Skip to content

Skip to table of contents

ʻOku Lava Ke Ke Falala ki he Lotú ʻi he Fekauʻaki mo e ʻUlungāngá?

ʻOku Lava Ke Ke Falala ki he Lotú ʻi he Fekauʻaki mo e ʻUlungāngá?

“Naʻá ku ako ʻi ha kolisi naʻe tokolahi ai ʻa e faʻahinga naʻa nau taukaveʻi ʻoku nau lotu,” ko e lau ia ʻa Silivia, ʻa ia ʻoku ngāue ʻi he pisinisi tokangaekina ʻa e moʻui leleí. “Kae ʻosi angé, naʻa nau kākā ʻi he ngaahi siví pea ngāueʻaki ʻa e faitoʻo kona tapu taʻefakalaó. Naʻe ʻikai ha ʻaonga ia ʻo e lotú ki heʻenau moʻui fakafoʻituituí.”

Ko ha tangata ko hono hingoá ko Lainolo ʻokú ne pehē: “Ko hoku kaungāngāué ʻoku nau loi mo poaki ʻoku nau puke ka ʻoku ʻikai moʻoni ke nau puke. Ko e lotú ko ha meʻa pē ia ʻoku nau maʻu ka ʻoku ʻikai ke nau ngāueʻaki ia—hangē ko ha naunau fale ʻoku tuʻu ko ha fakaʻaliʻali pē.”

Ko e lotú ʻoku ʻikai te ne fai ha tākiekina lahi ki he moʻui ʻa e tokolahi taha ʻo e kakaí. Ko e tokolahi ʻi he ʻahó ni ʻoku nau “hā fakangalingali atu tokua ʻoku nau maʻu ʻa e anga-fakaʻotuá,” ka ʻoku fakamoʻoniʻi ʻoku “ʻikai ke hā moʻoni ʻa hono mālohí ʻiate kinautolu.” (2 Tīmote 3:5) Ko ʻenau kau taki lotú ʻoku ʻikai ke nau fokotuʻu ha faʻifaʻitakiʻanga totonu; pea ʻoku ʻikai ke ʻoange ʻe he haʻa faifekaú ʻa e akonaki Fakatohitapu ʻoku fiemaʻu ʻe he tākangá ki he moʻui fakaeʻulungāngá. ʻOku ʻikai ke ʻi ai ha ofo ʻi he tui ʻa e tokolahi ʻoku ʻikai mahuʻingaʻia ʻa e ʻOtuá ʻi he founga ʻoku nau moʻui aí.

KO E HĀ ʻOKU AKOʻI ʻE HE TOHI TAPU?

ʻOku fakahaaʻi ʻe he Tohi Tapú ko e ʻOtuá ʻoku ʻi ai ʻene ngaahi ongoʻi pea ʻoku mahuʻinga ʻaupito hotau ʻulungāngá kiate ia. ʻI he taimi naʻe angatuʻu ai ʻa ʻIsileli ʻo e kuonga muʻá ki he ʻOtuá naʻa nau “fakamamahiʻi ia.” (Saame 78:40PM) Kae kehe, ʻoku lahi ange ʻa e ‘fiefia ʻi hēvaní’ ʻi he liliu moʻoni ha taha mei heʻene tōʻonga koví. (Luke 15:7) ʻI he hoko ha taha ʻo houngaʻia ʻi he ngaahi ʻulungaanga fakaʻofoʻofa ʻa ʻetau Tamai hēvaní, ʻe tupulaki ʻa ʻene ʻofa ki he ʻOtuá pea ueʻi ai ia ke ʻofa ki he meʻa ʻoku ʻofa ki ai ʻa e ʻOtuá pea fehiʻa ki he meʻa ʻoku fehiʻa ki ai ʻa e ʻOtuá.—ʻĒmosi 5:15.

ʻOKU FĒFĒ ʻA E KAU FAKAMOʻONI ʻA SIHOVÁ ʻI HE TUʻUNGÁ NI?

Ko e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová ʻoku nau “pouaki ʻa e ngaahi haʻi fakafāmili mālohi pea fakatupu ha kau tangataʻifonua lelei mo faitotonu,” ko e lau ia ʻa e Deseret News ʻa Salt Lake City, Utah, ʻAmelika. Naʻe tānaki atu ʻe he nusipepá: “Ko e ngaahi mēmipá ʻoku nau tui mālohi ki he ngaahi tefitoʻi moʻoni fakaeʻulungāngá. ʻOku nau tui ko e ifi tapaka, inu tōtuʻa, ngāuehalaʻaki ʻo e faitoʻo kona tapú, pele paʻanga, fehokotaki fakaesino tavale mo e fakasōtomá ko e ngaahi tōʻonga fakatupu maumau fakalaumālie ia.”

Kuo tokoni ʻa e kau taki lotú ki heʻenau tākangá ke ngāueʻaki ʻa e ngaahi tuʻunga fakaeʻulungaanga ʻa e ʻOtuá?

ʻOku anga-fēfē hono tokoniʻi ʻa e Kau Fakamoʻoní ʻi heʻenau ako fekauʻaki mo e ʻulungaanga ʻo e ʻOtua? “Ko e kākaá ko e meʻa anga-maheni ia ʻi he pisinisi tokangaekina ʻa e moʻui leleí,” ko e lau ia ʻa Silivia naʻe lave ki ai ki muʻá. “ʻE faingofua ke fai pehē ka ʻi he mahinoʻi ʻa e anga ʻo e ongoʻi ʻa Sihova fekauʻaki mo iá ʻe tokoniʻi ai au ke u fai ʻa e meʻa ʻoku totonú. a ʻOku ou fiefia pea maʻu ʻa e nonga ʻo e lotó.” ʻOku fakatuipauʻi ai ʻa Silivia ko e moʻui ʻo fakatatau ki heʻene ngaahi tuipau fakalotú naʻe fakalakalaka ange ai ʻa ʻene moʻuí.

a Ko Sihová ko e huafa ia ʻo e ʻOtuá ʻoku fakahaaʻi ʻi he Tohi Tapú.