiti?

¹⁴ Goofimarchu barra alamete noo manni leellishannoti ninke giwa hasiissannonketi  wole busha akatta no. Phaawuloosi Maganuwiinni xeertiꞌrino manni danchumma giwannoha ikkannota coyirino. Qoleno togoo manni umonsa qeeꞌlannokkihonna mararro afiꞌrinokkiho. Hattono insa giddo mitu yiinowa hosannokkiho, woy muddamannohonna woleho hedannokkiho.

¹⁵ Batinyu saadate gedee akatta noonsa manni heeshshonsa biddi assiꞌra dandiino. Qullaawu Maxaafi giddo mannu konni garinni soorramannota masaalloonni. (Isayaasi 11:6, 7 nabbawi.) Tini masaalo hiyyeeyyenna doobbiyu, wiliiꞌlunna siittu ledo salaametenni heedhannota kultanno. Togoo salaame heedhinohu uullate aana Yihowa ‘egennino manni woꞌmanno’ daafiraati. (Isa. 11:9) Saada Yihowa daafira rosa dandiitannokkihura, tini masaalo lawishshu garinni woꞌmitannohu mannu ooso aanaati.

16. Mannu akatansa biddi assiꞌranno gede Qullaawu Maxaafi kaaꞌlannonsahu hiittoonniiti?

¹⁶ Alba hiyyeeyyete gede kaajjadda ikkino manni xa wolootu ledo salaametenni heeꞌranni no. Togoo manni giddo mitu woꞌnaalsha afate, jw.org aana “Qullaawu Maxaafi Mannu Heeshsho Soorre Biddi Assanno” yaano birxicho nabbawa dandaatto. Yihowa daafira rose isira soqqama hanafinohu kuni manni “Magano magansiꞌrannoha lawanno; maganimmate wolqa kayinni diammananno” yini manniwiinni baxxinoho; Magano magansiꞌrannoha lawanno manni heeꞌranno heeshshonni tenne dileellishanno. Alba kaajjadda ikkinohu xa kayinni heeshshonsa soorriꞌrino manni “Magano lawate kalaqantinota, halaalaancho, qullaawanna keeraanchimmannita haaro mannimma” uddiꞌrino. (Efe. 4:23, 24) Kuni manni Maganunnire rosanni haꞌranno wote Isi fushshino biddishsha harunsa hasiissannonsata huwatanno. Rossanno rosi ammantanno coye, akatansanna amanyootensa soorranno. Konni garinni soorrame biddi yaa shota diꞌꞌikkitino; ikkirono Maganu fajjo wonsha hasidhannore Yihowa ayyaani kaaꞌlannonsa.

17. Maganu giwanno akatta noonsa manni daafannonkekki gede qoropha dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹⁷ Xaa yannara Magano magansiꞌrannonna magansiꞌrannokki manni mereero noo badooshshi albinni roore xawe leellino. Kiristaanu Maganoho soqqamannokki mannira noonsa akatta daffannonsakki gede qoropha hasiissannonsa. Layinki Ximootewoosi 3:2-5 aana kulloonni akatta noonsa manniwiinni xoonqeemmo gede qullaawu ayyaaninni amaalloonninke amaale harunsa hasiissannonke. Maganu giwanno akatta noonsa manniwiinni baxxine heeꞌra didandiineemmo. Heeꞌneemmohu, loonseemmohu woy ronseemmohu togoo manni ledo ikkara dandaanno. Ikkollana insa amanyooti daafanonkekkinna faalensa haꞌneemmokki gede qoropha dandiineemmo. Qullaawa Maxaafa xiinxallinenna Yihowa magansiꞌranno manniwa aanne ayyaanaamittenke kaajjishiranke tennera kaaꞌlitannonke.

18. Coyiꞌneemmorinna amanyootinke wolootu Yihowawa shiqqanno gede kaaꞌlannohu hiittoonniiti?

¹⁸ Wolootu Yihowa affanno gede kaaꞌlateno sharrama hasiissannonke. Dancha duduwo dudumbeemmo faro hasiꞌno; hattono Yihowa gara ikkinore coyiꞌneemmo gede kaaꞌlankera huucciꞌno. Wolootu Yihowa Farciꞌraasine ikkanke affanno gede assa hasiissannonke. Togo assinummoro danchu amanyootinke ninkera ikkikkinni Yihowara ayirrinye abbanno. Yihowa “maalu yorto agurre umo qeeꞌline, sumbetenninna ayyaanaame heeshshonni heeꞌneemmo gede” qajeelsinonke. (Tit. 2:11-14) Magano hagiirsiisanno garinni heeꞌneemmoha ikkiro, wolootu tenne laꞌe “Maganu ledoꞌne noota macciishshinoommana, ninkeno ledoꞌne haꞌnoni?” yitara dandiitanno.—Zak. 8:23.