Harati Aawatettau Baaxetanaadan Loohissite
Harati Aawatettau Baaxetanaadan Loohissite
“Tamaaridi wurssida ubbai tamaarissiyaagaa mala gidees.”—LUQ. 6:40.
1. Yesuusi saˈan haggaazido wode, dumma gidida gubaaˈiyaa baasuwaa baasidoy ayba ogiyaanee?
YOHAANNISI wonggeliyaa taarikiyaa kuuyiiddi hagaadan giidi xaafiis: “Yesuusi oottido hara darobaikka de7ees; ubbabai huuphiyan huuphiyan xaafettiyaakko, xaafettiya maxaafatuyyo ha mule sa7ai gidanabaa taayyo milatenna.” (Yoh. 21:25) Yesuusi guutta wodiyau gidikkonne, haggaazido wolqqaama haggaazuwan polidobay, i saˈan deˈiyo guutta wodee wuri simmin he oosuwaa kaalettiya attumaasata demmiyoogaa, loohissiyoogaanne eti oosuwau giigettidaageeta gidanaadan maaddiyoogaa gujjees. Yesuusi 33 M.Ln saluwaa baanaappe kase, takkennan daro shaˈan qoodettiyaageeti deˈana wolqqaama gubaaˈiyaa baasuwaa baasiis.—Oos. 2:41, 42; 4:4; 6:7.
2, 3. (a) Xammaqettida attumaasati baaxetiyoogee keehippe koshshiyaaba gididoy aybissee? (b) Ha huuphe yohuwan beˈanabay aybee?
2 Ha wodiyan alame yuushuwan 100,000ppe dariya gubaaˈetun Kawotettaabaa aassiya laappun miilooneppe dariyaageeti deˈiyo gishshau, ayyaanaaban kaalettiya attumaasati ubbatoo koshshoosona. Leemisuwau, gubaaˈe cimati keehi koshshoosona. Ha haggaazo maatau baaxetiyaageeti ‘loˈˈobaa amottiyo’ gishshau, eta galatana koshshees.—1 Xim. 3:1.
3 SHin, attumaasay gubaaˈiyan he aawatettaa ekkanau sohuwaara gidaa kunttenna. Timirtte xallay woy deˈuwan beˈidoba xallay issi attuma asi he oosuwau giigettanaadan oottenna. Hegaa malabaa bessiyaagaadan oottanau, issi attuma asi ayyaanaaban gidaa kunttana koshshees. Eraappe woy ba deˈuwan polidobaappe aaruwan, ayyaanaaban koshshiya eeshati deˈiyoogaa gidana koshshees. Gubaaˈiyan deˈiya attumaageeti gidaa kunttanaadan waatidi maaddana danddayiyoo? Yesuusi, “Tamaaridi wurssida ubbai tamaarissiyaagaa mala gidees” yaagiis. (Luq. 6:40) Gita Asttamaare gidida Yesuus Kiristtoosi ba erissiyo ashkkarati gita aawatettau gidaa kunttanaadan maaddido issi issi ogeta ha huuphe yohuwan beˈana; i oottidobaappe nuuni ayba timirtte demmana danddayiyaakkokka beˈana.
“Taani Inttena Ta Laggeta Gaas”
4. Yesuusi ba erissiyo ashkkaratuyyo tumu lagge gidiyoogaa bessidoy ayba ogiyaanee?
4 Yesuusi ba erissiyo ashkkarata ba laggedan xeelliisippe attin, guutti xeellibeenna. I etaara wodiyaa aattiis, etan ammanettiis, qassi ‘ba Aawaappe siyido ubbabaa etayyo yootiis.’ (Yohaannisa 15:15 nabbaba.) Eti, “Ne yuussaayyoonne wodiyaa wurssettaayyo malaatai aiba gidanee?” yaagidi oychido oyshaa Yesuusi zaarido wode eti ay keenaa ufayttidaakko qoppa. (Maa. 24:3, 4) I ba qofaanne baayyo siyettiyaabaakka etayyo yootiis. Leemisuwau, a aattidi immiyo omarssi, Yesuusi Geetesemaane giyo atakkltte sohuwaa PHeexiroosaara, Yaaqoobaaranne Yohaannisaara biidi, ba wozanan unˈˈettidi wozanappe woossiis. Ha heezzati Yesuusi woossidobaa waayi siyana; shin eti i keehippe unˈˈettidoogaa akeekennan aggokkona. (Mar. 14:33-38) Hegaappe kase i maalaalissiya hanotan laamettidoogee ha heezzata ay keena minttettidaakkokka qoppa. (Mar. 9:2-8; 2 PHe. 1:16-18) Yesuusi ba erissiyo ashkkaratuura mata dabbo gididoogee eti guyyeppe keehi koshshiya oosuwaa oottanaadan wolqqaa immiis.
5. Gubaaˈe cimati harata maaddana danddayiyo issi issi ogeti awugeetee?
5 Yesuusaagaadan, Kiristtaane gubaaˈiyaa cimati ha wodiyan haratuyyo lagge gidoosonanne eta maaddoosona. Cimati harata siiqoosona; qassi etau wozanappe qoppiyoogaa bessoosona. Cimati xuuraa genttiyoogee keehippe koshshiyaaba gidiyoogaa akeekiyaaba gidikkonne, ubbabaa xuura oottidi genttokkona. Cimati bantta ishanttun ammanettoosona; qassi Geeshsha Maxaafaappe eridobaa etayyo yootoosona. Cimati banttappe yelagiya, gubaaˈiyau oottiyaageeta mule banttappe guuttidi xeellokkona. Hegaappe dumma hanotan, gubaaˈiyan maaddiyaabaa oottiya ayyaanaaban kaymida asa oottidi eta xeelloosona.
Taani “Intteyyo Leemiso Gidaas”
6, 7. Yesuusi ba erissiyo ashkkaratuyyo leemiso gidido hanotaanne hegee eti ay oottanaadan denttettidaakko yoota.
6 Yesuusi erissiyo ashkkarati ayyaanaabaa nashshiyaaba gidikkokka, eti issi issitoo qoppiyoy bantta diccido hanotaadaananne bantta wogaadaana. (Maa. 19:9, 10; Luq. 9:46-48; Yoh. 4:27) Gidikkokka, Yesuusi ba erissiyo ashkkarata boribeenna woy yashissibeenna. I eti oottana danddayennabaa oottanaadan azazibeenna woy i oottennabaa eti oottanaadan yootibeenna. Hegaappe dumma hanotan, etau leemiso gididi tamaarissiis.— Yohaannisa 13:15 nabbaba.
7 Yesuusi ba erissiyo ashkkaratuyyo ay mala leemiso gididee? (1 PHe. 2:21) Harata maaddiyaabaa oottanau ba deˈuwaa sima oottidi deˈiis. (Luq. 9:58) Yesuusi bana xoqqu xoqqu oottibeenna; qassi ubbatoo Geeshsha Maxaafaappe tamaarissiis. (Yoh. 5:19; 17:14, 17) I asay akko shiiqanau yashshennaagaa; qassi keha. I oottidobaa ubbau a denttettiday siiquwaa. (Maa. 19:13-15; Yoh. 15:12) Yesuusa leemisoy i kiittidoogeeta loˈˈobau denttettiis. Leemisuwau, Heeroodisi a worissanau qoppido wode, Yaaqoobi hayqqana gakkanaashin yayyennan Xoossaayyo ammanettidi oottiis. (Oos. 12:1, 2) Yohaannisi 60ppe dariya layttau ammanettidi Yesuusa leemisuwaa kaalliis.—Ajj. 1:1, 2, 9.
8. Cimati yelagatussinne haratussi leemiso gidiyoy aybiinee?
8 Bantta goˈˈaa aggibayiya, ashkkenne siiqiya cimati yelagatuyyo koshshiyaaban leemiso gidoosona. (1 PHe. 5:2, 3) Hegaa bollikka, ammanuwan, tamaarissiyoogan, Kiristtaane ogiyan deˈiyoogaaninne haggaazuwan leemiso gidiya cimati, harati eta ammanuwaa leemisuwaa kaallana danddayiyoogaa eriyoogan ufayttoosona.—Ibr. 13:7.
‘Yesuusi Eta Azazidi Kiittiis’
9. Sabbakiyo oosuwaa oottanaadan Yesuusi ba erissiyo ashkkarata loohissidoogaa aybin eriyoo?
9 Yesuusi naaˈˈu laytta gidiyaagaa mishettidi haggaazi simmidi, i kiittido 12ti sabbakanaadan kiittiyoogan sabbakiyo oosuwaa aassiis. Gidoppe attin, koyruwan etau kaaletuwaa immiis. (Maa. 10:5-14) Yesuusi shaˈan qoodettiya asaa maalaalissiya hanotan qumaa mizana haniyo wode, asaa i koyiyo ogiyan utissanaadaaninne etau qumaa gishanaadan ba erissiyo ashkkaratuyyo yootiis. (Luq. 9:12-17) Yaatiyo gishshau, Yesuusi ba erissiyo ashkkarati oottanabaanne hegaa oottiyo ogiyaa yootiyoogan eta loohissidoogee qoncce. Ha loohissoynne wolqqaama gidida geeshsha ayyaanaa maadoy, kiitettidaageeti 33 M.Ln, qassi hegaappe simmin aahuwan sabbakido oosuwau hanotaa giigissanaadan maaddiis.
10, 11. Oorattata gujji gujji loohissana danddayiyo ogeti awugeetee?
10 Ha wodiyan, issi uri Geeshsha Maxaafaa xannaˈiyoogaa doommiyo wode, ayyaanaaban loohiyoogaa doommees. I loyttidi nabbabanaadan maaddiyoogee koshshana danddayees. A Geeshsha Maxaafaa xannaˈissiyo wode ubbatoo hegaadan loohissoos. I gubaaˈe shiiqotun ubbatoo beettiyo wode, Tiˈokiraase Haggaazo Timirtte Keettan kifiliyaa shiishshanaadan, xammaqettennan aassiyaagaa gidanaadaaaninne hegaa malabaa oottanaadan ayyaanaabaa loohissoy gujji gujji bees. I xammaqetti simmin, a loohissiyoogee Kawotettaa Addaraashaa giigissiyoogaa malabaa gujjana danddayees. Guyyeppe, gubaaˈiyau oottiyaagaa gidanau gidaa kunttana mala ay oottana bessiyaakko akeekanaadan a maaddana danddayettees.
11 Issi xammaqettida ishau issi oosoy imettiyo wode, hegaa oottiyo ogiyaa issi cimay ayyo ufayssan yootees; qassi koshshiya kaaletuwaa immees. Loohissiyo ishay baappe koyettiyaabay aybakko akeekana bessees. I baayyo imettida oosuwaa oottanau metootiyaaba gidikko, issi siiqiya cimay i he oosuwaa oottanau danddayennabadan sohuwaara kuuyenna. Hegaappe, he cimay kehatettan i qoppana koshshiyoobaa yootees; qassi he oosuwaa oottiyo ogiyaa zaarettidi yootees. Cimati hegaadan maaddiyo uri he maaduwan goˈettiyoogaa beˈiyo wode, harata maaddiyoogan keehippe ufayttoosona.—Oos. 20:35.
“Aadhida Erancha Asi Zoriyaa Siyees”
12. Yesuusa zoree goˈˈiyaaba gididoy aybissee?
12 Yesuusi etau koshshiya zoriyaa zoriyoogan, ba erissiyo ashkkarata loohissiis. Leemisuwau, Yesuusa mokkibeenna, Samaariyaa biittaa asata saluwaappe tamay yiidi maanaadan Yaaqoobinne Yohaannisi koyido wode, Yesuusi eta seeriis. (Luq. 9:52-55) Yaaqoobanne Yohaannisa aayyiyaa ba naatuyyo Kawotettan xoqqa sohuwaa immanaadan Yesuusa oychido wode, Yesuusi he naaˈˈu ishantta, “Taappe ushachcha baggaaranne haddirssa baggaara uttanaageeta dooranau taayyo maati baawa; shin he sohoi ta Aawai immanau giigissi wottidoogeetussa” yaagiis. (Maa. 20:20-23) Yesuusi ubba wode qoncce gidida, goˈˈiyaanne Xoossay kessido baaso siraatan baasettida zoriyaa zoriis. I ba erissiyo ashkkarati hegaa mala baaso siraataa akeekanaadan tamaarissiis. (Maa. 17:24-27) Yesuusi bana kaalliyaageeti polo gidennaagaanne eta abbiyaa pacaakka akeekiis. I zoranaadan denttettiday wozanappe eta siiqiyoogaa.—Yoh. 13:1.
13, 14. (a) Zoree koshshiyoy oossee? (b) Ayyaanaaban diccennaba milatiya ura issi cimay waati zorana danddayiyaakko bessiya leemisota yoota.
13 Gubaaˈiyan aawatetta maatau baaxetiya ooyyoonne Geeshsha Maxaafaa zoree koshshiyo wodee deˈees. Leemiso 12:15y, “Aadhdhida eranchcha asi zoriyaa siyees” yaagees. Issi yelaga ishay, “Tana keehippe metiday ta polotettaa pacaa gidiyoogaa akeekaas. Issi cimay zorido zoree taani hanotaa bessiyaagaadan xeellanaadan maaddiis” yaagiis.
14 Issi issi eeshshay issi uri ayyaanaaban diccennaadan oottiyoogaa gubaaˈiyaa cimati akeekikko, eti ashkketetta ayyaanan a suurissoosona. (Gal. 6:1) Issi issitoo issi eeshshaappe denddidaagan zoree koshshana danddayees. Leemisuwau, issi ishay xibiyaaba gidikko, Yesuusi Kawotettaabaa mishettidi oottidoogaa, qassi bana kaalliyaageetikka ba leemisuwaa kaallanaadan yootidoogaa issi cimay qonccissiyoogan minttettana danddayees. (Maa. 28:19, 20; Luq. 8:1) Issi ishay xoqqa maata koyiyaagaa gidikko, xoqqa maata koyiyoogee qohiyoogaa akeekanaadan Yesuusi ba erissiyo ashkkarata maaddido ogiyaa issi cimay au qonccissana danddayees. (Luq. 22:24-27) Issi ishay atto geennaagaa gidikkoshin? Qanxxana bessiyo keehi daro acuwaa goday atto giidaba gidikkokka, guutta acuwaa agganau koyibeenna ashkkaraabaa yootiya leemisoy hegau keehippe maaddana danddayees. (Maa. 18:21-35) Zoree koshshiyo wode, cimati danddayettida keenan sohuwaara zoriyoogee loˈˈo.—Leemiso 27:9 nabbaba.
“Nena Loohissa”
15. Issi uri haratuyyo oottanaadan a soo asay maaddana danddayiyoy ayba ogiyaanee?
15 Issi uri aawatettau baaxetanaadan cimati sintta xeera gididi loohissiyaaba gidikkokka, haratikka eta maaddana danddayoosona. Leemisuwau, issi ura so asay i aawatettau baaxetanaadan maaddana danddayees; qassi hegaadan oottana koshshees. I gubaaˈe cima gidikko, siiqiya machiyaanne bantta goˈˈaa aggibayiya naati kaafiyoogee a maaddees. I ba aawatettaa bessiyaagaadan kiyana mala, ba wodiyaappenne wolqqaappe amaridaagaa gubaaˈiyau goˈettanaadan eti eeno giyoogee keehippe koshshees. Eti bantta goˈˈaa aggibayiyoogee a ufayssees; qassi haratikka hegaa keehippe nashshoosona.—Lee. 15:20; 31:10, 23.
16. (a) Koyro xekkan aawatettau baaxetana koshshiyay oonee? (b) Issi uri gubaaˈiyan aawatettau baaxetana danddayiyoy ayba ogiyaanee?
16 Issi uri aawatettau baaxetanaadan harati maaddana danddayikkokka, koyro xekkan izaawu ba huuphe hegau baaxetana koshshees. (Galaatiyaa 6:5 nabbaba.) Issi ishay harata maaddanaunne kumetta hanotan haggaazanau gubaaˈiyau oottiyaagaa woy cima gidana koshshennaagee qoncce. SHin, issi ishay gubaaˈiyan aawatettan oottanau koyikko, kasetidi gidaa kunttana bessees. (1 Xim. 3:1-13; Tii. 1:5-9; 1 PHe. 5:1-3) Yaatiyo gishshau, issi uri gubaaˈiyau oottiyaagaa woy gubaaˈe cima gidanau koyiiddi he maataa demmibeennaba gidikko, i ayyaanaaban diccana koshshiyo ogeta akeekana bessees. Hegau ubbatoo Geeshsha Maxaafaa nabbabiyoogaa, minnidi buzo xinaatiyaa xannaˈiyoogaa, akeekan wotti dentti qoppiyoogaa, wozanappe woossiyoogaanne mishettidi haggaaziyoogaa koshshees. I hegaadan oottiyoogan PHauloosi, “Xoossaa milatiyoogan nena loohissa” yaagidi Ximootiyoosa zorido zoriyaa oosuwan peeshshana danddayees.—1 Xim. 4:7.
17, 18. Issi xammaqettida ishay danddayikke gi hirggidi woy koshshaa xayidi aawatettau baaxetiyoogaa aggennaadan ay oottana danddayii?
17 Issi uri danddayikke gi hirggidi woy qoppidi, aawatettau baaxetennan aggikko shin? Xoossaa Yihoowaynne Yesuus Kiristtoosi nuuyyo oottiyo darobaa i loyttidi qoppana koshshees. Yihooway “hachchi hachchi nu toohuwaa [tookkees].” (Maz. 68:19) Yaatiyo gishshau, saluwan deˈiya nu Aaway, issi ishay gubaaˈiyan oottiyo aawatettaa ekkanaadan maaddana danddayees. Gubaaˈiyau oottiyaagaa woy gubaaˈe cima gidibeenna issi ishay, ayyaanaaban kaymidaageeti Xoossaa dirijjitiyan aawatettaa maataa ekkidi oottiyoogee keehippe koshshiyoogaa qoppiyoogeekka maaddana danddayees. Hegaa malabaa wotti denttidi qoppiyoogee, issi ishay bala qofaa xoonanau baaxetanaadan denttettana danddayees. I Xoossaa ayyaanaa ayfiyaa macaratun sarotettaynne ba huuphiyaa naagiyoogee deˈiyoogaa akeekidi, geeshsha ayyaanaa demmanau woossana danddayees; he eeshshati i danddayikke giidi hirggiyoogaa agganaadan maaddoosona. (Luq. 11:13; Gal. 5:22, 23) Suure koshshay denttettin aawatetta maataa demmanau baaxetiyaageeta Yihooway anjjiyoogaa issi uri ammanettana danddayees.
18 Issi xammaqettida attumaasi aawatettau baaxetennaadan diggiyay koshsha xayiyoogeeshsha? Aawatetta maatan oottanau koshshay baynna ishaa aybi maaddana danddayii? Kiitettida PHauloosi, “Xoossai inttena bau eeno giissanaadaaninne qassi i qoppidobaa intte oottanaadan intte giddon ubba wode oottees” yaagidi xaafiis. (Pili. 2:13) Gubaaˈiyan oottanau koyiyoogee Xoossaa imota; qassi Yihoowa ayyaanay issi uri geeshsha oosuwaa oottanaadan minttettana danddayees. (Pili. 4:13) Hegaa bollikka, suurebaa oottana mala Xoossay maaddanaadan issi Kiristtaanee woossana danddayees.—Maz. 25:4, 5.
19. “Heemmanaunne kaalettanau gidiyaanne gididi palahiya” asay denddanaagee nuuni ay ammanettanaadan oottii?
19 Yihooway gubaaˈe cimati harata loohissanau oottiyoobaa anjjees. Hegaa mala loohissuwan loohidi gubaaˈiyan aawatetta maatan oottiyaageetikka a anjjuwaa demmoosona. Geeshsha Maxaafay, Xoossaa asaa giddon “heemmanaunne kaalettanau gidiyaanne gididi palahiya,” giday deˈiyo attuma asay Yihoowa dirijjitiyan sintta xeera gididi oottanaagaa nuuni ammanettanaadan oottiyaabaa yootees. (Mik. 5:5) Daro Kiristtaane attumaageeti Yihoowayyo oottiyoogan a bonchanau, loohiiddinne he maatan oottanau ashkketettan baaxetiiddi deˈiyoogee ayba gita anjjoo!
Woygada Zaaruutii?
• Yesuusi ba erissiyo ashkkarati gita aawatettau gidaa kunttanaadan waatidi maaddidee?
• Cimati, attuma asay gubaaˈiyan sintta xeera gididi oottanaadan loohissiyo wode, Yesuusa leemisuwaa kaallana danddayiyoy ayba ogiyaanee?
• Issi attuma asi aawatettau baaxetanaadan a soo asay waati maaddana danddayii?
• Issi attumaagee aawatetta maatau baaxetanau ay oottana danddayii?
[Oyshata]
[Sinttaa 31n deʼiya misiliyaa qonccissuwaa]
Neeni Geeshsha Maxaafaa xannaˈissiyo uri ayyaanaaban diccana koyiyo wode waata loohissana danddayay?
[Sinttaa 32n deʼiya misiliyaa qonccissuwaa]
Attuma asay aawatetta maatau baaxetiyoogaa waati bessana danddayii?
