Konttenttiyaa bessa

Kesuwaa bessa

Xoossaa Aaro Kehatettaa Mishiraachuwaa Yootite

Xoossaa Aaro Kehatettaa Mishiraachuwaa Yootite

“Xoossaa aaro kehatettaa wonggeliyaa mishiraachchuwaa markkattiyoogaa [polite].”—OOS. 20:24.

MAZAMURE: 10, 25

1, 2. PHawuloosi Xoossaa aaro kehatettawu galatiyoogaa waati bessidee?

PHAWULOOSI, “Taassi [Xoossay] immido aaro kehatettai hada gidibeenna” yaagiis. (1 Qoronttoosa 15:9, 10 nabbaba.) PHawuloosi kase Kiristtaaneta yedettiyaagaa gidiyo gishshawu, Xoossaa gita maarotettay awu bessennaagaa akeekiis.

2 PHawuloosi hayqqanaappe amarida wodiyaa kasetidi banaara oottiya Ximootiyoosayyo, “Taani oottiyo oosuwan taayyo wolqqaa immida nu Godaa Kiristtoos Yesuusa galatais. Tana ba oosuwau sunttidi, tana he oosuwau bessiyaagaa giidi qoodiyo gishshaukka a galatais” yaagidi xaafiis. (1 Xim. 1:12-14) He oosoy aybee? PHawuloosi Efisoona gubaaˈiyaa cimatuyyo, “Ta wottaa polanaunne Godaa Yesuus Kiristtoosappe taani ekkido oosuwaa Xoossaa aaro kehatettaa wonggeliyaa mishiraachchuwaa markkattiyoogaa polanau, ta shemppuwaa pattennabaadan qoodais” yaagiis.—Oos. 20:24.

3. PHawuloosayyo imetida dumma oosoy aybee? (Doomettan deˈiya misiliyaa xeella.)

3 Yihoowa aaro kehatettaa qonccissiya, PHawuloosi sabbakido ‘mishiraachoy’ aybee? I Efisoona Kiristtaanetuyyo, “Xoossai ba aaro kehatettan, taani inttena maaddanaadan, ha oosuwaa taayyo immidoogaa intte loitti siyideta” yaagiis. (Efi. 3:1, 2) PHawuloosi Ayhuda gidenna asawu mishiraachuwaa yootanaadan kiitettiis; hegaappe denddidaagan, etikka Masiyaa Kawotettaa haaruwan Kiristtoosaara issippe haarana danddayoosona. (Efisoona 3:5-8 nabbaba.) PHawuloosi mishettidi oottiyoogan ha wodiyan deˈiya Kiristtaanetuyyo leemiso gidiis; qassi Xoossay ayyo bessido aaro kehatettay “hada” attibeennaagaa bessiis.

XOOSSAA AARO KEHATETTAY INTTENA DENTTETII?

4, 5. ‘Kawotettaa wonggeliyaa mishiraachoynne’ ‘Xoossaa aaro kehatettaa wonggeliyaa mishiraachoy’ issi mala gaana danddayiyoy aybissee?

4 Ha wurssetta wodiyan Yihoowa deree, ‘asa ubbawu markka gidana mala, kawotettaa wonggeliyaa mishiraachuwaa saˈa ubban yootanaadan’ azazettiis. (Maa. 24:14) Nuuni ‘Xoossaa aaro kehatettaa wonggeliyaa mishiraachuwaakka’ asawu yootoos; aybissi giikko, nuuni Kawotettaa haaruwan demmanawu hidootiyo anjjo ubbay Kiristtoosa baggara qonccida Yihoowa kehatettan demmanaba. (Efi. 1:3) Nuuni mishettidi haggaaziiddi Yihoowa aaro kehatettaa nashshiyoogan PHawuloosa leemisuwaa kaalliyoo?—Roome 1:14-16 nabbaba.

5 Hagaappe kasetiya huuphe yohuwan, nuuni nagarancha gidikkokka, Yihoowa aaro kehatettaappe daroban goˈettiyoogaa tamaarida. Hegaa gishshawu, Yihooway ba siiquwaa waati bessidaakko, qassi eti hegaappe waani goˈettana danddayiyaakko ubba asawu yootanawu nuuni baaxetana koshshees. Harati Xoossaa aaro kehatettaa nashshanaadan maaddana danddayiyo ogeti awugeetee?

WOZUWAA YARSHSHUWAA MISHIRAACHUWAA YOOTITE

6, 7. Nuuni wozuwaabaa asawu markkattiyo wode, Xoossaa aaro kehatettaa mishiraachuwaa yootiyoy ayba ogiyaanee?

6 Ha wodiyan deˈiya daro asay nagaraa oottiyo wode zilˈˈettenna gishshawu, asawu wozoy koshshiyoogaa akeekenna. Qassi daroti hegaadan deˈiyoogee ufayssennaagaa akeekidosona. Daro asati Yihoowa Markkatuura gayttana gakkanaassi nagari aybakko, hegee nuna waati qohiyaakko, qassi nagaraa aylletettaappe kiyanawu ay oottana koshshiyaakko erokkona. Ashkke asati Yihooway ba gita siiquwaaninne ba aaro kehatettan ba Naˈay nuna nagaraappenne hayquwaappe wozanaadan a saˈaa kiittidoogaa eriyo wode keehi ufayttoosona.—1 Yoh. 4:9, 10.

7 Yihooway siiqiyo Naˈaabaa PHawuloosi, “Nuuni Xoossaa aaro kehatettaa daruwaadan, Kiristtoosa su[u]ttan wozettida; hegan Xoossai nu nagaraa atto giis” yaagiis. (Efi. 1:7) Kiristtoosa wozuwaa yarshshoy Xoossaa siiqoy qonccido oge ubbaappe aadhiyaabanne a aaro kehatettay daro gidiyoogaa bessiyaaba. Yesuusa suuttan ammanikko, nu nagaray atto geetettanaagaanne nu zoriya wozanay geeshsha gidanaagaa eriyoogee ay keena woppissiyaabee! (Ibr. 9:14) Hagee tumukka yootana bessiya mishiraacho!

ASAY XOOSSAARA DABBOTAA MEDHANAADAN MAADDITE

8. Nagarancha asay Xoossaara sigettana koshshiyoy aybisee?

8 Nuuni asay banttana Medhidaagaara dabbotaa medhana danddayiyoogaa erissana koshshees. Asay Yesuusa wozuwaa yarshuwaa ammananaappe kase, Xoossay eta morkkedan xeellees. Kiitettida Yohaannisi, “Na7aa ammaniya urau merinaa de7oi de7ees; shin Na7aa ammanennaagaa bolli Xoossaa hanqqoi de7anaagaappe attin, i de7o be7enna” yaagiis. (Yoh. 3:36) Kiristtoosa yarshshoy Xoossaara sigettanaadan oottiyoogee ufayssiyaaba. PHawuloosi hagaadan giis: “Intte iitabaa oottido gishshaunne qoppido gishshau, Xoossaappe shaahettidi, aara morkkettideta. SHin Xoossai . . . ba Na7aa haiqqidaagaa asatettan banaara inttena sigettiis.”—Qol. 1:21, 22.

9, 10. (a) Kiristtoosi ayyaanan tiyettida ba ishanttuyyo immido aawatettay aybee? (b) ‘Hara dorssati’ tiyettida bantta ishantta waati maaddiyoonaa?

9 Kiristtoosi tiyettida ba ishanttuyyo “sigettiyo oosuwaa” immidoogaa PHawuloosi yootiis. PHawuloosi hegaa koyro xeetu layttan deˈida, tiyettida Kiristtaanetuyyo qonccissiiddi hagaadan giis: “Kiristtoosa baggaara nuna banaara sigettida Xoossai ubbabaakka oottiis; qassi i nuuyyo harata banaara sigettiyo oosuwaa immiis. Xoossai Kiristtoosa baggaara asa ubbaa banaara sigettees; asa nagaraakka asa bolli qoodenna; qassi asa banaara sigettiyo kiitaakka nuuyyo immiis. Simmi Xoossai nu baggaara intteyyo haasayiyoogaadan, nuunikka Kiristtoosa gishshaa haasayiya i kiittidoogeeta; qassi nuuni inttena, ‘Xoossaara sigettite’ giidi, Kiristtoosa gishshaa woossoos.”—2 Qor. 5:18-20.

10 ‘Hara dorssati’ ha oosuwan ayyaanan tiyettida bantta ishantta maaddiyoogaa gita maatadan xeelloosona. (Yoh. 10:16) Eti ayyaanan tiyettidaageeta maaddiyaageeta gididi, asaa ayyaanaaban tamaarissiyoogan darobaa oottoosonanne asay Yihoowaara dabbotanaadan maaddoosona. Hegee Xoossaa aaro kehatettaa mishiraachuwaa markkattiyoogaa polanawu keehi koshshiyaabaappe issuwaa.

XOOSSAY WOOSAA SIYIYOOGAA MISHIRAACHUWAA YOOTITE

11, 12. Asay Yihoowakko woossana danddayiyoogaa tamaariyoogee mishiraacho gidiyoy aybissee?

11 Daro asay Xoossay woosaa siyiyoogaa ammanana xayikkokka, etayyo loˈˈobay siyettanaadan oottiyo gishshawu woossoosona. Eti Yihooway ‘woosaa siyiyaagaa’ gidiyoogaa erana koshshees. Mazamuraawee Daawiti, “Abeet woosaa siyiyaagoo, asai ubbai neekko yaana. Nu nagarai nuna muukkido wode, neeni nu mooruwaa atto gaadasa” yaagiis.—Maz. 65:2, 3.

12 Yesuusi ba erissiyo ashkkarata, “Intte ta sunttan tana ai oichchikkokka, taani polana” yaagiis. (Yoh. 14:14) Hegee Yihoowa sheniyaara maayiyaabaa “ai” gidikkokka, nuuni woossana danddayoos giyoogaa. Yohaannisi, “Xoossai koyiyoogaadan, ainne nuuni a woossikko, i siyiyoogaa nuuni eriyo gishshau, a sinttan yayyokko” yaagiis. (1 Yoh. 5:14) Woossay loˈˈobay siyettanaadan oottiyaaba xalla gidennan, “aaro kehatettai de7iyoosaa Xoossaa araataakko” shiiqanaadan oottiya keehi gita imota gidiyoogaa harata tamaarissiyoogee keehi ufayssiyaaba! (Ibr. 4:16) Asay bessiya ogiyan woossanaadan, woossana bessiya uraakko woossanaadaaninne woossana bessiyaabawu woossanaadan tamaarissiyoogan, eti Yihoowakko shiiqanaadaaninne meto wodiyan minettanaadan maaddana danddayoos.—Maz. 4:1; 145:18.

SINTTAPPE YAANA WODIYAN QONCCANA AARO KEHATETTAA

13, 14. (a) Ayyaanan tiyettidaageeti sinttappe demmana maalaalissiya woytoy aybee? (b) Tiyettidaageeti asawu oottana maalaalissiya oosoy aybee?

13 Yihoowa aaro kehatettay ha iita alamee xayi simminkka qonccana. Saluwaa Kawotettan Kiristtoosaara haarana, 144,000 asawu Xoossay immiyo maalaalissiya woytuwaa xeelliyaagan PHawuloosi hagaadan giis: “Xoossaa maarotettai daro gidiyo gishshau, ba siiquwaa daruwaadan, nuuni ayyo azazettennan ixxidi, harai atto ayyaanan haiqqidaageeta gidinkka, i Kiristtoosaara nuuyyo de7uwaa immiis. Xoossaa aaro kehatettan intte attideta. Nuuni Kiristtoos Yesuusaara saluwaa sohuwan haaranaadan, Xoossai nuna aara issippe haiquwaappe denttiis. I sinttappe yaana wodiyan, nuuyyo Kiristtoos Yesuusan de7iya kehatettan, ubbaappe aadhdhiya ba aaro kehatettaa gitatettaa bessanau hegaa oottiis.”—Efi. 2:4-7.

14 Yihooway ayyaanan tiyettida Kiristtaaneti Kiristtoosaara haariyo wode etawu immanawu giigissido gita woytoy aybakko qoppanawukka metiyaaba. (Luq. 22:28-30; Pili. 3:20, 21; 1 Yoh. 3:2) Yihooway haratuppe dummayidi etayyo “ubbaappe aadhdhiya ba aaro kehatettaa gitatettaa” bessana. Eti “ooratta Yerusalaame” woykko Kiristtoosawu bullashettiyaaro gidana. (Ajj. 3:12; 17:14; 21:2, 9, 10) Eti Yesuusaara ‘zare ubbaa harggiyaappe pattana,’ hegeekka, azazettiya asaa nagaraanne hayquwaa aylletettaappe kessidi wottiyoobi baynna asa oottana.—Ajjuutaa 22:1, 2, 17 nabbaba.

15, 16. Yihooway ‘hara dorssatuyyo’ ba aaro kehatettaa sinttappe waati bessanee?

15 Efisoona 2:7y Xoossay “sinttappe yaana wodiyan” ubbaappe aadhiya ba aaro kehatettaa gitatettaa bessanaagaa yootees. Yihooway sinttappe yaana wodiyan “ubbaappe aadhdhiya ba aaro kehatettaa gitatettaa” ha saˈankka bessanaagee erettidaagaa. (Luq. 18:29, 30) Yihooway ba aaro kehatettan ha saˈan oottana maalaalissiyaabatuppe issoy “duufo giddon” deˈiyaageeta denttiyoogaa. (Iyy. 14:13-15; Yoh. 5:28, 29) Kiristtoosi yarshsho gididi hayqqanaappe kase hayqqida ammanettida asatinne ha wurssetta gallassatun ammanettidi hayqqiya ‘hara dorssati’ ubbay Yihoowayyo haggaazanawu hayquwaappe denddana.

16 Xoossaa erennan hayqqida miilooniyan qoodettiya asaykka hayquwaappe denddana. Eti Yihoowayyo haarettana koshshiyoogaa tamaarana. Yohaannisi hagaadan giis: “Haiqqidaageeti, gitatinne guuttati araataa sinttan eqqidaageeta taani be7aas. Maxaafati dooyettidosona; hara maxaafai, de7o maxaafaikka dooyettiis. Haiqqidaageeti bantta oosuwaadan, maxaafatun xaafetti uttidaagaadankka pirddettidosona. Abbai ba giddon de7iya haiqqidaageeta immiis; haiqoinne Si7oolee bantta giddon de7iya haiqqidaageeta immidosona. Ubbatikka bantta oosuwaadan pirddettidosona.” (Ajj. 20:12, 13) Hayquwaappe denddiyaageeti Geeshsha Maxaafan deˈiya maaraa waati kaallana bessiyaakko tamaarana. Hegaa bollikka, ooratta alamiyan deˈanaageetuppe koyettiya, Yihooway kessido maaraa qonccissiya, “maxaafatun” deˈiya keehi maaddiya ooratta kaaletuwaakka eti kaallana bessees. He maxaafatun qonccanabay Yihoowa aaro kehatettaa bessiya haraba gidana.

MISHIRAACHUWAA UBBATOO YOOTITE

17. Nuuni haggaaziyo wode ubbatoo ay hassayana bessii?

17 Wurssettay matido gishshawu, awudeegaappenne aaruwan Kawotettaa mishiraachuwaa yootana koshshees. (Mar. 13:10) Kawotettaa mishiraachoy Yihoowa aaro kehatettaa qonccissiyaaba. Nuuni haggaaziyo wode hegaa ubbatoo hassayana koshshees. Nuuni sabbakiyoy Yihoowa bonchanaassa. Yihooway ooratta alamiyan oottanawu qaalaa gelidobay ubbay maalaalissiya a kehatettaa bessiyaaba gidiyoogaa asawu yootiyoogan hegaadan oottana danddayoos.

‘Xoossaa aaro kehatettaa loytti gishite.’—1 PHe. 4:10 (Mentto 17-19 xeella)

18, 19. Yihoowa aaro kehatettaa nuuni waati nashshiyoo?

18 Nuuni haratuyyo markkattiyo wode, Kiristtoosa Kawotettaa haaruwan asay wozuwaa yarshshuwan kumetta hanotan goˈettanaagaanne wurssettan wottiyoobi baynna asa gidanaagaa yootana danddayoos. Geeshsha Maxaafay, “Mereta ubbai ba huuphen bashshaa ailletettaappe issi gallassi kiyana; qassi he meretati Xoossaa naati ailletettaappe kiyido bonchcho kessaa shaakkana” yaagees. (Roo. 8:21) Hegee Yihoowa maalaalissiya kehatettan polettana.

19 Ajjuutaa 21:4, 5n deˈiya, Yihooway qaalaa gelido ufayssiyaabaa siyana koyiya ubbawu yootiyo gita maataa demmida; xiqisee hagaadan gees: “Xoossai eta aifiyaappe afutta ubbaa quccana. Hagaappe sinttanau haiqoinne kayyoi woi waasoinne sahoi de7enna. Aissi giikko, ceegabai xayiis.” Qassi araatan uttidaagee, Yihooway, “Taani ubbabaa ooraxissais” yaagiis. I zaarettidi, “Taani haasayiyoogee ammanettiyaagaanne tuma gidiyo gishshau xaafa” yaagiis. Nuuni Kawotettaa mishiraachuwaa mishettidi yootiyo wode, Yihoowa aaro kehatettaa tumuppe nashshoos!