Skip to content

Skip to table of contents

Apoia Kristu nia alin sira ho laran-metin

Apoia Kristu nia alin sira ho laran-metin

“Tanba imi halo ida-neʼe ba haʼu-nia alin kiʼik sira-neʼe ida, imi halo neʼe mai haʼu.”—MATEUS 25:40.

1, 2. (a) Ai-knanoik saida deʼit mak Jesus konta ba ninia maluk sira? (Haree dezeñu iha leten.) (b) Kona-ba ai-knanoik bibi-malae no bibi-timur, pergunta saida deʼit mak ita sei buka-hatene?

JESUS koʼalia daudaun ba ninia maluk naʼin-haat, Pedro, André, Tiago no João kona-ba buat furak ida. Bainhira Jesus konta tiha ai-knanoik kona-ba atan laran-metin, feto virjen naʼin-sanulu, no osan talentu nian, nia mós konta ai-knanoik ida tan. Iha ai-knanoik neʼe, nia esplika kona-ba tempu neʼebé “Oan-Mane husi ema” mak sei tesi lia ba “nasaun hotu”. Iha tempu neʼebá, “Oan-Mane” neʼe sei haketak ema ba grupu rua, ida mak hanesan bibi-malae, no ida seluk mak hanesan bibi-timur. Iha ai-knanoik neʼe, Jesus mós koʼalia kona-ba grupu ida tan neʼebé importante tebes, neʼe mak “Liurai” nia alin sira.—Lee Mateus 25:31-46.

2 Hanesan ho apóstolu sira, Jeová nia atan sira ohin loron mós hakarak tebes atu buka-hatene ai-knanoik bibi-malae no bibi-timur nian, tanba ida-neʼe koʼalia kona-ba ema nia moris. Jesus hatete katak ema balu sei moris ba nafatin, maibé ema balu fali sei lakon ba nafatin. Tan neʼe, importante tebes ba ita atu hatene ho loloos ai-knanoik neʼe katak sá no mós saida mak ita tenke halo atubele hetan moris ba nafatin. Iha lisaun ida-neʼe, ita sei buka-hatene kona-ba pergunta sira tuirmai neʼe: Oinsá mak Maromak Jeová ajuda ita atu komprende ho loloos ai-knanoik neʼe? Oinsá mak ai-knanoik neʼe hatudu katak importante tebes atu haklaken? Sé deʼit mak simu knaar atu haklaken? Tanbasá mak importante ba ema ohin loron atu laran-metin ba “Liurai” no ninia alin sira?

OINSÁ MAK JEOVÁ AJUDA ITA ATU KOMPRENDE AI-KNANOIK NEʼE?

3, 4. (a) Atubele komprende ai-knanoik bibi-malae no bibi-timur nian, saida deʼit mak ita presiza hatene? (b) Iha tinan 1881, Estudante Bíblia sira fiar saida deʼit kona-ba ai-knanoik neʼe?

3 Atubele komprende ho loloos ai-knanoik bibi-malae no bibi-timur nian, ulukliu ita presiza hatene: (1) mak “Oan-Mane husi ema”, ka “Liurai? Sé mak bibi-malae no sé mak bibi-timur? No sé mak Liurai nia alin sira? (2) Bainhira loos mak “Oan-Mane” sei tesi lia hodi haketak bibi-malae husi bibi-timur? (3) Oinsá mak ema balu sai bibi-malae no ema balu tan sai bibi-timur?

4 Uluk iha tinan 1881, livru Watch Tower (Livru Haklaken) hatete katak “Oan-Mane husi ema” ka “Liurai” mak Jesus. Maibé iha tempu neʼebá mós, Estudante Bíblia sira fiar katak Liurai nia alin sira mak laʼós deʼit kona-ba ema neʼebé sei ukun hamutuk ho Jesus iha lalehan maibé inklui mós ema hotu neʼebé sei moris iha rai kuandu sira sai perfeitu ona. Estudante Bíblia sira mós fiar katak durante Kristu nia Ukun ba Tinan Rihun Ida mak nia sei haketak ema hotu, no sira neʼebé haleno Maromak nia domin iha buat hotu mak sei sai parte husi grupu bibi-malae nian.

5. Iha tinan 1923, Maromak nia povu komprende oinsá kona-ba ai-knanoik neʼe?

5 Neineik-neineik, Maromak Jeová ajuda ninia povu atu komprende ai-knanoik neʼe ho moos liután. Iha livru Watch Tower, 15 Outubru 1923, esplika katak “Oan-Mane husi ema” mak Jesus duni. Maibé livru neʼe mós temi eskritura hodi esplika katak Jesus nia ‘alin sira’ mak kona-ba ema neʼebé atu ukun hamutuk ho Jesus deʼit. No bibi-malae mak kona-ba ema neʼebé sei moris iha rai, neʼebé simu Jesus ho ninia alin sira-nia ukun. Entaun, bainhira mak Jesus sei haketak bibi-malae husi bibi-timur? Livru neʼe esplika katak Kristu nia alin sira sei ukun hamutuk ho Jesus iha lalehan durante Tinan Rihun Ida. Iha tempu neʼebá, ema neʼebé sai parte ba bibi-malae, sei la bele ona atu ajuda ema kose-mina sira. Tan neʼe, klaru katak Jesus tenke haketak ona bibi-malae husi bibi-timur antes nia hahú ninia Ukun ba Tinan Rihun Ida no bainhira ema kose-mina balu seidauk saʼe ba lalehan. Iha livru neʼe mós esplika katak atubele sai parte ba grupu bibi-malae nian, ema presiza tau fiar ba Jesus no fiar katak liuhusi ninia Ukun deʼit mak sei lori bensaun ba ema.

6. Iha tinan 1995, Maromak nia povu simu esplikasaun foun saida?

6 Tanba esplikasaun neʼe, Jeová nia povu mós uluk hanoin katak ema ida-idak hetan tesi-lia ona nuʼudar bibi-malae ka bibi-timur liuhusi serbisu haklaken. Tuir sira-nia hanoin, ema neʼebé simu liafuan diʼak sei hetan tesi-lia nuʼudar bibi-malae, no ema neʼebé la simu mak sei sai bibi-timur. Maibé iha tinan 1995, ita simu esplikasaun foun. Livru The Watchtower kompara Jesus nia liafuan iha Mateus 24:29-31 (lee) ho Mateus 25:31, 32 (lee), no esplika katak Jesus sei tesi lia ba ema iha futuru durante tempu terus boot bainhira Oan-Mane husi ema sei “mai iha ninia glória”. *—Haree nota iha kraik.

7. Ohin loron, ita komprende saida kona-ba ai-knanoik bibi-malae no bibi-timur?

7 Ohin loron, ita komprende ho momoos ona ai-knanoik bibi-malae no bibi-timur nian. Ita hatene katak “Oan-Mane husi ema” ka “Liurai” mak Jesus. Liurai nia ‘alin sira’ mak sira neʼebé hetan kose-mina ho espíritu santu, neʼebé sei ukun hamutuk ho Jesus iha lalehan. (Roma 8:16, 17) “Bibi-malae” no “bibi-timur” mak kona-ba ema ida-idak husi nasaun hotu. Sira sei hetan tesi-lia bainhira tempu neʼebé terus boot besik ona atu remata, neʼebé lakleur tan sei akontese. Ita mós hatene katak Jesus sei tesi lia ba ema hotu tuir hahalok neʼebé sira hatudu ba ema kose-mina sira neʼebé sei iha rai. Ita fó-agradese ba Jeová tanba nia ajuda ita atu komprende ho klaru liután ai-knanoik neʼe no mós ai-knanoik seluk tan neʼebé hakerek iha Mateus 24 no 25!

SERBISU HAKLAKEN MAK IMPORTANTE TEBES

8, 9. Tanbasá mak ema husi grupu bibi-malae sei hetan tesi-lia nuʼudar “ema laran-loos”?

8 Iha ai-knanoik bibi-malae no bibi-timur nian, Jesus la temi liafuan “haklaken”. Maibé ai-knanoik neʼe hanorin ita katak serbisu haklaken mak importante tebes. Oinsá mak ita bele fiar hanesan neʼe?

9 Ulukliu, ita presiza hanoin-hetan katak Jesus konta ai-knanoik neʼe hodi hanorin ninia dixípulu sira. Ninia ai-knanoik neʼe la koʼalia kona-ba bibi-malae no bibi-timur tebes nian. Tan neʼe, ita mós bele fiar katak ema ida-idak sei la hetan tesi-lia tuir hahalok neʼebé temi duni iha Mateus 25:31-46, hanesan fó-han, fó-hatais ba Jesus nia alin sira, ka tau matan ba sira neʼebé moras, ka vizita sira iha komarka laran. Maibé tuir loloos, ema husi grupu bibi-malae sei hetan tesi-lia nuʼudar “ema laran-loos” tuir sira-nia hahalok neʼebé hatudu katak sira rekoñese ema kose-mina sira nuʼudar Jesus nia alin no apoia ho laran-metin iha tempu loron ikus sira-neʼe.—Mateus 10:40-42; 25:40, 46; 2 Timóteo 3:1-5.

10. Buat diʼak liu saida mak bibi-malae bele halo ba Kristu nia alin sira?

10 Bainhira Jesus konta ai-knanoik kona-ba bibi-malae no bibi-timur, iha tempu neʼebá nia mós koʼalia hela kona-ba sinál sira neʼebé hatudu katak “mundu neʼe atu hotu”. (Mateus 24:3) Porezemplu, nia hatete: “Ema sei haklaken liafuan diʼak kona-ba Maromak nia Ukun iha mundu tomak.” (Mateus 24:14) Tuirmai, antes nia konta ai-knanoik kona-ba bibi-malae no bibi-timur, nia konta uluk ai-knanoik kona-ba osan talentu. Jesus konta ai-knanoik ida-neʼe atu hanorin ba ema kose-mina sira katak sira tenkesér halaʼo serbisu haklaken ho badinas. Maibé tuir loloos, ohin loron ema kose-mina sira neʼebé sei hela iha rai mak uitoan deʼit, no haklaken mak knaar neʼebé boot tebetebes tanba sira tenke haklaken ba “nasaun hotu” antes mundu nia rohan toʼo mai. Tan neʼe, ai-knanoik kona-ba bibi-malae no bibi-timur hatudu katak Jesus nia alin kose-mina sira hetan apoia husi “bibi-malae” atu halo knaar ida-neʼe. Entaun, buat diʼak liu neʼebé “bibi-malae” bele halo mak hodi apoia Jesus nia alin sira neʼebé badinas haklaken. Maibé hodi fó kontribuisaun ka fó laran-manas ho liafuan ruma atu apoia sira, neʼe deʼit toʼo ona ka lae?

SÉ DEʼIT MAK TENKE HAKLAKEN?

11. Ema balu karik sei husu pergunta saida? Tanbasá?

11 Ohin loron, ema naʼin-8.000.000 mak sai ona Jesus nia dixípulu, maibé ema uitoan deʼit mak sai ema kose-mina. Jesus fó osan talentu ba ema kose-mina sira deʼit. (Mateus 25:14-18) Tan neʼe, karik ema balu husu: ‘Se Jesus la fó osan talentu ba sira neʼebé laʼós ema kose-mina, sira presiza duni haklaken ka lae?’ Sin, sira mós presiza haklaken. Mai ita buka-hatene tanbasá.

12. Ita bele aprende saida husi Jesus nia liafuan iha Mateus 28:19, 20?

12 Jesus haruka ninia dixípulu sira hotu atu haklaken. Bainhira Jesus moris hiʼas ona, nia dehan ba ninia dixípulu sira atu haklaken hodi ajuda ema sai ninia dixípulu no hanorin sira atu “halo tuir buat hotu” neʼebé Jesus haruka ona. Tan neʼe, dixípulu foun sira mós tenke halo tuir Jesus nia mandamentu atu haklaken. (Lee Mateus 28:19, 20.) Neʼe hatudu katak ita hotu tenke hola parte iha serbisu haklaken maski ita iha esperansa atu bá lalehan ka atu moris iha rai.—Apóstolu 10:42.

13. Ita bele aprende saida husi apóstolu João nia vizaun?

13 Livru Apokalipse hatudu katak ema kose-mina no sira seluk mós sei halaʼo serbisu haklaken. Jesus fó vizaun ida ba apóstolu João kona-ba “noiva”, neʼebé konvida ema atu mai no hemu bee moris nian. Noiva neʼe mak kona-ba ema kose-mina naʼin-144.000 neʼebé sei ukun hamutuk ho Jesus iha lalehan. (Apokalipse 14:1, 3; 22:17) Bee moris nian reprezenta Jesus nia sakrifísiu neʼebé ajuda ema atu livre husi sala no mate. (Mateus 20:28; João 3:16; 1 João 4:9, 10) Ema kose-mina sira haklaken no hanorin ema ho badinas kona-ba Jesus nia sakrifísiu no saida deʼit mak ema presiza halo atubele hetan bensaun husi ida-neʼe. (1 Korinto 1:23) Maibé iha vizaun neʼe, João mós haree ema seluk tan neʼebé laʼós husi grupu noiva nian. Sira mós simu mandamentu atu konvida fali ema seluk, dehan: “Mai!” Sin, iha vizaun neʼe hatudu ho momoos katak ema hotu neʼebé simu ona liafuan diʼak tenkesér haklaken tutan fali ba ema seluk.

14. Halo tuir “Kristu nia ukun-fuan”, ida-neʼe katak sá?

14 Ema hotu neʼebé halo tuir “Kristu nia ukun-fuan” tenke haklaken. (Galásia 6:2) Maromak Jeová nia hakarak mak atu ema hotu neʼebé adora nia tenke halo tuir ukun-fuan sira neʼebé hanesan deʼit. Uluk iha tempu Izraél, Jeová dehan: “Iha ukun-fuan neʼebé hanesan ba imi hotu, maski imi mak ema estranjeiru ka ema rai-naʼin.” (Êxodo [Keluaran] 12:49; Levítico [Imamat] 24:22) Ita ema kristaun la presiza halo tuir Moisés nia Ukun-Fuan. Maibé ita hotu, maski ema kose-mina ka laʼós kose-mina, tenkesér halo tuir “Kristu nia ukun-fuan”, no buat ida neʼebé importante tebes husi ukun-fuan neʼe mak atu hatudu domin. (João 13:35; Tiago 2:8) Ita tenke hadomi Jeová, Jesus, no mós ema. No dalan diʼak liu neʼebé ita bele hatudu domin neʼe mak hodi haklaken liafuan diʼak kona-ba Maromak nia Ukun.—João 15:10; Apóstolu 1:8.

15. Tanbasá mak ita bele fiar katak Jesus haruka ema hotu neʼebé sai ninia dixípulu atu haklaken?

15 Liafuan neʼebé Jesus hatoʼo ba ninia dixípulu uitoan deʼit mós bele kona dixípulu barak. Porezemplu, Jesus halo aliansa ida ho apóstolu naʼin-11 no promete katak sira sei ukun hamutuk ho nia iha lalehan, maibé aliansa neʼe loloos kona mós ema kose-mina hotu, naʼin-144.000. (Lucas 22:29, 30; Apokalipse 5:10; 7:4-8) Liután neʼe, ema balu neʼebé sai ona Jesus nia dixípulu bainhira nia moris hiʼas, sira deʼit mak rona kedas Jesus nia mandamentu atu haklaken. Maibé ema seluk hotu neʼebé ikusmai sai Jesus nia dixípulu iha apóstolu sira-nia tempu mós halo tuir mandamentu neʼe. (Apóstolu 8:4; 10:40-42; 1 Korinto 15:6; 1 Pedro 1:8) Nuneʼe mós ho ita ohin loron, maski ita rasik la rona mandamentu neʼe husi Jesus, maibé ita hatene katak ita tenke haklaken. No ita hamutuk naʼin-8.000.000 mak tau fiar ba Jesus no hatudu fiar neʼe hodi haklaken ho badinas.—Tiago 2:18.

AGORA MAK TEMPU ATU HATUDU LARAN-METIN

16-18. Hodi halo saida deʼit mak ita bele apoia Kristu nia alin sira? Tansá mak ita tenke halo nuneʼe agora kedas?

16 Ohin loron, Satanás sai hirus liután hasoru Kristu nia alin sira neʼebé sei hela iha rai, tanba nia hatene katak “nia tempu hela uitoan deʼit”. (Apokalipse 12:9, 12, 17) Maski nuneʼe, ema kristaun kose-mina sira kontinua hatudu ezemplu diʼak kona-ba haklaken ho badinas, no ema neʼebé simu liafuan diʼak mós aumenta ba beibeik. Ida-neʼe hatudu ho momoos katak Jesus sei hamutuk ho ema kose-mina sira no tau matan nafatin ba sira.—Mateus 28:20.

17 Ita sente kontente ho ita-nia knaar atu haklaken hodi apoia Kristu nia alin sira. Ita mós apoia sira hodi fó kontribuisaun, ajuda harii reuniaun-fatin no sukursál sira. Liután neʼe, se ita halo tuir katuas kristaun sira no irmaun seluk neʼebé simu knaar husi “atan laran-metin no matenek”, neʼe katak ita apoia duni Kristu nia alin sira.—Mateus 24:45-47; Ebreu 13:17.

Ema neʼebé hatudu hahalok hanesan bibi-malae apoia daudauk Kristu nia alin sira iha dalan oioin (Haree parágrafu 17)

18 Lakleur tan, ema kose-mina sira neʼebé sei moris iha rai sei simu sira-nia marka ikus nian. Tuirmai, anju sira neʼebé kaer metin hela “anin haat” sei husik anin neʼe huu no halo terus boot hahú. (Apokalipse 7:1-3) Antes funu Armajedón mosu, Jesus sei halo ema kose-mina sira saʼe ba lalehan. (Mateus 13:41-43) Tan neʼe, se ita hakarak sai parte ba bibi-malae, agora mak tempu atu hatudu laran-metin hodi apoia Jesus nia alin sira.

^ par. 6 Kona-ba neʼe, haree lisaun rua husi Menara Pengawal, 15 Outubru 1995, ho títulu “Bagaimana Saudara akan Berdiri di Hadapan Kursi Penghakiman?” ho “Apa Masa Depan bagi Domba dan Kambing?”