1, 2. Ubbatoo Yihoowakko xeelliyoogaa bessiyaabay aybee?

NUUNI ‘wayssiya wodiyan’ deˈoos; qassi ooratta gallassay wonttin saˈan tumu sarotettay yaana gakkanaashin deˈoy ubbakka yaa iitana. (2 Xim. 3:1) Yaatiyo gishshawu, ‘Maaduwaanne kaaletuwaa demmanawu awa xeelliyaanaa?’ yaagidi nuna oychchiyoogee loˈˈoba. Nuuni sohuwaara, “Yihoowakko” giidi zaarana danddayoos, qassi hegee keehi loˈˈo zaaro.

² Yihoowakko xeelliyoogaa bessiyaabay aybee? Qassi deˈuwan keehi wayssiyaabay gakkishin aggennan akko xeelliyaakkonne waatidi akeekana danddayiyoo? Mazamuriyaa yexxiyaagee maadoy koshshiyo wodiyan nuuni Yihoowakko xeellana bessiyoogaa daro wodeppe kase yootiis. (Mazamure 123:1-4 nabbaba.) I nuuni Yihoowakko xeelliyoogaa ashkkaray ba godaakko xeelliyoogaara geeddarssiis. I yaagidoogee woygiyoogee? Ashkkaray bana mizananne naagana mala xallawu gidennan, ba goday koyiyoobaa akeekidi hegaa oottanawu ubbatoo akko xeellana koshshees. Hegaadankka, Yihooway nuuni oottanaadan koyiyoobay aybakko akeekanawunne he kaaletuwaa kaallanawu nuuni galla galla Xoossaa Qaalaa pilggana koshshees. Koshshiyo wodiyan Yihooway nuussi qoppanaagaa nuuni ammanettana danddayiyoy hegaa xallaana.—Efi. 5:17.

3. Nuuni Yihoowakko tishshi ootti xeelliyoogaappe wora simmanaadan oottana danddayiyay aybee?

 ³ Nuuni ubbatoo Yihoowakko xeellana koshshiyoogaa erikkonne, issi issitoo wora simmana danddayoos. Yesuusawu mata dabbo gidida Martta hegaadan hanaasu. A “baassi oosoi darido gishshau, ba wozana giddon daro metootaasu.” (Luq. 10:40-42) Ammanettida I mala asi Yesuusa matan deˈiiddi yaanana danddayikko, nuna hegaa malabay gakkikko maalaalettana koshshenna. Yaatin aggennan Yihoowakko xeelliyoogaappe nu ayfiyaa wora zaarana danddayiyay aybee? Ha huuphe yohuwan, harati oottiyoobay waatidi nuna wora zaarana danddayiyaakko beˈana. Yihoowakko waati tishshi ootti xeelliiddi deˈanaakkokka tamaarana.

4. Hidootaa Biittaa geliyo maatay Muuseppe halidoogan nuuni garamettana danddayiyoy aybissee?

⁴ Muusee Yihooway azazanaadaaninne kaalettanaadan akko xeellidoogee qoncce. I “beettenna Xoossaa be7idabaadan, genccidi sinttau biis.” (Ibraawe 11:24-27 nabbaba.) Geeshsha Maxaafay “GODAI som77uwan dummayidi erido Muuse mala hananabaa yootiya asi Israa7eelan mulekka” denddibeennaagaa yootees. (Zaa. 34:10) SHin Muusee Yihoowayyo hegaadan mata dabbo gidikkonne, Hidootaa Biittaa geliyo maatay appe haliis. (Qoo. 20:12) Muusee xubettanaadan oottiday aybee?

5-7. Israaˈeelati Gibxxeppe kiyoosappe takkennan merettida metoy aybee, qassi Muusee he yohuwaa waati oyqqidee?

⁵ Israaˈeelati Gibxxeppe kiyoosappe naaˈˈu agina kumennan, eti ubba Siinaa Deriyaa gakkennan, wolqqaama metoy merettiis. Haatti baynna gishshawu asay zuuzummiyoogaa doommiis. Eti Muuse bolli zuuzummiyoogaa doommidosona, qassi yohoy keehi wolqqaamin Muusee, “Taani ha asaa waatoo? Eti tana shuchchan caddana hanoosona” yaagidi Yihoowakko waassiis. (Kes. 17:4) Yihooway qoncce kaaletuwaa yootiyoogan Muuseyyo zaariis. Muusee Kooreban deˈiya zaallaa ba gatiman shocana koshshees; yaatin qassi haattay zulidi goggana. Geeshsha Maxaafay, “Muusee Israa7eela cimatu sinttan hegaadan oottiis” yaagees. Israaˈeelati alana gakkanaashin uyidi he metuwaappe shemppidosona.—Kes. 17:5, 6.

⁶ ‘Israaˈeelati, “Yihooway nu giddon deˈiiyye deˈennee?” yaagidi ooyettido gishshawunne Yihoowa paaccido gishshawu,’ Muusee “he sohuwaa Masaahanne Mariiba giidi” sunttidoogaa Geeshsha Maxaafaa taarikee yootees. (Kes. 17:7) “Paacciyoogaa,” qassi “Ooyettiyoogaa” geetetti birshshettiya he sunttati hegawu bessiya suntta.

⁷ Yan Mariiban hanidaban Yihoowawu aybi siyettidee? I Israaˈeelati oottidobaa Muuse bolli makkalidoba xalladan gidennan, ba Xoossatettaa bolli denddidobadan xeelliis. (Mazamure 95:8, 9 nabbaba.) Israaˈeelati mooridoogee qoncce. He wode, Muusee Yihoowakko xeelliyoogaaninne A kaaletuwaa mintti kaalliyoogan likkebaa oottiis.

8. Bazzuwan 40-laytti yuuyido yuushshaa wurssettaa heeran ayba metoy merettidee?

⁸ SHin, bazzuwaa yuushshaa wurssettaa heeran, 40 gidiya layttappe guyyiyan hegaa malabay gakkin aybi hanidee?  Israaˈeelati Mariiba geetettida sohuwaa zaarettidi gakkidosona. SHin hegee Hidootaa Biittaa zawawu matasan, Qaadeesa matan deˈiya hara soho. * Israaˈeelati yan haatti baynna gishshawu zaarettidikka zuuzummidosona. (Qoo. 20:1-5) SHin he wode Muuse bolli gakkidabay dumma.

9. Muuseyyo imettida kaaletoy aybee, shin I waatidee? (Doomettan deˈiya misiliyaa xeella.)

⁹ He makkalaa gaasuwan Muusee waanidee? I he wodekka kaaletuwawu Yihoowakko xeelliis. SHin he wode Yihooway Muusee zaallaa shocanaadan yootibeenna. Muusee ba gatimaa oyqqidi, asaa zaallaa mati shiishshidi zaallawu haasayana koshshees. (Qoo. 20:6-8) SHin Muusee zaallawu haasayibeenna. I yaatiyoogaa aggidi, shiiqida asaa bolli yiillotidi, “Inttenoo makkalanchchatoo, siyite; ha zaallaappe haattaa intteyyo nuuni tumu kessanee?” yaagiis. Yaatidi zaallaa issitoo xalla gidennan naaˈˈutoo shociis.—Qoo. 20:10, 11.

10. Muusee oottidoban Yihooway waanidee?

¹⁰ Yihooway Muuse bolli keehi hanqqettiis. (Zaa. 1:37; 3:26) Yihooway ayssi hegaadan hanidee? Hegawu daro gaasoy deˈennan aggenna. Qommoora yootidoogaadan, Muusee imettida ooratta kaaletuwaa kaallibeenna gishshawu Yihooway hanqqettennan aggenna.

11. Muusee zaallaa shocidoogee geella Yihooway oottido maalaaliyaabaa waati genttiyaaba gididee?

¹¹ Hara gaasoykka deˈennan aggenna. Mariiba giyo koyroogaa heeran mino zaallay deˈees. Issi uri he zaallaa ay keena wolqqappe shocinkka appe haatti kiyana giidi naagana danddayettenna. SHin naaˈˈantto Mariiba heeran deˈiya keray daro baggan booshinchchatiya shuchchaappe merettiis. Booshinchchawu giddoy guuttaa kofattiyo gishshawu, hegaa mala heeran biittaa giddoppe haattaa kessana danddayettees. Muusee hegaa mala kofattiya shuchchaa naaˈˈutoo shociyo wode, haattay goggidoy Yihoowappe gidennan, shuchchaa meretaa gaasuwaana giidi asay A mootanaadan oottideeshsha? Muusee zaallawu haasayiyoogaappe A shociyoogan hanida maalaaliyaabaappe amaridaagee geemmanaadan oottidee? * Nuuni geeshshidi eriyoobi baa.

12. Yihooway Muusanne Aaroona hanqqettido hara gaasoy geella aybee?

¹² Yihooway Muusanne Aaroona hanqqettido hara bessiya gaasoy deˈees. Muusee asaayyo, “Ha zaallaappe haattaa intteyyo nuuni tumu kessanee?” yaagidoogaa hassaya. Muusee bananne Aaroona “nuuni” yaagennan aggenna. Hanida maalaaliyaabawu tumu Pulttoy Yihoowa gidiyoogaa Muusee bonchchibeennaagaa hegee bessees. Mazamure 106:32, 33n deˈiya ha qofay hegaa bessiyaaba milatees: “Mariiba pulttuwaa matan GODAA hanqqetissidosona; eta gaasuwan Muuse bolli metoi gakkiis. Aissi giikko, eti a yiilloyidosona; yiillotin Muuse doonaappe bessenna qaalai  kiyiis.” * (Qoo. 27:14) Ay gidinkka, Muusee oottidobay Yihooway bessiyaagaa keenaa bonchchettennaadan oottiis. Yihooway Muuseyyoonne Aaroonayyo, “Intte naa77aikka ta azazuwaa bolli [makkalideta]” yaagiis. (Qoo. 20:24) Hegee tumukka gita nagara!

13. Yihooway Muuse bolli pirddido pirdday bessiyaabanne likkeba gididoy aybissee?

¹³ Muuseenne Aarooni Yihoowa asaa kaalettiyo gishshawu, haratuppe aaruwan oyshettoosona. (Luq. 12:48) Hegaappe kase, Israaˈeelatu issi yeletay kumettay Kanaane gelennaadan Yihooway diggiis. (Qoo. 14:26-30, 34) Hegaa gishshawu, Muusee makkalidoogaappe denddidaagan he pirddaa Yihooway pirddidoogee bessiyaabanne likkeba. Ikka hara makkalanchchatudan Hidootaa Biittaa gelennan attiis.

14, 15. Muusee makkalanaadan oottiday aybee?

¹⁴ Muusee hegaadan makkalanaadan oottiday aybee? Haˈˈikka Mazamure 106:32, 33 qoppa: “Mariiba pulttuwaa matan GODAA hanqqetissidosona; eta gaasuwan Muuse bolli metoi gakkiis. Aissi giikko, eti a yiilloyidosona; yiillotin Muuse doonaappe bessenna qaalai kiyiis.” Israaˈeelati hanqqetissidoy Yihoowa gidikkonne, yiillotiday Muusa. I bana naagibeenna gishshawu, hegee kaalettanabaa qoppennan haasayiis.

¹⁵ Muusee harati oottiyoobaa gaasuwan, Yihoowakko xeelliyoogaappe ba ayfiyaa wora zaariis. Muusee koyro hanotan yohuwaa maara oyqqiis. (Kes. 7:6) Gidoppe attin, I makkalanchcha Israaˈeelatubaa daro layttawu siyiiddi takkidi dafurananne yiillotana danddayees. Muusee Yihoowa waati bonchchanaakko qoppiyoogaa aggidi bawu siyettidabaa qoppideeshsha?

16. Muusee oottidobay nuna qofissana koshshiyoy aybissee?

¹⁶ Muuse mala ammanettidi hananabaa yootiya uri wora simmananne xubettana danddayikko, nuuni hegaadan hanana danddayoos. Muuseegaadan, nuunikka Yihooway nuussi immana giido biittaa, ooratta alamiyaa gelanawu mati uttida. (2 PHe. 3:13) Nu giddoppe ooninne he dumma maatay baappe halanaadan koyenna. SHin nu halchchuwaa polanawu nuuni ubbatoo Yihooway dosiyoobaa oottanawu koyiyoogan A tishshi oottidi xeellana koshshees. (1 Yoh. 2:17) Muuse mooruwaappe nuuni ay tamaarana koshshii?

17. Yiilloy nuna xoonennaadan aybi maaddii?

¹⁷ Yiilloy nena xoonoppo. Issi mala metoy nuna zaari zaaridi gakkikkonne, “ane lo77o oosuwaa oottanau azalliyoogaa aggoos. Aissi giikko, nuuni azallennan aggikko, cakkiyo wodee sinttappe yaana.” (Gal. 6:9; 2 Tas. 3:13) Yiilloyiyaabay woykko eeshshan maayettenna hanotay gayttiyo wode, nu inxxarssaanne yiilluwaa teqqiyoo? (Lee. 10:19; 17:27; Maa. 5:22) Harati yiilloyiyo wode, nuuni ‘hanqquwaassi A aggiigana’ bessees. O hanqqoy? Yihoowa hanqquwaa. (Roome 12:17-21 nabbaba.) Nuuni tishshi oottidi Yihoowakko xeellikko, I ba koyido wodiyan bessiyaabaa oottana gakkanaashin A hanqquwawu aggiigiyoogan A bonchchiyoogaa bessoos. Hegaa aggidi nu huuphessi haluwaa kessiyoogee Yihoowa bonchchennaagaa bessiyaaba.

18. Kaaletuwaa kaalliyoogaa xeelliyaagan, nuuni ay hassayana koshshii?

 ¹⁸ Mata wode kaaletuwaa loytta kaalla. Yihooway nuussi mati immido kaaletuwaa ammanettidi kaalliyoo? Yaatikko, oottiyoobaa ubbatoo kase meezetidoogaadan oottokko. SHin Yihooway ba dirijjitiyaa baggaara immiyo ooratta kaaleto aybanne sohuwaara kaalloos. (Ibr. 13:17) Qassi “Xoossaa maxaafan xaafettidaagaa” kanttennaadan naagettoos. (1 Qor. 4:6) Yaatiyoogan, tishshi oottidi Yihoowakko xeelloos.

19. Nuuni haratu mooruwan qohettana danddayikkonne, Yihoowaara nu dabbotido dabbotay moorettennaadan waani naagettana danddayiyoo?

¹⁹ Haratu mooroy Yihoowaara ne dabbotido dabbotaa mooranaadan oottoppa. Nu leemiso ayfee ubbatoo Yihoowa tishshi oottidi xeellikko, haratu mooroy nuna yiilloyenna woy Yihoowaara nu dabbotido dabbotay moorettanaadan oottenna. Nuuyyo Muuseegaadan, Yihoowa dirijjitiyan guutta maati deˈikko hegee keehi koshshiyaaba. Nuuni ubbay ‘yashshatettaaninne kokkorssan nu atotettaa polanawu oottana’ koshshikkonne, nuna pirddiyo laamettenna issi maari Yihoowawu baynnaagaa nuuni hassayana bessees. (Pili. 2:12) Ubbakka nuuyyo gita maati deˈikko, daroppe oyshettoos. (Luq. 12:48) SHin nuuni Yihoowa wozanappe siiqikko, nuna aybinne xubbenna woy A siiquwaappe shaakkenna.—Maz. 119:165; Roo. 8:37-39.

20. Nuuni ay oottanawu murttana koshshii?

²⁰ Ha wayssiya wodiyan, nuuni A sheniyaa akeekana mala, simi nu ayfee ubbatoo “kawotaa araatan saluwan” uttidaagaakko xeello. Harati oottiyoobay Yihoowaara nu dabbotido dabbotay moorettanaadan mule oottana bessenna. Muuse oottidobay hegee keehi koshshiyoogaa nuuni nu wozanaaninne qofan wottanaadan oottees. Nuuni nu yuushuwan deˈiyaageetu mooruwan yiillotiyoogaape Yihooway ba keha ayfiyaa nuukko zaarana gakkanaassi, ‘nu ayfee akko, nu Xoossaakko xeellanaadan’ simi murttoos.—Maz. 123:1, 2.