lūkkaa eludhiyadhu 15:1-32
15 vari vasūlippavargal, paavigal aagiya ellaarum avar solvadhai kētpadharkaaga avar pakkatthil vandhukondē irundhaargal.+
2 adhanaal parisēyargalum vēdha arinyargalum, “indha manushan paavigalōdu palagugiraan, avargalōdu sērndhu saappidugiraan” endru munumunutthukkondē irundhaargal.
3 appōdhu avar oru uvamaiyai avargalukku sonnaar;
4 “ungalil yaaraavadhu thannudaiya 100 semmariyaadugalil ondru kaanaamal pōnaal, matra 99 aadugalaiyum vanaandharatthil vittuvittu, valithavarippōna aattai kandupidikkira varaikkum adhai thēdikkondirukka maattaanaa?+
5 avan adhai kandupidikkumpōdhu, than thōlgalmēl adhai pōttukkondu sandhōshappaduvaan.
6 pinbu vīttukku vandhu, than nanbargalaiyum akkampakkatthil iruppavargalaiyum kūppittu, ‘kaanaamalpōna en aattai kandupiditthuvittēn, ennōdu sērndhu sandhōshappadungal’+ endru solvaan.
7 adhēpōl, manam thirundha thēvaiyillaadha 99 nīdhimaangalai kuritthu ērpadugira sandhōshatthaivida manam thirundhugira orē paaviyai kuritthu paralōgatthil ērpadugira sandhōsham adhigamaaga irukkum+ endru naan ungalukku solgirēn.
8 patthu velli kaasugalai* vaitthirukkum endha pennaavadhu adhil oru kaasai tholaitthuvittaal vilakkai kolutthi, thannudaiya vīttai perukki, adhai kandupidikkira varaikkum gavanamaaga thēdikkondirukka maattaalaa?
9 adhai kandupiditthadhum thannudaiya thōligalaiyum akkampakkatthil iruppavargalaiyum kūppittu, ‘ennōdu sērndhu sandhōshappadungal, naan tholaittha velli kaasai kandupiditthuvittēn’ endru solvaal.
10 adhēpōl, paavigalil oruvan manam thirundhumpōdhu kadavuludaiya thūdhargal ellaarum sandhōshappaduvaargal+ endru naan ungalukku solgirēn” endraar.
11 adhōdu, “oru manusharukku irandu magangal irundhaargal.
12 ilaiya magan thannudaiya appaavidam vandhu, ‘appaa, sotthil enakku sēra vēndiya pangai kodutthuvidungal’ endru kēttaan. adhanaal, avar thannudaiya sotthugalai avargalukku piritthu kodutthaar.
13 sila naatkal kalitthu, andha ilaiya magan ellaavatraiyum edutthukkondu dhūra dhēsatthukku purappattu pōnaan. angē avan mōsamaana vaalkkai* vaalndhu, thannidamirundha sotthugalaiyellaam ūdhaaritthanamaaga selavalitthaan.
14 avan thannidam irundhadhaiyellaam selavalittha piragu, andha dhēsam muluvadhum kadumaiyaana panjam ērpattadhu. avan varumaiyil vaadinaan.
15 adhanaal, andha dhēsatthai sērndha oruvaridam pōi vēlaikku sērndhukondaan. avar thannudaiya pandrigalai+ mēikka solli avanai thannudaiya vayalgalukku anuppinaar.
16 pandri thīvanam* saappittaavadhu than vayitrai nirappa avan ēnginaan. aanaal, avanukku yaarum edhaiyum kodukkavillai.
17 avanukku butthi vandhapōdhu, ‘en appaa vīttil etthanaiyō kūliyaatkal vayiraara saappittukkondirukkumpōdhu, naan ingē pasiyaal setthukkondirukkirēn!
18 adhanaal naan en appaavidam pōi, “appaa, kadavulukkum* ungalukkum virōdhamaaga paavam seidhuvittēn.
19 ungal magan endru solvadharkukkūda ini enakku arugadhaiyillai. ungaludaiya kūliyaatkalil oruvanaaga ennai ētrukkollungal” endru solvēn’ ena sollikkondu,
20 than appaavidam purappattu pōnaan. avan romba dhūratthil vandhukondirundhapōdhē avanudaiya appaa avanai paartthuvittaar. udanē avarudaiya manam urugiyadhu, ōdippōi avanai kattippiditthu muttham kodutthaar.
21 appōdhu avan, ‘appaa, kadavulukkum ungalukkum virōdhamaaga paavam seidhuvittēn.+ ungal magan endru solvadharkukkūda ini enakku arugadhaiyillai’ endru sonnaan.
22 aanaal avanudaiya appaa than adimaigalidam, ‘sīkkiram! mudhaltharamaana angiyai konduvandhu ivanukku pōttuvidungal. ivanudaiya viralil mōdhiratthaiyum kaalil seruppaiyum pōttuvidungal.
23 koluttha kandrukkuttiyai konduvandhu adiyungal, naam saappittu kondaaduvōm.
24 ēnendraal, ennudaiya magan setthuppōyirundhaan, ippōdhu uyirōdu vandhuvittaan;+ kaanaamal pōyirundhaan, ippōdhu kidaitthuvittaan’ endru sonnaar. adhanaal, avargal sandhōshamaaga kondaada aarambitthaargal.
25 avarudaiya mūttha magan appōdhu vayalil irundhaan. avan angirundhu kilambi vīttukku pakkatthil vandhukondirundhapōdhu, aadalpaadalin satthatthai kēttaan.
26 adhanaal, vēlaikkaarargalil oruvanai kūppittu, enna nadakkiradhu endru kēttaan.
27 adharku avan, ‘ungal thambi vandhuvittaar. avar batthiramaaga vīdu thirumbivittadhaal ungal appaa koluttha kandrukkuttiyai aditthu virundhu vaitthirukkiraar’ endru sonnaan.
28 adhai kēttu avanukku bayangara kōbam vandhadhu; vīttukkul pōgavē avanukku pidikkavillai. appōdhu, avanudaiya appaa veliyē vandhu, avanai kenji kūppittaar.
29 adharku avan thannudaiya appaavidam, ‘itthanai varushangalaaga naan ungalukkaaga paadupattu vēlai seidhirukkirēn, ungal pēchai thattiyadhē illai. irundhaalum, en nanbargalōdu virundhu kondaada idhuvarai nīngal enakku oru aattukkuttiyaikkūda kodutthadhillai.
30 aanaal, vibachaarigalōdu ullaasamaayirundhu ungal sotthugalai vīnaakkiya ungaludaiya magan vandhavudan avanukkaaga koluttha kandrukkuttiyai aditthu virundhu vaitthirukkirīrgal’ endru sonnaan.
31 adharku avar, ‘maganē, nī eppōdhum ennōdu irukkiraai; ennidam iruppadhellaam unnudaiyadhudhaan.
32 aanaal, un thambi setthuppōyirundhaan; ippōdhu uyirōdu vandhuvittaan. kaanaamal pōyirundhaan, ippōdhu kidaitthuvittaan. indha sandhōshatthai naam kondaadaamal irukka mudiyumaa?’ endru kēttaar” endraar.
Footnotes
^ nē.mo., “patthu dhraakmaavai.” inaippu B14-ai paarungal.
^ vē.vaa., “manampōna pōkkil.”
^ nē.mo., “karōb mara kaaigal.”
^ nē.mo., “paralōgatthukkum.”