Ameerikaho 1990nni 2015 geeshsha, 50 dironna hakkuyi ale ikkinonsa manni albinni roore lame ero adhamansa diigino; 65 diro ale ikkannonsari isinni sase ero adhamansa diiggino. Mannu geedhimmate diro adhamansa diiganni noohu mayiraati? Togoo coyi kiꞌne maatera iillannokki gede gargadha dandiitinannihu hiittoonniiti?

Konni birxichira

•  Geedhimmate diro adhama diigate koru maati?

•  Assa dandiitinannire

•  Hasaawaho kaaꞌlitanno hedo

•    Duucha woyite, mannu geedhimmate diro adhamansa diigannohu sunu sununni godowa xeertiꞌrino daafiraati. Mitu minaanninna minaama yanna saꞌu kiiro, wole wole coye (isi wolere, ise wolere) baxannore ikkanno daafira mitto assannonsa coyi ajanni haꞌranno. Woy ooso mine kalaqidhe fultuhu gedensaanni, minaanninna minaama seeda diro dancha annanna ama ikkate illachishanni keeshshino daafira, dancha minaannanna minaama ikkanno gara hawinoti leeltansara dandiitanno.

•    Muli dirra kawa, hayyoolete yine hendanni mannooti minaanninna minaama uminsa hagiirre illachishanno gede amaaltanno. Togo yine hendanni gede amaaltanno: ‘Galteꞌya ane hagiirsiissanni nooe?’ ‘Heeshsho qiniitannoe gede kaaꞌlitanni nooe?’ ‘Galteꞌyawiinni hasiisannoe baxillenna ayirrinye afiꞌranni noommo?’ Xaa yannara batinyu manni, ‘Togoori hoogiro, atera woyyannore atinni afiꞌra hasiissannohe; yaano, galte diigge wole heeshsho hanafa woyyitanno’ yee hedanno.

•   Mannu bashsho gede, adhama diiga bushate yee heda agurino. Dagoomu sayinse egennaami Eriiki Kiliinenbergi togo yiino: “Bashsho ikkiro, galtesi ledo hagiirre hoogino manchi adhama diiga hasiꞌriro, tenne hedinohu mayiraatiro ammansiisa hasiissannosi. Xa kayi coyi soorramino: Mittu manchi adhamasinni hagiirre hoogiro, galtesi haꞌrise wole adhannokkihu mayiraatiro ammansiisa hasiissannosi; korkaatuno xaa yannara rooru manni, roore hasiissannoti atera woyyinore assate yee hedanno daafiraati.” a

 Hige adhama diiga mito qarra gatissannoha ikkirono, wole haaro qarra abbitanno. Lawishshaho, mitte xiinxallo leellishshino garinni, “geedhimmate diro adhama diiga, hakko iso meento angate anje qarrissanno gede assitanno.”

 Woluno heda hasiissanno coyi no. Adhama Diiggooti (Ingilizete Afoo) yaanno maxaafi, “Haaro heeshsho hanafoottoha ikkirono, ati ateentilla” yaanno. “Hakkuyi kawa, mannu ledo hasaawatto gara woyyeessiꞌrate assoottori no? Mannu ledo kawa kaꞌaa higino coye tiratto gara woyyeessiꞌrate maa assootto?” b

•   Soorraminore ammantine adhe. Adhanna adhama noowa heedhannota diꞌꞌikkitino. Oosoꞌne mine kalaqidhe fultino daafira woy lamunku wole wolere baxa hanaffinoonni daafira, mereeroꞌne noo aante soorrantino. ‘Mayi albi gedella ikkine heeꞌno!’ yitine albita calla hedantenni, xa coye woyyeessate maa assa dandiitinanniro hedde.

   Qullaawu Maxaafi Biddishsha: “ ‘Xaahunni roore albi diri hiittoo danchaati?” yitooti. Egennaamu togoo coye dicoyiꞌranno.”—Rosiisaancho 7:10.

•   Jaaloomaꞌne kaajjishiꞌrate sharramme. Galteꞌne haarote baxa hanaffino coye kiꞌneno baxa dandiitinakka? Woy kiꞌne xa baxxinanni coye galteꞌneno baxxanno gede kaaꞌla dandiitinakka? Lamunku baxxinanniha haaro coye woꞌnaala dandiitinakka? Mitteenni heedhanno miilla gede calla ikkikkinni minaanninna minaama gede ikkitine mimmitunniwa gamba yitine heedhinanni gede, mitteenni yanna sayisate mixo fushshidhe.

   Qullaawu Maxaafi Biddishsha: “Ayino wolu qiniite ikkinnina umisi qiniite hasiꞌroonke.”—1 Qorontoosi 10:24.

•   Mimmitoho danchuulle ikke. Lowo diro mitteenni heedhinoonni daafira calla, mimmito ayirrisa agurtinoonte. Galteꞌne coyishiishshinanni woyite ayirrinyunni coyishiishshe; qoleno alba baxantini waro assitinanninte gede, kawajjaamo akata leellishshe. Coyidhinanni woyite, “ballo” woy “eeggate” hattono “galateemmohe” yiiyye. Woꞌmanka woyite galteꞌne baxxinannita leellishannore asse; qoleno galteꞌne assitannoꞌnerira galatte.

   Qullaawu Maxaafi Biddishsha: “Mimmitiꞌnera shaqqaddanna shooshaqoota ikke.”—Efesooni Sokka 4:32.

•   Mitteenni sayissinoonnita dancha yanna qaagge. Sargeꞌne foto mitteenni laꞌe; woy wole yannara mitteenni kaꞌinoonni fotta laꞌꞌate woꞌnaalle. Hatto assaꞌne, baxilliꞌnenna mereeroꞌne noo ayirrisama baꞌannokki gede woy haarooꞌmitanno gede kaaꞌlitannoꞌne.

   Qullaawu Maxaafi Biddishsha: “Mittu mittunku galtesi umisi gede asse baxo. Galteno minaannase ayirrisso.”—Efesooni Sokka 5:33.