1, 2. (a) Siiqoynne ammanoy gayttidaba gidiyoy aybiinee? (b) Nuuni beˈana oyshati awugeetee?

YIHOOWAY “koiro nuna siiqido gishshau” nuunikka a siiqoos. (1 Yoh. 4:19) Yihooway baassi ammanettidi oottiyaageeta siiqiyoogaa bessido issi ogee eta anjjanawu qaalaa gelidoogaa. Nuuni nu Xoossaa kaseegaappe aaruwan siiqiyo wode, i deˈiyoogaa xalla gidennan, i ba siiqiyoogeeta woytiyoogee attennaagaa mintti ammanoos.—Ibraawe 11:6 nabbaba.

² Woytiyoogee Yihoowa oonatettaaranne i oottiyoobaara gayttidaba. “Ammano giyoogee, demmana giidi ufaissan naagi uttidobai [ammanttiyoogaa]” erissiyaaba gidiyo gishshawu, Xoossay wozanappe bana koyiyaageeta woytiyoogaa nuuni mintti ammanennaba gidikko, nu ammanoy polo gidenna. (Ibr. 11:1) Ee, ammanoy Xoossay anjjanawu gelido qaalay polettanaagaa ammanettiyoogaa. Yaatin, woytuwaa naagiyoogee nuna waati maaddii? Yihooway ba ashkkarata beni waati woytidee, ha wodiyan shin waati woytii? Hegaa ane beˈoos.

3. Milkkiyaasa 3:10n Yihooway qaalaa gelido woygiyaabay deˈii?

³ Yihooway baassi ammanetti oottiyaageeta woytanawu  qaalaa gelido gishshawu, nuuni a anjjuwaa demmanawu baaxetanaadan minttettees. Yihooway, “Taani saluwaa maskkootiyaa dooyada anjjuwaa intteyyo palahissada gussana xayikko, tana . . . paaccite” yaagiis. (Mil. 3:10) Yihooway nuuni a paaccanaadan yootidoogaadan oottiyoogan nashshiyoogaa bessoos.

4. Maatiyoosa 6:33n deˈiya, Yesuusi yootidobaa nuuni ammanettiyoy aybissee?

⁴ Yesuusi ba erissiyo ashkkarati Xoossaa Kawotettaa sinttayikko, Xoossay eta maaddanaagaa yootiis. (Maatiyoosa 6:33 nabbaba.) Yesuusi hegaadan giidoy Yihooway qaalaa gelido ubbabaa poliyoogaa eriyo gishshataassa. (Isi. 55:11) Nuunikka Yihoowa wozanappe ammaniyaaba gidikko, i, “Taani nena mulekka yeggikke woikko aggikke” giido qaalaa polanaagaa ammanettana danddayoos. (Ibr. 13:5) Yihooway gelido ha qaalay kasetidi Xoossaa Kawotettaanne a xillotettaa koyanaadan Yesuusi yootidobaa ammananaadan oottees.

5. Yesuusi PHeexiroosawu yootidobay ammanuwaa minttiyaaba gididoy aybissee?

⁵ Kiitettida PHeexiroosi Yesuusa issitoo, “Nuuni nuuyyo de7iya ubbabaa aggi bayidi, nena kaallida; yaatidi nuuni ai demmaneeshsha?” yaagidi oychiis. (Maa. 19:27) PHeexiroosi hegaadan oychido gishshawu Yesuusi a seeriyoogaappe, ba erissiyo ashkkarati bantta goˈˈaa aggido gishshawu woytuwaa demmanaagaa yootiis. Kiitettidaageetinne ammanettida harati Yesuusaara saluwan haarana. Ubba ha wodiyankka demmiyo woytoy deˈees. Yesuusi hagaadan giis: “Ta sunttaa gishshau, keettata woi ishantta woi michchentta, woi aawaa woi aayyiyo woi machchiyo, woi naata woi gadiyaa aggida ooninne, xeetu  kushiyaappe dichchaa ekkana; qassi merinaa de7uwaakka laattana.” (Maa. 19:29) A erissiyo ashkkarati aggido, banttana goˈˈana danddayiya aybippenne keehi dariya anjjuwaa demmana. Ayyaanaaban demmiyo aawati, aayeti, ishati, michotinne naati nuuni Xoossaa Kawotettawu giidi aggido aybippenne keehi aadhokkonaa?

6. Yihooway baassi goynniyaageeta woytanawu qaalaa gelidoy aybissee?

⁶ Yihooway baassi goynniyaageeta woytanawu qaalaa gelidoogee, ammanuwaa paacciyaabay gakkiyo wode eta maaddees. Xoossaa Yihoowayyo ammanettidi oottiyaageeti ha wodiyan ayyaanaaban daro anjjettoosona; qassi sinttappe keehi daro anjjuwaa demmanawu yeemottoosona. (1 Xim. 4:8) Ee, Yihooway “bana koyiyaageetuyyo woituwaa immiyoogaa” nuuni mintti ammaniyoogee, ammanettidi deˈanaadan maaddees.—Ibr. 11:6.

7. Hidootay markkabee qaaxxennaadan oyqqiya birata mala gidiyoy aybiinee?

⁷ Yesuusi deriyaa bolli tamaarissiyo wode, “Intteyyo saluwan gita woitoi de7iyo gishshau, ufaittite; hashshu giite; aissi giikko, asai intteppe kase de7ida hananabaa yootiyaageetakka hegaadan waissiis” yaagiis. (Maa. 5:12) Xoossaa ashkkaratuppe amaridaageeti bantta woytuwaa saluwan demmana. Harati qassi saˈan gannatiyan merinaa deˈuwaa woytuwaa demmana. Hegee ‘ufayssiyaabanne hashshu giissiyaaba.’ (Maz. 37:11; Luq. 18:30) Nu hidootay saluwaa biyoogaa gidin, woy saˈaa laattiyoogaa gidin, hegee “nu shemppuwaayyo markkabiyaa oiqqiya qaaxxenna birata mala” minonne ammanttiyaagaa. (Ibr. 6:17-20) Beetay denddiyo wode, he biratay markkabiyaa mintti oyqqiyoogaadan, woytuwaa demmanaagaa ammanettidi hidootiyoogee nuuni qofaaninne ayyaanaaban yeeqennaadan maaddees. Hegee metoy gakkiyo wode nuuni genccanaadan maaddana danddayees.

8. Hidootay nuuni unˈˈettiyoogaa agganaadan waati maaddii?

⁸ Geeshsha Maxaafay yootiyo hidootay ha wodiyan nuna hirggissiyaaban keehi unˈˈettennaadan maaddees. Tiyettiyoobay bollaa looxigissiyoogaadan, nuuni unˈˈettiyo wode Xoossay qaalaa gelidobay nu wozanaa woppissees. Yihooway ‘nuna zemppissanaagaa’ eridi ‘nu toohuwaa a bolli wottiyoogee’ keehi minttettiyaaba! (Maz. 55:22) Xoossay “nuuni woossiyoobaa woi qoppiyoobaa ubbaappe keehi darissi oottanau” danddayiyoogaa mintti ammanettana danddayoos. (Efi. 3:20) Yihooway nuna darissidi woy keehi darissidi maaddanaagaa xalla gidennan, ubbaappe keehi darissidi maaddanaagaa hassaya!

9. Yihooway nuna anjjanaagaa waani ammanettana danddayiyoo?

⁹ Woytuwaa demmanawu, nuuni Yihoowa mintti ammanananne a kaaletuwaa azazettana bessees. Muusee Israaˈeela deriyaa hagaadan giis: “Intte GODAA intte Xoossaa qaalaassi azazettikko, taani hachchi inttena azaziyo azazo ubbaa balennan oottikko, . . . intte laattanaadan GODAI intte Xoossai inttessi aqo oottidi immiyo biittan GODAI inttena anjjana. GODAI intte Xoossai intteyyo giidoogaadan, i inttena anjjana.” (Zaa. 15:4-6) Neeni Yihoowayyo ubbatoo ammanettada oottikko, i nena anjjanaagaa ammanettay? Qommoora beˈidobay neeni ammanettanaadan oottiyaaba.

10, 11. Yihooway Yooseefa waati woytidee?

¹⁰ Geeshsha Maxaafay nu goˈˈawu xaafettiis. Xoossay awu ammanettidi oottidaageeta anjjidoogaa bessiya darobaa Geeshsha Maxaafay yootees. (Roo. 15:4) Yooseefabay  hegawu loˈˈo leemiso. A ishantti a bolli maqettidosona; qassi guyyeppe a godaa machiyaa wordduwan a mootido gishshawu, i Gibxxen qashettiis. Yaatin, Xoossaara deˈiya dabbotay duuxxidee? Mule duuxxibeenna! “GODAI [Yooseefaara] de7ees. I ayyo qarettiis; . . . GODAI aara de7ees; i oottiyoobaakka ubbaa ayyo inijeyiis.” (Doo. 39:21-23) Yooseefi he meto wodiyan ba Xoossaa danddayan naagiis.

¹¹ Unddenna layttappe guyyiyan, Paarooni Yooseefa qashuwaappe birshshidi, he ashkke ayllee Gibxxen baappe kaalliya suntta gidanaadan oottiis. (Doo. 41:1, 37-43) A keettaayiyaa awu naaˈˈu attuma naata yelin, “Yooseefi ba baira na7aa Minaasa sunttiis; aissi giikko i, ‘Xoossai tana ta metuwaa ubbaanne ta aawaa so asaa ubbaa dogissiis’ yaagiis. Naa77antto na7aa Efireema sunttiis; aissi giikko, i, ‘Xoossai taayyo ta tuggatido biittan tana aifissiis’ yaagiis.” (Doo. 41:51, 52) Yooseefi Xoossaayyo ammanettidi deˈido gishshawu, Israaˈeela asaakka Gibxxe asaakka a baggaara koshaappe ashshiyoogan Xoossay a woytiis. Yooseefi bana woytidaageenne anjjidaagee Yihoowa gidiyoogaa akeekiis.—Doo. 45:5-9.

12. Yesuusi paacee gakkishin waani ammanetti deˈidee?

¹² Yesuus Kiristtoosikka ammanuwaa paacciya darobay gakkishin Xoossaayyo azazettiis; yaatidi woytuwaa demmiis. I genccanaadan maaddidabay aybee? Xoossaa Qaalay, ‘i yeellaa karidi wodeppe awu deˈiya ufayssaa gishshawu mittaa bolli misimaariyan xishettidi hayqqana gakkanaashin genccidoogaa’ yootees. (Ibr. 12:2) Yesuusi Xoossaa sunttay geeyanaadan oottiyoogan ufayttiis. Qassi ba Aawan nashettiyoogaaninne ufayssiya daro maataa demmiyoogan woytuwaa ekkiis. Geeshsha Maxaafay i “Xoossaa kawotaa araataappe ushachcha baggaara” uttidoogaa yootees. Qassi harasan, “Xoossai a keehi Xoqqu xoqqu oottiis; qassi suntta ubbaappekka aadhdhiya xoqqa sunttaa ayyo immiis” yaagees.—Pili. 2:9.

13, 14. Yihooway nuuni assi oottiyoobaa waati xeellii?

¹³ Yihooway nuuni ayyo haggaazanawu oottiyo ubbabaa nashshiyoogaa ammanettana danddayoos. I nuuni hirgganaadan woy siranaadan oottiya ubbabaa akeekees. Nuna miishshi metiyo wode woy nuuni harggidi woy unˈˈettidi kaseegaa keenaa haggaazennan aggiyo wode, i nuussi qarettees. A ashkkarati ayyo ammanettidi deˈanawu oottiyoobaa, Yihooway nashshiyoogaa ammanettana danddayoos.—Ibraawe 6:10, 11 nabbaba.

¹⁴ Nuna qofissiyaabaa i siyanaagaa ammanettidi ‘woosaa siyiyaagaakko’ shiiqana danddayiyoogaakka hassaya. (Maz. 65:2) ‘Maarotettaa Aawaynne minttetto ubbaa Xoossay’ qofaaninne ayyaanaaban nuussi koshshiyaabaa kehatettan immees; i yaatiyoy nu mala Kiristtaanetu baggaara gidana danddayees. (2 Qor. 1:3) Nuuni haratuyyo qarettiyo wode Yihooway ufayttees. “Hiyyeesaassi kehiya asi GODAASSI tal77ees; GODAI he lo77o oosuwaa acuwaa qanxxees.” (Lee. 19:17; Maa. 6:3, 4) Metootidaageeta nuuni kehatettan maaddiyo wode, Yihooway hegaa awu talˈˈidobadan qoodees. Hegaadan kehiya uraa i woytanawu qaalaa geliis.

15. Neeni demmanawu yeemottiyo woytoy aybee? (Doomettan deˈiya misiliyaa xeella.)

¹⁵ Yesuusi ayyaanan tiyettida Kiristtaanetuyyo ‘xillotettaa akiliiliyaa’ immidi woytana. (2 Xim. 4:7, 8) SHin Xoossay neeyyo hegaappe dummatiya hidootaa immidoogee i nena ziqqi oottidi xeelliyoogaa bessiyaaba  gidenna. Miilooniyan qoodettiya Yesuusa ‘hara dorssati’ sinttappe gannate gidana saˈan demmana merinaa deˈuwaa yeemottidi naagoosona. Yan, “eti sarotettaaninne duretettaani ufaittidi daana.”—Yoh. 10:16; Maz. 37:11.

16. Nuuni 1 Yohaannisa 3:19, 20⁠ppe demmiyo minttettoy aybee?

¹⁶ Issi issitoo nuuni oottidobay pattennabadan xeellana danddayoos; woy nu oottiyooban Yihooway ufayttaneeshsha giidi qoppana danddayoos. Ubba nuuni ay woytonne ekkana bessennabadan qoppanakka danddayoos. SHin ‘Xoossay nu wozanaappe gita gidiyoogaanne i ubbabaa eriyoogaa’ mule dogana bessenna. (1 Yohaannisa 3:19, 20 nabbaba.) Ammanoynne siiqoy denttettin neeni Yihoowayyo oottiyo aybanne, ubba hegee neeyyo pattennaba milatikkokka, i nena hegawu woytanaagaa ammanettana danddayaasa.—Mar. 12:41-44.

17. Nuuni ha wodiyan demmiyo issi issi woytoy aybee?

¹⁷ Seexaanaa iita alamiyaa wurssetta gallassankka Yihooway ba asaa anjjiiddi deˈees. I nuuni kumetta saˈan deˈiya ishanttunne michonttu yara gididi ayyaanaaban daro eraanne ufayssaa demmanaadan oottees. (Isi. 54:13) Yesuusi qaalaa gelidoogaadan, ha wodiyankka Yihooway kumetta saˈan deˈiya, so asa gidida ayyaanaaban ishanttanne michontta immiyoogan nuna woytees. (Mar. 10:29, 30) Qassi Xoossay wozanappe bana koyiyaageetuyyo aybinne laggetenna sarotettaa, woppatettaanne ufayssaa immiyoogan woytees.—Pili. 4:4-7.

18, 19. Bantta demmiyo woytuwaa xeelliyaagan Yihoowa ashkkaratuyyo aybi siyettii?

¹⁸ Kumetta saˈan deˈiya Yihoowa ashkkarati nu Aawaappe maalaaliya woytuwaa demmoosona. Leemisuwawu, Jarmanen deˈiya Biyanka hagaadan gaasu: “Yihooway taani unˈˈettiyo wode tana maaddiyo gishshawunne ubba galla taassi miyye gidido gishshawu a keehi galatays. Ha alamee maaraa mankkaa xayidoogee unˈˈettanaadan oottees. SHin taani Yihoowaara oottiyo gishshawu a kiyuwan woppu gaada deˈays. Taani ayyo oottanawu ta goˈˈaa aggiyo wode ubban, i xeetu kushiyaa zaariyoogan tana anjjees.”

¹⁹ Qassi Kanaadan deˈiya, layttay 70 gidido, zokko meqettaa keehi sahettiyo gishshawu yaa haa gaanawu metootiya Poolibaa beˈa. A hagaadan gaasu: “Qaaxxanawu metootiyoogee loytti haggaaziyoogaa diggenna. Silkkiyaaninne haggaazuwaa kiyennan markkattiyoogaa gujjin, dumma dumma ogiyan haggaazays. Tana minttettanawu xiqisetanne nu xuufetuppe ekkido qofaa xaafa oyqqays; koshshiyo wode hegaa beˈays. Taani hegaa ‘Tana Minttettiya Masttooshaa’ gays. Nuuni Yihooway qaalaa gelidobaa ubbatoo qoppikko, darotoo hidootaa qanxxokko. Nu hanotay ay gidikkokka, Yihooway nuna ubbatoo maaddees.” Ne hanotay Biyankiigaanne Pooliigaagaa mala gidennan aggana danddayees. SHin Yihooway nenanne harata waati woytidaakko qoppana danddayaasa. Yihooway nena haˈˈi waati woytiyaakko, sinttappekka waati woytanaakko wotta denttada qoppiyoogee daro loˈˈo!

20. Nuuni ubbatoo Yihoowayyo kumetta wozanaappe oottikko ay hidootana danddayiyoo?

²⁰ Neeni wozanappe Xoossaakko woossiyoogee ‘gita woytuwaa’ demissiyoogaa mule dogoppa. ‘Xoossay koyiyoogaa oottada, i neeyyo immana giidoogaa ekkanaagaa’ ammanettana danddayaasa. (Ibr. 10:35, 36) Hegaa gishshawu, nu ammanuwaa minttiyaageetanne Yihoowayyo kumetta wozanaappe oottiyaageeta gidoos. Nuuni Yihoowappe woytuwaa demmanaagaa eridi, hegaadan oottana danddayoos.—Qolasiyaasa 3:23, 24 nabbaba.