1. Ha wodiyan keettaa ayssiyoogee keehi metana danddayiyoy aybissee?

 “HA ALAMIYAA tiyinttee laamettiiddi deꞌees.” (1 Qoronttoosa 7:31, NW) Ha qaalay xaafettoosappe 1,900ppe dariya layttay aadhidaba gidikkonne, ha wodiyankka tuma! Alamiyaa hanotay, ubba qassi so asaara gayttida hanotay laamettiiddi deꞌees. Oytamu woy ishatamu layttappe kase likke woy woga giyoobay ha wodiyan darotoo bessennabadan xeelettees. Hegaappe denddidaagan, keettaa suure ogiyan ayssiyoogee daro metiyaaba gidana danddayees. Gidikkokka, Geeshsha Maxaafaa zoriyaa oosuwan peeshshikko, he metuwaa giigissana danddayaasa.

2. So asay unꞌꞌettanaadan oottiya ikkonoomiyaa hanotay aybee?

² Ha wodiyan daro asay so asaa duussan ba abbiyaadan ufayttidi deꞌiyoogaa aggiis. Alamiyan asay zalꞌꞌiyau keehi darobaa giigissidi, hara asay hegaa shammanau amottanaadan oottiya ogiyan erissees; miilooniyan qoodettiya aawatinne aayeti hegaa shammiyo miishsha demmanau daro saatiyaa oottoosona. Miilooniyan qoodettiya harati qassi miidi aqiyooba demmanau galla galla baaxetoosona. Koshshiyaaba xallau miishsha demmanau, kase oottiyoogaappe daro saatiyaa oottoosona; geella naaꞌꞌu oosuwaa oottana danddayoosona. Ooso koyidi xayiyoogee ubbasan deꞌiya meto gidiyo gishshau, harati qassi oosuwaa demmiyoogan ufayttoosona. Ee, ha wodiyan so asaa deꞌoy ubbatoo deexxiyaaba gidikkonne, so asay hegaa giigissanau bau danddayettida ubbabaa  oottanaadan Geeshsha Maxaafaa baaso siraatay maaddana danddayees.

3. Kiitettida PHauloosi yootido baaso siraatay aybee, issi uri hegaa oosuwan peeshshiyoogee keettaa loytti ayssanau maaddana danddayiyoy ayba ogiyaanee?

³ Kiitettida PHauloosi miishshaara gayttidaagan metootido wodee deꞌees. Hegaa giigissanau, issi keehi maaddiyaabaa i akeekiis; ba laggiyaa Ximootiyoosau xaafido dabddaabbiyan hegaa qonccissiis. PHauloosi, “Nuuni ha sa7aassi ainne ehibookko; qassi appe ainnekka ekkokko. SHin miyoobainne maayiyoobai de7ikko, hegee nuuyyo gidana” yaagidi xaafiis. (1 Ximootiyoosa 6:7, 8) So asau qumaappenne maayuwaappe harabay koshshiyoogee tuma. Deꞌiyo keettaykka koshshees. Naati tamaarana bessees. Akkamettanaunne hara wociyau miishshaa koshshees. Gidikkokka, PHauloosi yootido baaso siraataa oosuwan peeshshiyoogee bessiyaaba. Nuuni koyiyoobaa kunttanau baaxetiyoogaappe nuussi koshshiyaaban ufayttidi deꞌikko, deꞌoy darin metenna.

4, 5. Kaseti qoppiyoogeenne halchiyoogee keettaa ayssanau waati maaddii?

⁴ Maaddiya hara baaso siraatay Yesuusi yootido leemisotuppe issuwan deꞌees. I, “Intteppe issi urai shuchcha keettaa keexxanau koyikko, keettaa polanau woqqu miishshaa koshshiyaakko, koiroora uttidi qoodennai oonee?” yaagiis. (Luqaasa 14:28) Yesuusi ha sohuwan kasetidi qoppiyoogaabaa, giishin halchuwaabaa yootiis. Yelagati aqo oyqqanau qoppiyo wode, hegee waati maaddiyaakko hagaappe kasetiya shemppuwan beꞌida. Aqo oyqqi simmin, keettaa ayssanaukka halchiyoogee maaddees. Hegaara gayttidaagan kasetidi qoppiyoogee, son koshshiyaabau kessiyo miishshaa suure kessanaunne demmiyo miishshaa suure ogiyan goꞌettanau halchiyoogaa gujjees. Hegaadan oottiyoogan, so asay hachi hachi woy saaminttau saaminttau koshshiyaabau goꞌettiyo miishshaa wottiyoogan, miishshaa qoraphidi ba abbiyaadan deꞌana danddayees.

 ⁵ Issi issi biittan, miishshaa qoraphiyoogee, darin koshshennabata shammanaayyo daro biraa dichi zaaranau talꞌꞌennan aggiyoogaa gujjana danddayees. (Leemiso 22:7) Qassi hegee gayttidaba ubbaa shammanau koyennan aggiyoogaa, giishin issibay koshshiyaaba gidiyoogaanne hegaa shammiyoogee kaalettiyoobaa yuushshi qoppennan sohuwaara shammennaagaa gujjana danddayees. Hegaa bollikka, miishshaa qoraphiyoogee yaaretiyoogan ceeriyaa kaaꞌanau, sijaaraa uyanaunne ushshaa likkiyaappe aattidi uyanau miishshaa kessiyoogee ikkonoomiyaara gayttidaagan so asay qohettanaadan oottiyoogaa loytti akeekanaadan maaddees; qassi hegee Geeshsha Maxaafaa baaso siraataara phalqqettiyaaba.—Leemiso 23:20, 21, 29-35; Roome 6:19; Efisoona 5:3-5.

6. Hiyyeesata minttettiya Geeshsha Maxaafaa tumay awugee?

⁶ SHin hiyyeesati waatana koshshii? Alame yuushuwan deꞌiya hiyyeesatettay mata wode xayanaagaa eriyoogee eta minttettana danddayees. Mata wode yaana ooratta alamiyan, Yihooway hiyyeesatettaanne asaa naati tuggatanaadan oottiya hara iitabaa ubbaa xayssana. (Mazamure 72:1, 12-16) He wodee gakkanaashin, tumu Kiristtaaneti keehi hiyyeesa gidikkokka, Yihooway, “Taani nena mulekka yeggikke woikko aggikke” giidi gelido qaalan ammanettiyo gishshau, hidootaa qanxxokkona. Yaatiyo gishshau, Yihoowan ammanettiya uri, “Godai tana maaddiyaagaa; taani yayyikke” gaana danddayees. (Ibraawe 13:5, 6) Ha waayissiya wodiyan, Yihooway baassi goynniyaageeti i kessido baaso siraataara moggiya ogiyan deꞌiyo wodenne a Kawotettaa bantta deꞌuwan kaseyiyo wode maaddees. (Maatiyoosa 6:33) Etappe daroti kiitettida PHauloosi giidobay tuma gidiyoogaa akeekana danddayoosona: “Awan gidinkka aude gidinkka, taani kaluwaanne namisaa qassi pacaanne palahaa tamaaraas. [I] tau immido wolqqan, ubbabaa oottanau taani danddayais.”—Piliphphisiyuusa 4:12, 13.

7. Oosuwan peeshshiyaaba gidikko, keettaa loytti ayssanau maaddiya, Yesuusi yootidobay aybee?

⁷ Yesuusi saꞌan haggaazido wode wurssetta heeran, “Neeni ne shooruwaa ne huuphedan siiqa” yaagiis. (Maatiyoosa 22:39) So asaara gayttidaagan ha zoriyaa oosuwan peeshshiyoogee keettaa ayssiyoogan keehi maaddees. So asa gididi issippe deꞌiya azinaanne macheeppe, qassi yelidaageetunne naatuppe siiqiyaanne matattiya hara laggee oonee? So asay issoy issuwaa siiqana danddayiyoy ayba ogiyaanee?

8. So asay issoy issuwaa siiqiyoogaa waati bessana danddayii?

⁸ Issi ogee, so asay ubbay so oosuwaappe ba gishshaa  gishshaa oottiyoogaa. Hegaa gishshau, naati issibaa goꞌetti simmidi sohuwan zaari wottanaadan tamaarissana koshshees; hegee maayuwaa woy kaaꞌiyoobaa gidana danddayees. Ubba gallassi hiixaa giigissiyoogee wode ekkiyaaba; shin hegee keettaa ayssiyoogaara gayttidaagan keehi maaddees. Keettay guutta wodiyau moorettiyoogee attennaba gidikkonne, keettaa ubbatoo maaran mankkan oyqqanaunne qumaa mi simmidikka geeshshanau ubbay hashetidi oottana danddayees. Azalliyoogee, ba koyidobaa oottiyoogee, xibiyoogeenne oottanau koyennaagee so asaa ubbaa qohana danddayees. (Leemiso 26:14-16) Hara baggaara, ba dosan eeno gi oottiyoogee so asay ufayttanaadan maaddees. “Xoossai ufaissan immiya uraa” siiqees.—2 Qoronttoosa 9:7.

9, 10. (a) Darotoo maccaasay son oottiyo deexo oosoy aybee, he deexuwaa waatidi kawushshana danddayettii? (b) So oosuwaa xeelliyaagan deꞌana bessiya xeelay aybee?

⁹ Issoy issuwau qoppiyoogeenne issoy issuwaa siiqiyoogee issi issi keettan wolqqaama metoy merettanaadan oottiyaabaa teqqanau maaddees. Daro wogan aayeti so asa deꞌuwau tuussa gididi takkidosona. Naata xeelloosona, keettaa pittoosona, so asaa maayuwaa meeccoosona, soossi koshshiyaabaa shammoosona, qassi qumaa kattoosona. Issi issi biittaa wogan, maccaasay gaden oottidi, kattaa bayzziyoogan woy harabaa oottiyoogan so asau koshshiya miishshaa demmidi kaafees. Yaatanau, kase meeze gidenna biittankka, miilooniyan qoodettiya, aqo oyqqida maccaasay koshshiyaabaa demmanau haꞌꞌi qaxaretti oottees. Ha dumma dumma oosuwaa minnidi oottiya machiyoonne aayyiyo nashshana koshshees. Geeshsha Maxaafan ibay odettido ‘wozannaama macheegaadan,’ a minnada oottawusu. “Azalla hanoi i bollan beetti erenna.” (Leemiso 31:10, 27) SHin hegaadan giyoogee, son oottana danddayiyay macca asa xalla giyoogaa gidenna. Azinaynne machiyaa oosuwan peꞌidi soo yi simmin, azinaynne son  deꞌiya harati shemppiyo wode, so ooso ubbaa oottana koshshiyay machee xallee? Akkay. (2 Qoronttoosa 8:13, 14⁠ra gatta xeella.) Hegaa gishshau, leemisuwau, aayyiyaa qumaa kattiyaaba gidikko, harati haattaa tikkiyoogan, mittaa qeriyoogan, hara koshshiyaabaa shammiyoogan woy keettaa pittiyoogan o maaddiyo wode keehi ufayttana danddayawusu. Ee, ubbaykka hashetidi oottana danddayoosona.—Galaatiyaa 6:2⁠ra gatta xeella.

¹⁰ Issi issi asay, “Ta deꞌiyo heeran hegaa malabaa attuma asi oottenna” gaana danddayees. Hegee tuma gidana danddayees; shin ha allaalliyaara gayttidaagan issi issibaa qoppiyoogee loꞌꞌo gidennee? Yihooway so asa deꞌuwaa giigissido wode, issi issi oosuwaa macca asa xallay oottanaadan azazibeenna. Issi wode, dumma asata Yihooway ammanettida bitaniyaa Abrahaamakko kiittido wode, i he imattatuyyo qumaa giigissidi aattiyoogan maaddiis. (Doomettaabaa 18:1-8) Geeshsha Maxaafay, “Azinai ba maccaasiyo ba bollaadan siiqanau bessees” yaagidi zorees. (Efisoona 5:28) Omarssa heeran, azinay xalalidi shemppanau koyiyaaba gidikko, machiyaa shin aagaadan, ubba keehi shemppana koshshennee? (1 PHeexiroosa 3:7) Yaatin, azinay so oosuwaa maaddiyoogee bessiyaabanne siiqo qonccissiyo oge gidennee?—Piliphphisiyuusa 2:3, 4.

11. So asa ubbau Yesuusi ayba ogiyan loꞌꞌo leemiso gidii?

¹¹ Yesuusi Xoossaa ufayssiyoogaaninne ba laggeti ufayttanaadan oottiyoogan ooppenne aadhiya leemiso. Yesuusi mule machibeennaba gidikkokka, azinatuyyo, machotuyyonne naatuyyo loꞌꞌo leemiso. I, “Asa Na7ai, asaayyo [oottanau] . . . yiidoogaappe attin, asi tau oottanau yabeikke” yaagiis. (Maatiyoosa 20:28) Hegaa mala xeelay deꞌanaadan baaxetiya so asay keehippe ufayttees!

12. Yihooway baassi oottiyaageetuppe ay koyii?

¹² So asaa ayssiyoogaara gayttidaagan maaddana danddayiya  Geeshsha Maxaafaa hara baaso siraatay 2 Qoronttoosa 7:1n deꞌees. Ha xiqisee, “Nu ashuwaanne nu shemppuwaa [“ayyaanaa,” NW] tunissiya ubbabaappe nu huuphiyaa ane geeshshoos” yaagees. Geeshsha ayyaanaa kaaletuwan xaafettida ha qaalaa azazettiyaageeti “pokkoi bainna geeshsha” ogiyan baassi goynnanaadan koyiya Yihoowa ufayssoosona. (Yaaqooba 1:27) Eta soo asaykka hegaara gayttidaagan anjjettees.

13. So asaa ayssiyoogaara gayttidaagan geeshshatettay keehippe koshshiyoy aybissee?

¹³ Leemisuwau, sahoynne harggee deꞌenna wodee yaanaagaa Geeshsha Maxaafay yootees. He wode, yan “de7iya ooninne, ‘Taani harggais’ yaagenna.” (Isiyaasa 33:24; Ajjuutaa 21:4, 5) SHin he wodee gakkanaashin, ubba keettaa asaykka issi issitoo sahettees. PHauloosinne Ximootiyoosikka sahettidosona. (Galaatiyaa 4:13; 1 Ximootiyoosa 5:23) SHin, sahuwaabaa xannaꞌiya eranchati daro harggee teqqana danddayiyooba gidiyoogaa yootoosona. Cincca gidida so asay bantta ashuwaanne ayyaanaa tunissiyaabaappe haakkiyoogan, teqqana  danddayiyo issi issi harggiyan oyqettokkona. Hegaadan waati oottana danddayiyaakko ane beꞌoos.—Leemiso 22:3⁠ra gatta xeella.

14. Kandduwaa geeshshatettay so asay harggiyaappe naagettanaadan oottana danddayiyoy ayba ogiyaanee?

¹⁴ Ayyaanaaban geeshsha gidiyoogee kandduwaa geeshshatettaa gujjees. Geeshsha Maxaafay xoqqa gidida kandduwaa maaraa minttettiyoogeenne aqo lagge gidenna uraara poliyo asho gaytotetta qommo ubbaa diggiyoogee erettidaagaa. “SHaaramuxana qaaqqatiyaageeti . . . woi shaaramuxiyaageeti woi attumaasa gidiiddi, attumaasaara shaaramuxiyaageeti . . . Xoossaa kawotettaa laattokkona.” (1 Qoronttoosa 6:9, 10) Ha moorettida alamiyan deꞌiya Kiristtaaneti ha azazuwaa kaalliyoogee keehippe koshshiyaaba. Hegaa azazettiyoogee Xoossaa ufayssees; qassi eedisiyaa, qixxiniyaa, yaataanne bawuyiyaa mala asho gaytotettan oyqqiya harggiyaappe naagettanau maaddees.—Leemiso 7:10-23.

15. Geeshshatettaa naagennaagaappe denddidaagan harggee oyqqana danddayiyoogaa bessiya issi leemisuwaa yoota.

¹⁵ ‘Ashuwaa tunissiya ubbabaappe nu huuphiyaa geeshshiyoogee’ so asay hara harggiyaappe naagettanaadan maaddees. Daro harggee geeshshatettaa naagennaagaappe denddidaagan oyqqees. Hegau loꞌꞌo leemisoy sijaaraa woy gaayyiyaa uyiyoogaa. Hegee goofiniyaa xalla gidennan, maayuwaanne carkkuwaa moorees; asay hargganaadankka oottees. Layttan layttan miilooniyan qoodettiya asay sijaaraa uyiyoogaa gaasuwan hayqqees. Ane qoppa; asay ‘ba ashuwaa tunissiyaabaappe’ haakkiyaakko, layttan layttan miilooniyan qoodettiya asay harggennanne eta baree qaammanenna!

16, 17. (a) Israaꞌeelati issi issi harggiyaappe naagettanaadan oottida, Yihooway immido higgee awugee? (b) Zaarettido Wogaa 23:12, 13n deꞌiya baaso siraataa ubba keettaa asay waatidi kaallana danddayii?

¹⁶ Issi leemisuwaa ane qoppa. Xoossay, Israaꞌeela deree goynniyo siraataara, qassi amarida hanotan eta galla  galla deꞌuwaara gayttidabaa maarayanau 3,500 layttappe kase Higgiyaa immiis. He Higgee Israaꞌeelati geeshshatettaara gayttida issi issi dambbiyaa naagiyoogan harggiyaappe naagettanaadan maaddiis. He higgiyaappe issoy, katta sheeshshau utti simmidi, asay deꞌiyo heeray moorettennaadan hegaa dunkkaanidosaappe haahuwan bookkidi moogana bessees giyaagaa. (Zaarettido Wogaa 23:12, 13) Beni imettida he higgee ha wodiyaukka haniya loꞌꞌo zore. Ha wodiyan asay hegaadan oottenna gishshau, harggeesinne hayqqees. a

¹⁷ Israaꞌeelatuyyo imettida higgiyan deꞌiya baaso siraataara moggiya ogiyan, Kiristtaaneti oge doonan  katta sheeshshau uttiyoogan heeraa moorokkona. Katta sheeshshay heeraa xinqqettennaadaaninne harggiyan oyttennaadan bookkidi moogoosona. Yihooway “sheneyiyaabaa aibanne” beꞌenna mala sheeshsha keettan goꞌettiyoogee loꞌꞌo. (Zaarettido Wogaa 23:14) Intte sheeshsha keettay ay mala gidikkokka, geeshshatettan oyqqana bessees. SHeeshsha keettaa geeshshi oyqqennabanne qumꞌꞌennaba gidikko, udunxxee a bolli uttidi so giddon issi issibaa bollinne miyo qumaa bolli jarmmiyaa ehaana danddayees. Qassi naatikka gasttatikka sheeshsha keettaappe simmiyo wode kushiyaa meecettana koshshees. Hegee xayikko, eti jarmmiyaa ekkidi yaana danddayoosona. Paransaaye biitta asa gidida issi dottoriyaa giidoogaadan, kushiyaa meecettiyoogee “kattay gaacettanaadan oottiya bollaa qommotu, shemppanaadan oottiya bollaa qommotu woy goga harggiyaara gayttida issi issi sahuwaa teqqanau haꞌꞌikka gidin aybippenne aadhidi maaddiyaaba.”

18, 19. Hiyyeesatettan deꞌikkokka, asay keettaa geeshshi oyqqanau ayba zoree imettidee?

¹⁸ Hiyyeesatettaappe denddidaagan, issi issi heeran geeshshatettaa naagiyoogee metana danddayees. Hegaa mala heeran deꞌida issi bitanee hagaadan giis: “Keehi garatiya heeran geeshshatettaa naagiyoogee daro metees. Carkkoy son deꞌiya ubbabay baanaa maayanaadan oottees. . . . Katamaaninne issi issi gaxare heeratun asay eesuwan dariiddi deꞌiyoogeekka harggiyau gaaso gidiis. SHeeshsha keettaappenne harasaappe yeddiyo miiriqa haattay goggiyo dooya deꞌiya tuubboy, yan han kuurettida pitoy, daro asay goꞌettiyo carqqattida sheeshsha keettay, harggiyaa oyttiya eceree, ottoroynne udunxxee ubbasan beꞌiyooba.”

¹⁹ Hegaa mala heeran geeshshatettaa naagiyoogee metiyaaba. Yaatikkonne, geeshshatettaa naaganau baaxetiyoogee bessiyaaba. Saamunau, haattaunne hegaara gayttida harabaa oottanau kessiyo miishshay, akkamettanaunne  xaliyaa shammanau kessiyo miishshaappe keehi guutta. Neeni deꞌiyoy hegaa mala heeraana gidikko, danddayettida keena ubban, ne keettaynne ne heeray miizzaa oshaappenne hegaa malabaappe geeshsha gidana koshshees. Ne soo efiya ogee balgguwan urqqatiyaaba gidikko, urqqaa tohuwan soo efeennaadan ogiyan shuchaa hiixxana danddayay? Caammaa wottiyaaba gidikko, soo gelanaappe kase kessiyoogee loꞌꞌo gidennee? Qassi haattaakka geeshshatettan oyqqana bessees. Layttan layttan guuxxiis giishin naaꞌꞌu miiloone asay hambbalaashettida haattaanne geeshshatettaa naagennaagaa gaasuwan oyqqiya harggiyan hayqqees.

20. Keettay geeshsha gidanaadan hashetana bessiyay oonee?

²⁰ Keettaa geeshshi oyqqanau ayyiyaa, aaway, naatinne soo yiya hara asay hashetana bessees. Keeniyaa biittaa asa gidida hosppun naatu aayyiyaa, “Eti ubbay bantta gishshaa gishshaa oottiyoogaa tamaaridosona” yaagaasu. Geeshshanne mankkatida keettay so asay ubbay nashettanaadan oottees. Isppeene biittaa leemisoy, “Hiyyeesatettay geeshshatettaa naagennaadan gaaso gidenna” gees. Issi asi deꞌiyoy wogga keettan, pooqiyan, guutta keettan woy quliyan gidin, geeshshatettay so asaa payyatettau keehi koshshiyaaba.

21. Leemiso 31:28y yootiyoogaadan so asay ufayttanaadan maaddiyay aybee?

²¹ Wozannaama macheebaa Leemiso maxaafay, “I naati denddi eqqidi, o nashshoosona; i keettaawaikka o [galatees]” yaagees. (Leemiso 31:28) Ne soo asaa neeni galatidoy awudekko hassayay? Nuuni, ofinttaa awaa hoꞌꞌoynne biittaa dubbay ciiyyanaadan oottiyo mittaa mala. Awaa hoꞌꞌoy mittay ciiyyanaadan oottiyoogaadan, nuunikka asay wozanappe galatiyo wode ufayttoos. Maccaasiyaa minnada oottiyoobaanne siiquwan ba soo asaa  xeelliyoogaa azinay galatiyoogaanne a oottiyoobaa xaasayi xeellennaagaa eriyoogee o minttettees. (Leemiso 15:23; 25:11) Qassi azinay sooninne ooso sohuwan oottiyoobau machiyaa galatiyoogee a minttettees. Naati son, timirtte keettan woy Kiristtaane gubaaꞌiyan oottiyoobau yelidaageeti galatiyo wode, keehi ufayttoosona. Guuttaa galatiyoogeekka keehi maaddees. “Galatays” giyoogee miishsha qanxxissiyaaba gidenna; shin so asaa keehippe minttettana danddayees.

22. So asay ‘minnanaadan’ ay koshshii, hegaa waati demmana danddayettii?

²² Daro gaasotuppe denddidaagan, so asaa ayssiyoogee metiyaaba. SHin giiga ogiyan ayssana danddayettees. Geeshsha Maxaafaa leemisoy, “Keettai aadhdhida eratettan keexettees; akeekankka minnees” yaagees. (Leemiso 24:3) So asay ubbay Xoossaa sheniyaa tamaaranaunne ba deꞌuwan hegaa oosuwan peeshshanau baaxetiyaaba gidikko, aadhida eratettaanne akeekaa demmana danddayees. So asay ufayttanaadan baaxetiyoogee bessiyaaba!