Konttenttiyaa bessa

Kesuwaa bessa

‘Asa Ubbawu’ Qaretta

‘Asa Ubbawu’ Qaretta

MISHIRAACHCHUWAA waati yootanaakko Yesuusi ba erissiyo ashkkarata tamaarissido wode, asay Kawotettaa mishiraachchuwaa issi issitoo siyennaagaa yootiis. (Luq. 10:3, 5, 6) Nuuni haggaaziyo wode, issoti issoti ixxana woy ubba cayana danddayoosona. Hegee nuuni etawu sabbakiyoogeetussi qarettiiddi deˈanawu metootanaadan oottana danddayees.

Qarettiya uri haratussi koshshiyaabaanne eta metiyaabaa akeekees, etawu qarettees, qassi eta maaddanawu koyees. SHin, nuuni haggaaziyo wode demmiyo asawu qarettiyoogaa aggikko, mishettidi loytti haggaaziyoogaakka aggana danddayoos. Hara baggaara qassi, nuuni qarettiyoogee eexxiya taman okisijiiniyaa gujjiyoogaa mala; hegee nuuni ubbatoo mishettidi haggaazanaadan oottees!—1 Tas. 5:19.

Metiyaaba gidiyo wodekka nuuni waati qarettana danddayiyoo? Nuuni eta milatana bessiyo Yihoowabaa, Yesuusabaanne kiitettida PHawuloosabaa ane beˈoos.

QARETTIYOOGAN YIHOOWA MILATA

Yihooway daro shaˈu layttawu ba sunttay tooshettishin gencciis. SHin, I “galatennaageetussikka iitatussikka keha.” (Luq. 6:35) A danddayay A kehatettaa qonccissiis. Yihooway “asai ubbai” attanaadan koyees. (1 Xim. 2:3, 4) Xoossay iitatettaa ixxikkokka, asaa alˈˈobadan xeellees; qassi I ooninne xayanaadan koyenna.—2 PHe. 3:9.

Seexaanay ammanenna asaa qofaa ay keena jallissidaakko Yihooway erees. (2 Qor. 4:3, 4) Daroti naatettaappe doommidi worddobaa ammananaadaaninne qoppanaadan tamaaridosona; hegee eti tumaa siyanawu metootanaadan oottiis. Hegaa mala asata Yihooway maaddana koyees. Nuuni hegaa aybin eriyoo?

Yihooway beni Nanawe asata waati xeellidaakko qoppa. Eti keehi iitabaa oottishinkka, Yihooway Yoonaasayyo hagaadan giis: “Ushachchaanne haddirssaa shaakkidi eribeenna xeetanne laatamu sha7u [asay] . . . Nanawen de7ees. Yaatin taani ha gita katamaayyo qarettanau bessennee?” (Yona. 4:11) Yihooway Nanawen deˈiya asay ayyaanaaban qohettidabadan xeelliis; qassi I ba maarotan Yoonaasi etawu yootanaadan kiittiis.

Yihoowadan, nuuni asaa alˈˈobadan xeelloos. Siyana danddayiya oonanne gidin, siyennaba milatikkokka maaddanawu baaxetiyoogan nuuni A milatana danddayoos.

QARETTIYOOGAN YESUUSA MILATA

Yesuusi ba Aawaagaadan, ayyaanaabay koshshiyoogeetussi qarettiis. I “daro asaa be7idi, heemmiya asi bainna dorssadan asai hirggiyo gishshaunne asaa maaddiyaabi bainna gishshau, asaayyo qarettiis.” (Maa. 9:36) Yesuusi wozanaa xeellees; I yootiyoobaa siyanawu yiyaageeti worddobaa tamaaridoogaanne haymaanootiyaa kaalettiyaageeti eta qohidoogaa akeekiis. Yesuusi darota siyennaadan xubbiyaabi deˈiyoogaa erikkokka, “eta darobaa . . . tamaarissiis.”—Mar. 4:1-9.

Issi uri koyro koyana xayikko hidootaa qanxxoppa

Deˈuwan issi issibay laamettiyo wode, issi uri tumaa xeelliyo ogeekka laamettana danddayees

Asay nu yootiyoobaa siyenna wode, nuuni eta hanotaa akeekananne eti siyennay aybissakko qoppana bessees. Issoti issoti banttana Kiristtaane giyaageeti oottiyo iitabaa gaasuwan, Geeshsha Maxaafaabaa woy Kiristtaane haymaanootiyaabaa iitabaa qoppana danddayoosona. Harati nu ammanuwaabaa worddobaa siyennan aggokkona. Qassi haratu heeraa asay woy so asay eti nu yootiyoobaa siyikko eta cayana danddayees.

Haggaazuwan nunaara gayttiya issoti issoti keehi qohiyaabay gakkin azzanido gishshawu siyennan aggana danddayoosona. Kimo giyo issi misoonaawiyaa hagaadan gaasu: “Nu moottan issi heeran, olay daro asawu deˈiya ubbabaa xayssidi eta keehi qohiis. Sinttanaabawu etawu tumu hidooti baa. Eti hidootaa qanxxidosona, qassi eti ammanettiyoobi baa. He heeran, asay darotoo nu yootiyoobaa eqettees. Issi wode, taani haggaazishin asay tana shociis.”

Hegaa malabay gakkishin Kima ubbatoo waana qarettay? A hagaadan gaasu: “Asay tana cayiyo wode, Leemiso 19:11n, ‘Aawussi de7iya aadhdhida eratettai hanqquwaa mitissees’ giya qofaa hassayanawu baaxetays. Nu moottan deˈiyaageeta kase gakkidabaa hassayiyoogee taani etawu qarettanaadan maaddees. Qassi hanqqettiyay nunaara gayttiya ubba asaa gidenna. He heeran, nu zaarettidi oychchiyo issi issi loˈˈo asati deˈoosona.”

Nuna hagaadan oychchana danddayoos: ‘Taani nu etawu sabbakiyo asata gidiyaakko, Kawotettaa mishiraachchuwaa siyanee?’ Leemisuwawu, nuuni Yihoowa Markkatubaa worddobaa darotoo siyidaba gidikko shin? Hegaa mala hanotatun, nuunikka iitabaa zaarananne qaretay nuussi koshshana danddayees. Harati nuna oyqqana mala koyiyoogaadan nuuni eta oyqqanaadan Yesuusi azazidoogaa hassayiyo wode, qarettiyoogee metiyo wodekka nuuni qarettoos.—Maa. 7:12.

QARETTIYOOGAN PHAWULOOSA MILATA

Kiitettida PHawuloosi bana eqettidi keehi qohiyaageetussikka qarettiis. Aybissi? I ba kase hanotaa dogibeenna. I hagaadan giis: “Taani hagaappe kase a cayiyaagaa, a yedettiyaagaanne tuggayiyaagaa gidikkokka, taayyo hagaa i oottiis. SHin taani erennan oottido gishshaunne ammanabeenna gishshau, Xoossai tana maariis.” (1 Xim. 1:13) Yihoowaynne Yesuusi ayyo gita maarotaa bessidoogaa I akeekiis. I etawu sabbakido issoti issoti I kase haniyoobaa haniyaageeta gidiyoogaa akeekennan aggenna.

Issi issitoo, worddo ammanuwaa mintti oyqqidaageeti PHawuloosaara gayttidosona. He wode I waatidee? Oosuwaa 17:16y, PHawuloosi Ateena “kataman eeqai kumidaagaa be7idi yiillotiis” yaagees. Gidoppe attin, PHawuloosi bana yiilloyidabaa goˈettidi loytti markkattiis. (Oos. 17:22, 23) I “ai ogiyaaninne amarida asata ashshanau” giidi, dumma dumma asatu hanotaadan hanotaadan sabbakiis.—1 Qor. 9:20-23.

Nuunikka PHawuloosaagaadan nunaara gayttiyaageetu iita qofaa woy worddo ammanuwaa akeekidi “ufaissiya mishiraachchuwaa” etawu hiillan yootana danddayoos. (Isi. 52:7) Doroto giyo michchiyaa hagaadan gaasu: “Nu moottan deˈiya daroti Xoossay iita, qassi ubbaban pirddees giyo timirttiyaa tamaaridosona. He asati Xoossan mintti ammaniyoogaa, qassi Yihoowa siiqo eeshshatanne I sinttappe ehaanabaa Geeshsha Maxaafaappe eti eranawu koyiyoogaa nashshays.”

‘IITABAA LOˈˈOBAN XOONA’

‘Wurssetta gallassay’ wuri wuri biyo wode nuuni etawu sabbakiyoogeetuppe amaridaageetu eeshshay ‘kaseppe iiti iiti baanaagaa’ eroos. (2 Xim. 3:1, 13) SHin he moorettida eeshshaa gaasuwan qaretaa woy ufayttiyoogaa aggokko. ‘Iitabaa loˈˈoban xoonanaadan’ Yihooway nuussi wolqqaa immana danddayees. (Roo. 12:21) Jesiko giyo aqinyiyaa hagaadan gaasu: “Nunanne nuuni yootiyoobaa kariya ashkke gidenna asaara darotoo gayttays. Hegee yiilloyana danddayees. Taani haasayissiyoogaa doommiyo wode, Yihooway taani aagaadan izaawa xeellana mala tana maaddanaadan ta wozanan woossays. Hegee taani tawu siyettiyaabaa qoppiyoogaa aggada izaawa waata maaddanaakko qoppanaadan oottees.”

Merinaa deˈuwawu suure koshshay deˈiyoogeeta ubbatoo koyoos

Nuuni ayyaanaaban eta danddayan maaddiyo wode amaridaageeti siyoosona

Nu ooso laggeta waati minttettanaakkokka nuuni qoppana koshshees. Jesika hagaadan gaasu: “Nuuppe issuwaa iitabi gakkikko, hegaa qoppiiddi sheekkennaadan baaxetays. Ubbakka, issoti issoti iitabaa zaarikkonne nu haggaazoy demissiyoobaa mala loˈˈoban he haasayaa laammays.”

Haggaazuwan nuna wayssiyaabaa Yihooway loytti erees. Nuuni maariyoogan A milatiyo wode I ay keena ufayttanddeeshsha! (Luq. 6:36) Yihooway ba qaretay gidiis gaana wodee yaanaagee erettidaagaa. Ha alamiyaa xayssana bessiyo saatiyaa I eriyoogaa ammanettoos. He wode gakkanaashin nuuni eesuwan sabbakana koshshees. (2 Xim. 4:2) Simi nu oosuwaa ubba wode mishettidinne ‘asa ubbawu’ qarettidi oottoos.